Kuvat: Liisa Takala / Teos
KIRJAT | Milja Sarkolan romaanin kertoja on näytelmäkirjailija, nainen, äiti ja homoseksuaali, joka on epävarma sekä ammatillisen että sukupuolisen identiteettinsä kanssa.
”Kirja laittaa ajatuksia liikkeelle alusta loppuun asti.”
ARVOSTELU
Milja Sarkola: Psykiatrini
- Teos, 2024.
- 166 sivua.
Miten riemastuttavaa lukea kirja, jonka tarkoitusperistä ei oikein pääse selville ja joka pitää lukijan koko ajan valppaana; ollaanko tässä ironisia vai herttaisia, onko kirjailija tosissaan, vai leikkiikö lukijalla. Mitään ylimielistä kerronnassa ei ole, mutta paljon arvoituksellisuutta ja aivojumpan aiheita – mikä on aika harvinaista.
Iso osa Psykiatrini-romaanista (Teos, 2024) tapahtuu psykiatrin vastaanotolla ja siihen liittyen. Kertoja on solmussa elämässään ja hakeutumassa Kelan korvaamaan terapiaan, johon tarvitaan muutamia tapaamiskertoja psykiatrin kanssa sekä tämän lausunto niiden perusteella.
Romaanin kertoja on näytelmäkirjailija, nainen, äiti ja homoseksuaali, joka tässä hetkessä on epävarma sekä ammatillisen että sukupuolisen identiteettinsä kanssa. Hän alkaa kuvitella psykiatrin elämää ja tekee sen pieniä yksityiskohtia myöden. Psykiatri saa perheen ja seksielämän, ystäväpiiriin ja miellyttäviä illanviettoja, paljon porvariston hillittyä charmia seurapeleineen ja taidekeskusteluineen.
Romaaninsa päähenkilön tavoin Milja Sarkola on näytelmäkirjailija ja osaa todellakin rakentaa uskottavia ja herkullisia henkilöhahmoja ja tapahtumia. Lukija pääsee mukaan tutustumaan näihin ihmisiin, näkee heidät mielessään ja alkaa pohtia asioita, joita hekin miettivät. Siis kirja, joka laittaa ajatuksia liikkeelle alusta loppuun asti.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.
