Viulisti Maksym Filatov. Kuva: Marja Heinonen
KONSERTTI | Tampere-talon Ukraina Benefit -tukikonsertissa Tampere Filharmonian muusikoista koostuva jousikvartetti soittaa 8. joulukuuta Dmitri Šostakovitšin kahdeksannen jousikvarteton.
”Jälleenrakennus kestää ainakin kymmenen vuotta. Koulut ja kirjastot on tuhottu.”
– viulisti Maksym Filatov
Marja Heinonen
Tampere-talossa voi tehdä lauantaina hyvää ja olla samalla läsnä esityksen maailman-ensi-illassa.
Pienessä salissa esiintyy Tampere Filharmonian muusikoista koostuva jousikvartetti, joka soittaa Dmitri Šostakovitšin kahdeksannen jousikvarteton. Musiikin yhteydessä saa maailmanensi-iltansa suomalais-ukrainalainen Palaneiden sielujen kielet -dokumenttielokuva, joka kertoo Ukrainan sodan tuhoista. Konsertin tulot menevät Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.
– Jokainen voi tehdä jotain, tiivistää sekä oman motiivinsa että viestinsä konserttiin tuleville hankkeen “isä”´, Tampere Filharmonian ukrainalainen viulisti Maksym Filatov.
Ajatus elokuvan ja elävän musiikin yhdistämisestä lähti Filatovin mielessä liikkeelle hänen omasta halustaan tehdä jotain. Elokuvan ja musiikin liittäminen tuntui oikealta vaihtoehdolta, vaikka Filatov ei koskaan aiemmin ollut tehnyt elokuvaa. Mutkien kautta hän löysi ukrainalaisen ohjaajan Maksym Tuzovin, joka oli tehnyt Ukrainan sodasta dokumentteja jo aiemmin.
Syntyi 40 minuuttia pitkä elokuva, joka johdattaa katsojat keskelle Ukrainan konfliktia. Elokuva näyttää Ukrainan menneisyyden kauneuden ja sodan aiheuttamat jäljet.
Filatov on elokuvassa tuottaja, ja kokonaisuus syntyi tiiviissä yhteistyössä ohjaajan kanssa. Pitkästä elokuvasta syntyi myös pariminuuttinen musiikkivideo, joka voitti marraskuussa parhaan dokumentaarisen musiikkivideon palkinnon kansainvälisessä IMVA-musiikkivideokilpailussa Budapestissä.
– Pidemmässä versiossa näkyy minun visioni, lyhyemmässä ohjaajan, tiivistää Filatov yhteistyön dynamiikan hymyillen.
* *
Elokuvan lisäksi toinen itsestäänselvä kivijalka hankkeessa Filatoville on konsertissa soiva Dmitri Šostakovitšin 8. jousikvartetto (1960), koska se välittää sodan herättämät tunnelmat. Filatov kuvailee, miten säveltäjä teki jousikvarteton toisen maailmansodan tunnelmissa. Šostakovitš loi teoksen kauhistuttuaan Dresdenin pommitetun kaupungin tuhoa toisen maailmansodan jälkeen.
Filatov kertoo, miten elokuvan jaksojen mukana soivan jousikvarteton jokainen osa välittää erilaisen tunnelman. Ensimmäisessä on läsnä sotaa edeltävä tunnelma, toisessa paniikki.
– Kolmas on karmealla tavalla kaunis, se on kuin kuoleman valssi. Neljäs kuvaa Mariupolin raunioita eli tunnelmaa kun kaikki on tuhottu. Samalla siinä on läsnä pieni annos toivoa sen kuvatessa aikaa, jolloin ihmiset olivat onnellisia, Filatov kertoo.
Viideskään osa ei tuo täydellistä vapautta tai toivon pelastavaa sanomaa. FIlatov kertoo sen muistuttavan olemassaolevasta tragediasta ja siitä, että ihmiset elävät yhä sodan keskellä.
Pohdimme sitä, miten sota arkipäiväistyy niin sen keskellä elävien kuin meidän sitä kaukaa katsovien mielessä. Elokuvan viimeisessä osassa lapset leikkivät, vaikka sota jatkuu. Ihmisellä on hämmästyttävä kyky jatkaa elämää, vaikka maailma ympärillä sortuu.
Kolikon toinen puoli on se, miten me sodasta etäällä olevat helposti unohdamme katastrofit niiden venyessä. Filatov pukee sanoiksi minulle tutun tunteen siitä, miten sodan jatkuessa tulee turtumus. Alun shokki ja suuri tarve tehdä jotain hautautuu kaiken arkisen alle. Filatovista on tärkeä muistuttaa siitä, miten tärkeä on jokaisen pienikin panos myös tässä vaiheessa.
– Toivon ihmisten vievän konsertista mukanaan tunteen, että he ovat tehneet jotakin ja että he voivat tehdä vielä enemmän, sanoo Filatov lempeänä.
Hän haluaa, että konsertti ulottuu ihmisten tunteisiin asti eikä jää vain joksikin, mitä he ainoastaan näkevät.
* *
Filatov myös muistuttaa, ettei sota lopu siihen hetkeen, kun rauhasta sovitaan. On niin paljon tuhoa, jota on tapahtunut rakennuksille ja ihmisille.
– Toivon, että Ukraina voittaa pian. Jälleenrakennus kestää kuitenkin ainakin kymmenen vuotta. Koulut ja kirjastot on tuhottu, hän sanoo.
Huolimatta vakavista, synkistäkin, keskusteluteemoista Filatov korostaa olevansa optimisti tulevaisuuden suhteen. Hänestä on tärkeä kertoa, miten kiitollinen hän on siitä, mitä Suomi tekee ja on jo tehnyt Ukrainan hyväksi. Filatov kiittää myös moneen otteeseen Tampere-talon toimitusjohtajaa Paulina Ahokasta, joka innostui tukikonserttiajatuksesta heti siitä kuultuaan.
Konsertin lipputulot lahjoitetaan lyhentämättömänä Ukrainians of Tampere -yhdistykselle. Yhdistys myös myy lauantain konsertissa tarjottavia. Tapahtuman tuotoilla yhdistys kustantaa ja kuljettaa itselämpiäviä aktiivipeitteitä Ukrainan kriisialueelle. Konfliktioloissa äärimmäisen tärkeä aktiivipeite auttaa estämään hypotermiaa leikkaussaleissa ennen leikkausta, sen aikana ja leikkauksen jälkeen.
Konsertissa esiintyvät Maksym Filatov (1. viulu), Istvan Szalay (2. viulu), Vadim Grumeza (alttoviulu) ja Maija Juuti (sello).
Ukraina Benefit: Palaneiden sielujen kielet Tampere-talon Pienessä salissa lauantaina 8.12.2023 kello 15. Katso dokumenttielokuvan trailerin täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
Älä korva pieni kuule mitä vain – puhutaanpa taas barokkimusiikista
KOLUMNI | Kun pitkin syksyä mediassa, kouluissa ja kodeissa melskattiin ”barokkimusiikin kieltämisestä”, kuinkahan moni tarkkaan ottaen edes tiesi, mistä puhui?
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.