Kuva: Wiki Commons / Kirjokansi
KIRJAT | Pieni tieteisklassikko Kuussa julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, vaikka suomeksi se julkaistiinkin Petroskoissa jo vuonna 1958.
”Jännitys ja kiehtovuus tulevat toisen maailman visioinnista, eivät tarinan käänteistä.”
ARVOSTELU

K.E. Tsiolkovski: Kuussa – Fantastinen kertomus
- Suomentanut Tyyne Perttu.
- Kirjokansi, 2024.
- 88 sivua.
Kuussa – Fantastinen kertomus (Kirjokansi, 2024) on nopeasti luettu tieteiskertomus. Ensimmäinen suomennos vuonna 1883 ilmestyneestä Konstantin Eduardovitš Tsiolkovskin alkuteoksesta Na lune: fantastičeskaja povest ilmestyi vuonna 1958. Nyt joensuulainen Kirjokansi on julkaissut teoksen uudemman kerran. Tyyne Pertun alkuperäissuomennokseen on tehty joitakin täsmennyksiä. Kirja julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Aiempi suomennos julkaisiin Petroskoissa.
Kirjassa kertoja herää toverinsa kanssa ja huomaa päätyneensä taloineen kaikkineen kuuhun. Tarina sekoittaa hyvin mielikuvituksellisen päätymisen kuuhun aikansa tieteelliseen tietoon maan kiertolaisesta. Tarinassa tietolähteenä toimii kertojan toveri, joka on fyysikko.
Kirjassa ei oikeastaan ole sen kummempaa juonta eikä kummoisia tapahtumia. Kun se 1800-luvun loppupuolen Venäjällä on kirjoitettu, on epäilemättä riittänyt ihan sen tarjoilema visio vieraasta, saavuttamattoman tuntuisesta taivaankappaleesta. Jännitys ja kiehtovuus tulevat siis toisen maailman visioinnista, eivät tarinan käänteistä.
Jules Vernen romaanit ovat ilmeinen inspiraation lähde tällekin teokselle.
Alkukielistä teosta lukematta – ja toki myöskin venäjäntaidoltani kovin vajavaisena – on vaikea sanoa käännöksen laadusta kovin paljoa, mutta Pertun suomennos soljuu kyllä hyvin eteenpäin ja teos tarjoilee elävän, inspiroivan kuvan 19. vuosisadan loppupuolen tieteisvisioista.
* *
Lukion opettaja Tsiolkovski ei ollut avaruudesta ja muista taivaankappaleista kirjoittavana maallikko vaan hänet tunnetaan rakettien tehokkuutta kuvaavan lain kehittäjänä ja venäläisen astronautiikan isänä. Hän oli myös tavattoman tuottelias. Hän julkaisi kymmenen viimeisen elinvuotensa aikana yhteensä 58 kirjaa ja yli 500 tieteellistä julkaisua.
Tätä nykyä, kiitos Putinin hallinnon, kaikki venäläinen tai siihen viittaava on monille pahaa ja huonoa. Kustantaja ei silti markkinointimateriaalissa puhu Tsiolkovskista esimerkiksi puolalaisena, hänen isänsähän oli Venäjälle muuttanut puolalainen. Vallallahan on trendi, jossa monia aiemmin epämääräisesti venäläisiksi määriteltyjä merkkihenkilöitä on nyt täsmennelty – sinänsä aivan oikein ja perustellusti – esimerkiksi ukrainalaisiksi.
En tiedä, miksi kirja on päätetty julkaista juuri nyt. Kirjailijan syntymästä tulisi 170 vuotta vasta vuonna 2027 ja kuolemasta 90 vuotta 2025. Alkuperäisteoksen 140-vuotisjuhlien kunniaksi se olisi voitu tehdä viime vuonna.
* *
Kontekstia saa kyllä selviteltyä muutenkin, mutta Fantastisen kertomuksen kylkeen olisi ollut hienoa saada jonkinlainen laajahko taustoittava elämänkerrallinen, hänen tieteelliseen ja kirjalliseen työhönsä painottuva essee Tsiolkovkskista. Meillähän on ihan Pohjois-Karjalassakin tieteellisen ajattelun historiasta ja kehityksestä väitelleitä tohtorismiehiä, joten asia olisi hyvin voinut järjestyä. Kirjan lopun sinänsä kiinnostava kuvakoostekin jää hiukan irralliseksi, kun kuvia ei taustoiteta.
Kustantaja itse perustelee julkaisupäätöstä nasevasti: ”Kustansimme joutessamme.” Kyllä se minulle riittää perusteeksi oikein hyvin. Kuussa on ilahduttava, tekstimäärältään pieni, mutta ajatussisällöltään hyvin suuri teos.
Pasi Huttunen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sujuvan katsaus fysiikan löytöihin ja keksintöihin – arviossa Heikki Ojan Fysiikan sankareita viideltä vuosisadalta
KIRJAT | Professori Heikki Ojan esittelee tietokirjassaan henkilöhistorioiden kautta 42 fyysikkoa ja tieteen uudistajaa Blaise Pascalista Peter Higgsiin.
Suomalaisen runouden ihmeaikuinen Ilpo Tiihonen on saanut ehdottomasti ansaitun elämäkerran
KIRJAT | Pirkko Vekkelin erinomainen teos Mies, leikki ja ikävä avaa Suomen kolmanneksi parhaan runoilijan tarinaa.
Historia tulee eläväksi ja esitettäväksi – arviossa Lars Huldénin Kajaaninlinna 1636
KIRJAT | Tuomo Holopaisen ja Jaakko Salemaan suomentama Kajaaninlinna 1636 on yksi suomenruotsalaisen nykyrunoilijan Lars Huldénin vähemmän tunnetuista teoksista.
Polkuja on paljon, mutta riittääkö patikoijalle enää polttopuita? Arviossa neljä opasta päiväretkeilijöille
KIRJAT | Retkeilyn suosio tuottaa kirjoja, joissa reitit on esitelty huolella ja kiinnostavasti, mutta toisiin on ahdettu turhaa tavaraa.




