Kuva: Petri Hänninen
KOLUMNI | Ensin kuritti korona, sitten energiakriisi, inflaatio ja korkojen nousu. Miten käy museoiden, elokuvateattereiden ja konserttien jos valtio päätyy tuntuviin miljoonaleikkauksiin – yksittäisistä taiteilijoista puhumattakaan?
”Leikkauksilla on kuitenkin tapana kohdistua vähävaraisiin ja heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, ja kulttuurin alalla heitä riittää.”
Koronakriisi ja Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi ovat tehneet syvän loven valtion kukkaroon. Sanotaan, että talouden sopeuttaminen on välttämätöntä, ja nyt puolueet väittelevät siitä keneltä leikataan ja kenelle annetaan.
Tammikuussa 2023 Teosto ja sen jäsenjärjestöt julkaisivat puolueille tekemänsä kyselyn omista hallitusohjelmatavoitteistaan, joiden mukaan mm. taiteen ja kulttuurin rahoitus on nostettava yhteen prosenttiin kaikista valtion talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Kokoomus, Sosiaalidemokraatit, Vihreät, Vasemmistoliitto sekä Kristillisdemokraatit vastasivat vaatimukseen myönteisesti, ainoastaan Perussuomalaiset vastustivat.
Valtionvarainministeriön 6.3.2023 julkistamalta leikkauslistalta kulttuurin tuet kuitenkin löytyvät. Valtionvarainministeriö ehdottaa Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien valtionavustusten alentamista asteittain noin 200–400 miljoonalla eurolla. Se olisi iso paukku koronasta toipuvalle kulttuurialalle, ja moni yritys joutuisi panemaan lapun luukulle.
* *
Luovat toimialat ovat kasvavia vientialoja, jotka tutkimusten mukaan tuottavat siihen pannut eurot moninkertaisena takaisin. Vuonna 2021 Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm totesi, että ”valtion 1,3 miljardin euron tuki tuottaa 14 miljardin euron tuotoksen”. Jos asiaa verrataan sijoitusmaailmaan, harva voi toivoa yli kymmenkertaista tuottoa sijoitukselleen, puhumattakaan kulttuurin tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.
Näin eduskuntavaalien alla kulttuurin leikkaukset on puolueiden suusta tyrmätty, siitäkin huolimatta että leikkauslistoja laadittaesssa kulttuuri on perinteisesti ollut liipaisimella ensimmäisten joukossa. Kulttuurin rahoitukseen kajoaminen herättää paljon tunteita, ja kaikkein ikävintä on – varsinkin ennen vaaleja – että kulttuuriväki on äänekästä, saa näkyvyyttä mediassa ja osaavsanoa asiansa ikävän pisteliäästi. Kulttuurin rahoitus onkin helpompi nostaa leikkuupöydälle vasta vaalien jälkeen, siitäkin huolimatta että kulttuuriväki on myös varsin pitkämuistista.
* *
Menoleikkaukset ovat aina hankalia ja niiden perustelut ovat usein ristiriitaisia. Esimerkiksi asumistuen leikkaamista perustellaan sillä, että osa tuista valuu varakkaille eli palkansaajille. Samaan aikaan osa puolueista ehdottaa ansiotuloveron laskemista, joka kohdistuu palkansaajiin eli aiemmin mainittuihin varakkaisiin.
Toivoa sopii, etteivät Teostolle annetut lupaukset kulttuurialan tavoitteiden edistämisestä jää ainoastaan vaalipuheiksi, eikä uuden hallituksen budjettiesityksessä totuus läsähdä taiteilijoiden naamalle kuin märkä kampela. Leikkauksilla on kuitenkin tapana kohdistua vähävaraisiin ja heikommassa asemassa oleviin kansalaisiin, ja kulttuurin alalla heitä riittää.
Petri Hänninen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Meillä menee paremmin kuin koskaan: jo kaksi kertaa 100.000 lukijan raja rikki vuonna 2025
KOLUMNI | ”Onhan tuo vähän reteä otsikko mutta totta se on: vuosi 2025 on monella mittarilla todettu Kulttuuritoimituksen parhaaksi vuodeksi”, päätoimittaja Marita Salonen kirjoittaa.
Risto Nordell eläkkeelle – kirkkomusiikki on tärkeä osa kristinuskon tuottamaa länsimaista kulttuuria
KOLUMNI | Ilkka Harju kirjoittaa musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordellista, joka jää vuodenvaihteessa Yleisradiosta eläkkeelle lähes 40 vuoden työuran jälkeen.
Maan kärkiviulistit ja nuorisoidolit avautuvat julkisesti mielenterveysongelmistaan – eikä se onneksi hätkähdytä enää ketään
KOLUMNI | Huonosta henkisestä voinnistaan kertoivat vuonna 2025 niin nuorisoidolit, huippuviulistit kuin Youtube-tähdet. Yleisö on vastaanottanut avautumiset ymmärryksellä ja jopa hurmioituneesti.
Mikä on maailman kaunein näky – Matti Kuusela ymmärsi sen joulun alla Kaakkois-Aasian kaduilla
KOLUMNI | ”Perustakaa kollektiivi, jakakaa maat, tehkää se yhdessä, näyttäkää meille maailman lapset menossa kouluun.”