Kuvat: Gummerus / Hanna Katrina Jedrosz
KIRJAT | Sienirihmastoa löytyy lähes mistä tahansa ja vaikka millä mitalla. Sienet vaikuttavat maaperään, lähes kaikkiin kasveihin, moniin eläimiin ja jopa ihmisten mieliin.
”Merlin Sheldraken kirja on kova avaus tietokirjavuodelle 2024.”
ARVOSTELU
Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta – Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme
- Suomentanut Ulla Lempinen.
- Gummerus, 2024.
- 354 sivua.
Mitä ovat sienet? Vielä sata vuotta sitten sieniä pidettiin alkeellisina kasveina, kertoo Wikipedia. Nykyään ne ovat oma kuntansa aitotumaisten domeenissa.
Sienet ovat muutakin kuin ne metsiin syksyisin pulpahtelevat itiöemät tai kaupan herkkusienet. Sienet ovat joko rihmastollisia sieniä tai yksisoluisia, ei-rihmastollisia hiivoja. Sieniä on kaikkialla ja niillä on keskeinen merkitys hajottajina: sienet hajottavat orgaanisia yhdisteitä entsyymeillä saadakseen ravintonsa. Jotkut sienistä elävät symbioosissa yhteyttävien bakteerien tai levien kanssa; ne ovat jäkäliä.
Tähän monimuotoiseen maailmaan uppoutuu Cambridgen yliopistosta väitellyt Merlin Sheldrake (s. 1987), jonka väitöskirja käsitteli sienten maanalaisia verkostoja Panaman sademetsissä. Sheldrake tarjoaa Ulla Lempisen suomentamana lukijalle monipuolisen kiertomatkan sienten maailmaan. Näkymätön valtakunta (Gummerus, 2024) on hyvä yleistajuinen tietokirja: se on erinomaisen luettava ja selkeä, mutta syvemmin aiheesta kiinnostuneille lukijoille siinä on mittavat alaviitteet ja runsaat lähdeluettelot.
Sienet ovat todella monimuotoisia. Samaan kuntaan mahtuu niin pienen pieniä hiivoja kuin joitain maailman suurimmista elollisista olennoista: Oregonissa asustaa mäntymesisienikokonaisuus ”Humongous Fungus”, joka kattaa lähes kymmenen neliökilometrin alueen ja painaa arviolta 31 000 tonnia.
Sienirihmastoa on maaperässä paljon, mahdollisesti jopa puolet maaperän kaikesta elollisesta massasta. On arvioitu, että planeettamme maaperän kymmenen ylimmän senttimetrin sienirihmastojen yhteispituus olisi puolet koko galaksin leveydestä.
Sienirihmastot ovat erittäin tärkeitä. Valtaosalla maalla elävistä kasveista on sienijuuri eli mykorritsa, joka muodostuu kasvin omien juurien ja sienirihmaston yhdistymisestä. Sieni saa kasvilta hiiltä ja kasvi puolestaan vettä ja kivennäisaineita, joita sienirihmastot keräävät kasvin juuria paremmin. Monet kasvit ovat suorastaan riippuvaisia näistä sienijuurista, joita ilman ne eivät tulisi toimeen.
Sienijuurista voi myös muodostua yhdenlainen puiden internet: se, miten viestiliikenne puiden välillä kulkee sienirihmastoja myöten mahdollisesti sähköisten impulssien muodossa, kiinnostaa monia tutkijoita. Sekin on kiinnostavaa, miten monien puiden kanssa yhteydessä olevat sienirihmastot välittävät ravinteita tarpeen mukaan, suosien puita toisten puiden kustannuksella.
Sienillä on myös syvällisempiä vaikutuksia. Olet ehkä kuullut zombiesienistä? Tällainen on esimerkiksi muurahaisloisikka (Ophiocordyceps unilateralis), joka saa tartuttamansa muurahaiset hakeutumaan sienelle sopiviin olosuhteisiin ja kiinnittymään lehden alapintaan, kunnes sienen itiöt purskahtavat esiin muurahaisen päästä. Tällaisia muurahaisen puremajälkiä on löytynyt 48 miljoonan vuoden takaisista fossiloituneista lehdistä, joten sienet ovat manipuloineet muurahaisia jo hyvin pitkään. (Tasapuolisuuden nimissä O. unilateralis saattaa itsekin kärsiä loissienestä, joka estää sen toimintaa.)
Myös ihmisten mielet ovat sienten vaikutuksille alttiita. Psilosybiiniä sisältävät taikasienet ovat tuttuja ja LSD on lähtöisin viljassa loisivasta torajyväsienestä. Viime vuosina psykedeelien tutkimus on taas saanut uutta vauhtia ja psykedeeleissä nähdään mahdollisuuksia muun muassa masennuksen hoitokeinona. Sienet saattavat siis muovata ihmismieltä vielä monin tavoin.
* *
Näkymätön valtakunta on takakannen lupauksen mukaisesti kirja, joka avaa uusia näkökulmia luontoon ja ympäristöön. Se myös haastaa perinteisiä käsityksiä siitä, missä oikein menee yksilön raja luonnossa.
Onko ylipäänsä järkeä puhua yksilöistä, kun kyse on monimutkaisista symbioottisista suhteista? Ihmisyksilökin on olevinaan yksi yhtenäinen kokonaisuus, mutta jokainen meistä kantaa mukanaan bakteereja, sieniä ja muita eliöitä, joita ilman emme tulisi toimeen. Olemmeko siis yksin?
No, ihan jo molemminpuolisesti kannattavan symbioosin käsitys on ollut Sheldraken mukaan biologeille vaikea hyväksyä, joten ei siis ole ihme, että mutkikkaammat asetelmat ja käsitykset yksilöiden rajoista vaativat vielä työstämistä. Sienien maailma tulee kuitenkin tarjoamaan meille vielä paljon pohdiskeltavaa. Tästä kirjasta saa istutettua päähänsä sienevien ajatusten itiöitä.
Mikko Saari
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Juhani Koivisto toimitti Sibeliuksen varhaiset kirjeet suomeksi – arviossa Nyt alkaa elämän todellisuus
KIRJAT | Yleisölle saatavilla oleva suomenkielinen Sibelius-aineisto täydentyi nk. Hämeenlinna-kirjeillä.
Ennen kuin kuolen, ratkaisen oman murhani – arviossa Holly Jacksonin Vaikka henki menisi
KIRJAT | Nuortenkirjoistaan tuttu bestselleristi sukeltaa aikuisten jännärihyllyyn hienosti rakennetulla murhamysteerillä.
Painajainen luksushotelissa – arviossa Ruth Waren Nainen huoneessa 11
KIRJAT | Menestystrilleri Nainen hytissä on 10 on saanut jatko-osan. Ruth Ware taiteilee juoneen yllättäviä käänteitä toisensa perään, ja trilleristä kehkeytyy mukiinmenevä ajojahti.
Elokuvakäsikirjoituksen pohjalta tehty romaani ei jää turhaksi kopioksi – Arviossa Jussi Moilan Kullervon tarina
KIRJAT | Antti J. Jokisen taistelukohtausten leimaama Kullervo-elokuva muuttuu Jussi Moilan käsissä eheäksi ja loogisesti eteneväksi seikkailuromaaniksi.