Menneeseen palaamisen viisi sääntöä – arvioitavana Toshikazu Kawaguchin Ennen kuin kahvi jäähtyy

Kuvat: Sunmark Publishing / Bazar

Japanilaisen Toshikazu Kawaguchin (s. 1971) Ennen kuin kahvi jäähtyy (Bazar, 2024) sai alkunsa näytelmänä vuonna 2010. Kawaguchi muokkasi teoksen romaaniksi vuonna 2015. Kansainväliseen suosioon teos nousi nopeasti, käännöksiä alkoi ilmestyä piakkoin. Länsimaista ensimmäiseksi ehti Unkari ja nyt tuoreimpana käännöksenä on ilmestynyt Markus Juslinin suomennos. Suoraan japanista tehty suomennos on sujuvaa tekstiä, kuten taitavilta japanista suomentavilta kääntäjiltämme osaa odottaakin.

Näytelmätausta näkyy siinä, miten pienissä puitteissa romaani tapahtuu. Tapahtumat sijoittuvat pieneen tokiolaiseen kahvilaan Funiculì Funiculàan, jossa on vain muutama asiakaspaikka. Yksi paikoista on erityinen: siihen istumalla pystyy matkustamaan ajassa. Aikamatkustamiseen liittyy paljon sääntöjä, jotka varmistavat sen, ettei aikamatkailu ole aivan sellainen ihmejuttu kuin voisi kuvitella, mutta sääntöjen mutkikkuudesta huolimatta mahdollisuus on houkutteleva.

Romaani on rakentunut neljästä episodista, joista jokaisessa joku kirjan henkilöistä päätyy aikamatkustustuoliin istumaan. Kenties näytelmätaustasta johtuen tarinoissa pyörii aika pieni piiri henkilöitä. Se toisaalta pitää tunnelman aika tiiviinä ja kun samat henkilöt pyörivät joka tarinassa, Kawaguchi ehtii esitellä heidän taustojaan ja tehdä heitä tutuiksi. Tästä seurueesta valikoituu sitten neljä henkilöä, jotka kukin vuorollaan istuvat tuoliin ja saavat tehdä aikamatkan.

Menneisyydessä voi tavata vain henkilöitä, jotka ovat käyneet kahvilassa, menneisyydessä tuolista ei saa nousta ja siellä voi viipyä vain niin kauan kuin kupissa olevalla kahvilla kestää jäähtyä. Mikään nykyajassa ei myöskään muutu, vaikka menneisyydessä mitä tekisi. Nämä säännöt – jotka muuten tulevat kirjaa lukiessa aivan perinpohjaisen tutuiksi – ovat paitsi käteviä näytelmän toteutuksen kannalta, myös tarkoittavat sitä, ettei Ennen kuin kahvi jäähtyy varsinaisesti aikamatkakirjallisuuteen kovin vahvasti lukeudu.

Tarinassa on ripaus yliluonnollista, mutta ennen kaikkea siinä on kyse siitä, mitä aikamatkailu tekee matkaajalle itselleen. Koska menneessä ei voi muuttaa mitään, samaan tulokseen voisi kai päästä ilman aikamatkailuakin, vain avoimella ja hyväksyvällä suhtautumisella läheisiinsä ja menneisiin tapahtumiin. Tällainen filosofia Kawaguchilla tuntuu kirjansa taustalla olevan.

* *

Ennen kuin kahvi jäähtyy on sympaattinen pieni romaani. Se kärsii hieman toisteisuudesta – ne säännöt toden totta tulevat tutuiksi, samoin vaikkapa kahvilan seinällä olevat kellot – mutta onnistuu kuitenkin herättämään lukijoissaan tunteita. Selvästi jossakin Kawaguchi on onnistunut: kirja on noussut BookTok-ilmiöksi ja myynyt jo yli miljoona kappaletta.

Jatko-osiakin on tietysti tehty: kansiliepeessä mainostetaan syksyllä ilmestyvän suomeksi Ennen kuin salaisuus paljastuu ja japaniksi näitä on ilmestynyt jo viisi. Formaatti näyttää näissä kaikissa olevan sama: neljä kertomusta, joissa uudet ja osin tutut henkilöhahmot joutuvat samojen kysymyksen äärelle.

Tässä menneiden asioiden kaivelemisen asetelmassa on jotain universaalin vetoavaa, ja siihen kai kirjasarjan suosio perustuukin. Lukija voi pysähtyä pohtimaan itse: kenet minä haluaisin menneisyydessä tavata? Minkä virheen haluaisin itse korjata?

Mikko Saari
@mikko_lukee

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua