Vuoden Wäinö 2025 Päivi Ylönen-Viiri. Kuva: Jukka Viiri
HENKILÖ | Suomen kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren merkittävimmät tunnustukset jaettiin tänään perjantaina Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa.
Maarit Saarelainen, teksti
Suomen kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren merkittävimmät tunnustukset jaettiin tänään perjantaina (10.1.2025) Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa.
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen Elämäntyö-tunnustuspalkinnon saajaksi, Vuoden 2025 Wäinöksi, valittiin folkloren voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri. Hän on tehnyt hienon ja ansiokkaan elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi Suomen Kansanmusiikkiliitossa jo viidellä vuosikymmenellä. Ylönen-Viiri on edistänyt folkloren näkyvyyttä ja jatkuvuutta monin eri tavoin; sadoissa koulutuksissa ja tapahtumissa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänellä on luontainen kyky innostaa, yhdistää ja sitouttaa eri-ikäisiä musiikinharrastajia kansamusiikin äärelle.
Itsekin kaksirivisen haitarin taitajana Päivi soittaa Helsingin Pelimanneissa, puolisonsa Jukka Viirin kanssa Vimpelmanslagsissa sekä monissa muissa epävirallisissa kokoonpanoissa. Päivi on Kaustinen Folk Music Festivalin ja Folklandian vakioesiintyjä ja mukana myös tämän vuoden Folklandia-risteilyllä.
* *
Vuoden kansanmusiikkilevy
Vuoden 2024 kansanmusiikkilevyäänestyksen voitto jaettiin kahden albumin, Ánnámáretin Bálvvosbáikin ja Polentan Karkelon kesken.
Saamelainen taiteilija Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin musiikissa yhdistyvät vanha perinteinen saamelainen joiku ja vanha karjalainen ja virolainen jouhikkoperinne täysin uuteen elektroniseen äänimaisemaan. Polentan toinen albumi Karkelo koostuu kokonaisuudessaan yhtyeen säveltämästä uudesta kansanmusiikista.
Palkinnon myönsivät Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus (KEK) ja Suomen Kansanmusiikkiliitto yhdessä.
Lue Marja Mustakallion Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio Bálvvosbáiki-albumista täältä.
* *
Vuoden tanssiteko
Vuoden tanssiteko 2024 on moniulotteinen Helenen galleria, Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka on toteutettu lähes 100 tanssijan ja soittajan voimin. Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotisjuhlaesityksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastaavat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Tunnustuksen myönsi Suomen Nuorisoseurat.
* *
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijäksi valittiin tanssipedagogi ja musiikkikasvattaja Maiju Laurila. Hän on innostava opettaja ja useille kannustava esikuva. Laurilan pitkäjänteinen työ on tuonut kansantanssin raikkaalla tavalla näkyväksi Kaakkois-Suomen alueella ja kerännyt täysiä katsomoita.
Tunnustuksen myönsi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
* *
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 2022 syntynyt seitsemän naisen työryhmä yhdistää suomalaisen ja malilaisen perinnemusiikin ainutlaatuisella tavalla. Kalevalaiset runolaulut soivat sulavasti Bambara-kansan rytmissä, ja kantele sekä peul-kansan melodiat täydentävät toisiaan harmonisesti.
Tunnustuksen myönsi Suomen musiikintekijät.
* *
Muut palkinnot
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuuteen. Tunnustuksen myönsi Kaustinen Folk Music Festival.
Vuoden kantele -tunnustus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Tunnustuksen myönsi Kanteleliitto.
Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli veljekset Eemeli, 21, ja Viljami Pruiksma, 16. Oululaislähtöinen duo soittaa pääasiassa omia sävelmiään sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta. Tunnustuksen myönsivät Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.
Kaikki palkitut perusteluineen löytyvät Folklandian verkkosivuilta. Folklandia-risteily M/S Baltic Princess -laivalla 10.–11.2025.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vähättelystä ja naisvihasta menneisyyden tulkintana suomalaisessa populaarimusiikissa – Osa 2: PMMP ja Meiju Suvas
ESSEE | Gaius Turusen essee luotaa menneisyyden musiikkilehtiä sekä -kirjallisuutta naisvihan haasteelliseen ja hankalaan kysymykseen liittyen.
Vähättelystä ja naisvihasta menneisyyden tulkintana suomalaisessa populaarimusiikissa – Osa 1: Nylon Beat
ESSEE | Gaius Turusen kaksiosainen essee luotaa menneisyyden musiikkilehtiä sekä -kirjallisuutta naisvihan haasteelliseen ja hankalaan kysymykseen liittyen.
Stenari täyttää 60 vuotta – Kantrimuusikko on edelleen tien päällä ja meinaa jatkaa kiertolaiselämää
HENKILÖ | Tammikuun viimeisenä päivänä Marko ”Stenari” Stenström täyttää 60 vuotta. Syntymäpäivänään hän on kotona ja tarjoilee kakkukahveja, mutta muuten hän on tien päällä, eikä meinaa sitä ihan heti lopettaakaan.
Ammattilaisten ja harrastajien yhteistyönä syntynyt kuoroversio Myrskyluodon Maijasta ihastuttaa Savon maaseudulla
TEATTERI | Maaninkajärven koulun auditorio muuttuu ulkosaariston luodoksi Antti Heikkisen ohjaamassa Myrskyluodon Maijassa.