Kulttuuritoimituksen Eija Niskanen kertoo, miksi päätyi kahdeksan vuotta sitten mukaan perustamaan Suomeen itä- ja kaakkoisaasialaiselle elokuvalle omistettua festivaalia.
Kolumnit ja esseet
Metropoliksen juhlanäytös todisti, että yleisö rakastaa poikkeuksellista kuvan ja äänen liittoa
Anne Välinoro kirjoittaa kolumnissaan Fritz Langin vuoden 1927 klassikosta, joka esitettiin Tampere-talossa Tampere Filharmonian säestämänä. ”Elokuvan kiihottavin nainen on taseteissa sätkivä robotti-Maria.”
Minun Tampereeni – maailmanluokan wau-juttuja rohkean vaatimattomasti
Mikko Manka kirjoitaa kolumnissaan Tampereesta: ”Ei täälläkään kaikki täydellistä ole: rakennusten ja monumenttien nimeämishommien kanssa meillä on aina ollut vähän vaikeaa.”
Tämän Hitler ja Blondi unohti: Natsit nousivat valtaan, kun kansa vaikeni
”Saksan ja maailman kohtaloksi koitui se, että maan kommunistit ja sosiaalidemokraatit pitivät pahimpana vihollisenaan toisiaan, eivät suinkaan natseja”, Kari Pitkänen kirjoittaa kolumnissaan.
Sitä saa, mitä tilaa
Kirsi Jaatinen unelmoi kulttuurikellarista, jonne voisi mennä ja tilata listalta ohjelmanumeron kuin drinkin – ja huomaa, että Joensuusta sellainen jo löytyy.
Je suis Jeppe – teatterin tulee yllättää eikä olla teeveestä tuttua
Teatterijohtaja Otso Kautto miettii nyt, markkinoitiinko TTT:n Jeppe Niilonpoikaa väärin. Jos ajatus viedään loppuun, pitää teatteriesityksiin lyödä leimat turvallista kokemusta hakevaa katsojaa varten. Sille tielle ei pidä lähteä.





