Luonnollisesti säemuodossa – Heli Laaksosen Jatkos jatkaa Luonnoksen linjoilla

Kuvat: Otava / Suvi Elo

Säeromaanit ovat alkaneet vähitellen yleistyä, mutta nyt meillä on myös säetietokirjoja, kuten Heli Laaksosen Jatkos (Otava, 2024).

Kirjastoluokituksesta päättävälle taholle tällaiset moneen suuntaan kurottavat teokset tuottavat ehkä päänvaivaa, mutta lukijalle lähinnä silkkaa iloa.

Jatkos on luokiteltu runoudeksi, vaikka Heli Laaksonen itse kertoo kirjan loppuun kuvatuilla post-it-lapuilla, ettei teksti säemuodosta huolimatta ole runoa. Laaksosen oman määrittelyn mukaan Jatkos on kaunotietoluontokirja.

Jatkosta edelsi vuonna 2022 ilmestynyt Luonnos. ”Vaan luonnos ei ole koskaan valmis ja maailmassa riittää selitettävää, joten tarvitaan Jatkos.”

Jatkos opettaa yhtä ja toista

Ennen kaikkea murrerunoilijana tunnettu Laaksonen on kirjoittanut Jatkoksen kirjakielellä, mutta joidenkin lauseiden verran sentään lounaismurre tässäkin teoksessa näyttäytyy.

Luontotiedon lisäksi teoksesta voi oppia jotakin maantiedosta, historiasta ja kielitieteestä. Huumoria on mukana enemmän kuin tietokirjoissa keskimäärin, mutta liikaa ei lyödä leikiksi: faktat pysyvät faktoina. Tosin seuraavasta tekstinäytteestä tarkkasilmäinen faktantarkistaja saattaa löytää pikkuisen vaihtoehtoista totuutta.

”Suomen muoto on tuulessa liehuvan essun.
Suomea viiltää pohjoisnavan reuna.
Suomen eteläisin kaupunki on Fuengirola.
Suomen länsipuolella on Itämeri.”

Suomen lisäksi Jatkos esittelee suomalaisen. Jorma Eton suomalainen vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään ja niin edelleen. Heli Laaksosen suomalainen muun muassa ”riisuu virsunsa jo ennen kynnystä”, ”jättää lompakon varaamaan istumapaikkaa” ja ”seisoo punaisissa liikennevaloissa joulupäivän aamuna kello viisi”.

Aivastelua Jazzeista juhlaviikkoihin

Heli Laaksonen vinkkaa, miten erottaa variksen ja harakan. Variksen tunnusmerkkejä:

”Kypärä, pyrstö ja siivet nokimustat,
muutoin kouvolanvärinen.”

Pujoon liittyvä muistisääntö taas on:

”Sen kukinta alkaa
Pori Jazzin aikaan ja
päättyy Helsingin juhlaviikkoihin.”

Luontokirjassa esitellään myös asfaltti, koska sekin on elollista perää – asfaltin pääraaka-aineet ovat bitumi ja kivi. Bitumi on öljynkaltainen seos, joka on syntynyt esihistoriallisista kasveista ja eläimistä.

”Kun öiseen asfalttiin liiskautuu autojemme alle
supikoiria, rusakoita ja sireenikiitäjiä,
ne sulautuvat viimeisenä hetkenään
saniaismetsiin, kantasammakoihin, jättikorentoihin,
jotka asfaltti on itseensä arkistoinut.”

Aika kaunis ajatus!

Lisää tutustuttavaa

Laaksonen opastaa, miten voi valmistaa itse makuupussin. Ensin tarvitsee tietysti rakentaa vaja hanhille ja hankkia hanhia, joista saa untuvatäytteen, ja niin edelleen. Yhtä kätevää kuin linnunpöntön rakentaminen Youtubestakin löytyvät Timo Takalan videon (2018) ohjeilla. Videossa lähdetään liikkeelle työkalujen valmistamisesta ja puunrungon sahaamisesta laudoiksi.

Jos tiedon ja tieteen yhdistäminen säemuotoiseen kaunokirjallisuuteen kiinnostaa, kannattaa tutustua myös esimerkiksi Elli Lepän teoksiin, joista tuorein on Hylänkö (Nysalor, 2023).

Heli Laaksonen on myös kuvittanut kirjan. Piirrokset ovat hienoja ja havainnollisia. Jos kauniin eläin- ja kasviaiheisen kuvituksen katselu yhdistettynä tiedolliseen kaunokirjallisuuteen miellyttää, voi Jatkoksen jatkoksi etsiä käsiinsä esimerkiksi Tiina Poutasen Puutarhakirjan (Sanarengas, 2020).

Sari Harsu

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua