Viides Projio käsittelee dystopiaa ja kaaosta, mukana myös mediataidetta ajalta ennen mediataidetta

Design-duo Alanko & Nuotion teos. Kuva: Eli Harju

​

Eli Harju, teksti

Media- ja valotaidetapahtuma Projio (17.–22.10.2024) avautuu Finlaysonin alueella jo viidettä kertaa. Yksi tänä vuonna esillä olevista teoksista on peräisin ajalta, kun mediataidetta ei oikeastaan ollutkaan, kertoo tapahtuman tuottaja Antti Pussinen.

– Se on Claes Olssonin tekemä 15 minuutin filmi hänen hippikommuunistaan Helsingissä vuosilta 1967–1972. Silloin sitä sanottiin kokeelliseksi elokuvaksi. Emme tiedä, milloin se on valmistunut, mutta paljoa se ei ole ollut aikaisemmin esillä.

Olsson on mediataiteen pioneeri sekä tunnettu ja palkittu elokuvaohjaaja, jonka ura alkoi jo 1960-luvulla. Hän on vaikuttanut niin populaari- kuin vastakulttuuriinkin.

Claes Olssonin videoteoksen seurana on hänen valikoimiaan ajan hengen kuvia, jotka kuvastavat teoksen syntyhetkeä. Kuva: Eli Harju.

– Vaikka mediataide on siis suhteellisen uusi asia, sillä on pitkät juuret, kertoo Projion kuraattori Marko Vierimaa.

– On hienoa tarjota kävijöille taustatiedoksi se, mistä tämä kaikki kumpuaa.

Vierimaa oli päävastuussa Projion tämän vuoden teemasta: tapahtuman aiheina ovat tällä kertaa dystopia, kaaos sekä niin henkinen kuin digitaalinenkin ylikuormittuminen.

– Nykyaika on pirstaloitunut sellaiseen jatkuvaan informaatiotulvaan. Koko ajan on epäselvää, mikä on totta ja mikä on manipulointiyrityksiä, Pussinen sanoo.

– Toisaalta taiteessa sattumanvaraisuus ja kaaos voivat olla puhdistava vastavoima sille jatkuvalle sisällön päähän tunkemiselle.

Janne Ahosen Weather Report yhdistää akryylimaalausta ja animaatiota. Hän tutki sitä tehdessään erilaisia teorioita siitä, miten sääkarttojen värit määräytyvät. Kuva: Eli Harju

Todellisuutta, digitaalisuutta, kaaosta ja dystopiaa käsitellään yhdeksän taiteilijan tai taiteilijaryhmän teoksissa. Tapahtuma on tuttuun tapaan ilmainen ja sijaitsee Finlaysonin alueella. Sen järjestää tapahtumatuotantoon ja AV-asennuksiin erikoistunut yritys Stereo:ID.

– Halusimme esitellä laajan spektrin suomalaisia ja kansainvälisiä toimijoita, Pussinen kertoo.

– On tunnettuja tekijöitä ja suht uransa alussa olevia tekijöitä, kaupallisempaa puolta ja ITE-taiteen puolta. Tässä näkyy myös suomalainen mediataide alkupäästä nykyhetkeen.

Koodaamisen riemua ja datapilviä

ITE-taiteen puolta Projiossa edustaa esimerkiksi Petri Keckman. Keckman itse on kuvaillut taidettaan pelkäksi koodauksen riemuksi vastapainona kantaaottavuuden vaatimuksille.

– Keckman on tehnyt pitkään ja paljon taidetta, mutta sitä on ollut harvoin missään esillä, Antti Pussinen kertoo.

Hetki Jon Gillien teoksesta States of Being. Kuva: Jon Gillie

Kansainvälisesti kenties tunnetuin tämän vuoden tekijöistä on englantilainen Jon Gillie, jonka teoksia on ollut esillä esimerkiksi New Yorkin modernin taiteen museo MoMassa ja Lontoon Whitechapel Galleryssa. Häneltä on Projiossa kolme teosta, joista yksi on osa viime vuonna valmistunutta kahdeksankanavaista videoteosta ja kaksi uusia.

Kansainvälistä osaamista edustaa myös japanilainen Keijiro Takahashi. Takahashin teos havainnollistaa hyvin sitä, miten mediataide ottaa muihin tarkoituksiin tehtyjä välineitä omaan käyttöönsä: erilaisilla sensoreilla tallennettu ja Unity-pelimoottorilla mallinnettu Tokio hajoaa hänen videoteoksessaan pieniksi datapilviksi.

Keijiro Takahashin hajoavaa Tokiota säestää hänen itsensä tekemä musiikki. Kuva: Keijiro Takahashi

Itsekin aikaisemmin yli 10 vuotta pelialalla toiminut Takahashi on tunnettu juuri videopelien kehittämiseen tarkoitetun Unityn käytöstä taideteoksien tekemiseen.

Rakettiryhmään kuuluu myös kissa

Kaukaa Tokiosta palataan nopeasti takaisin Tampereelle, sillä viereisessä huoneessa on Rakettiryhmä 10 000:n teos Toiveuusintoja. Ville Färsaarten ja Minni Välipakan muodostamalla mediataideryhmällä on työhuone Finlaysonin alueella, ja teos on tehty juuri tätä tapahtumaa varten.

– Ryhmäämme kuuluu lisäksi Vinkku-kissa, joka näkyy ja kuuluu teoksessa myös, Färsaaret kertoo.

Toiveuusinnoissa leikitään ajatuksella, miten televisio voisi kehittyä erilaisissa vaihtoehtoisissa todellisuuksissa: samanlainen laatikko huoneen nurkkaan voisi syntyä esimerkiksi tulevaisuudessa tai jossain toisessa sivilisaatiossa.

Ville Fäärsaarten, Minni Välipakan ja Vinkku-kissan (ei kuvassa) muodostama Rakettiryhmä 10 000 leikittelee unelmavärisillä ajatuksilla televisiosta muissa todellisuuksissa. Kuva: Eli Harju

– Tässä yhdistyvät meidän viimeaikaiset kiinnostuksenkohteet, minulla analoginen videotaide ja Minnillä tilainstallaatiot, Färsaaret sanoo.

Teoksensa juuri Finlaysonille on suunnitellut myös Yu-Hsuan Yao. Valaistuista lyhdyistä ja interaktiivisesta äänimaailmasta koostuva Droplets kertoo taiwanilaisesta lyhtyjuhlasta, jota vietetään vuoden pimeimpään aikaan.

– Taiwanissa se on yleensä helmi–maaliskuussa, toisin kuin täällä, missä se on nyt, jo pitkään Suomessa asunut Yao kertoo.

Yu-Hsuan Yaon teoksessa Droplets äänimaailma reagoi huoneen tapahtumiin ja muuttuu koko ajan. Kuva: Eli Harju

– Tuon mielelläni taiteessani esiin oman kulttuurini ja liitän sen kaikkeen, mitä olen oppinut Suomesta. Tämä teos tehtiin yhteistyössä Stereo:ID:n kanssa. Halusimme tehdä jotain, mikä ilahduttaa, ja mitä voisi käyttää myös uudelleen.

Ensimmäistä kertaa Projion olemassaolon aikana tapahtumassa on mukana myös puhtaasti ääneen perustuva teos. Sen on tehnyt Australiasta kotoisin oleva, nykyisin Tampereella asuva Tymon Balakirev, ja teos on nimeltään Olen Rikki. Sen voi kuulla Finlaysonin sisäpihalla Vooningin takana, Finlaysoninkujalla.

Projio Tampereen Finlaysonin alueella 17.–22.10.2024 klo 18–22. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua