Kuvat: Johan Gunseus / WSOY
KIRJAT | Stieg Larssonin luomien hahmojen tarina jatkuu ja Salanderin suku tuottaa loputtomasti uusia juonia, vaikka Millennium-lehtikin lopetetaan.
”Karin Smirnoff on mainio valinta jatkamaan Millennium-saagaa, jos sitä välttämättä on tarve jatkaa.”
ARVOSTELU

Karin Smirnoff: Merikotkan huuto
- Suomentanut Outi Menna.
- WSOY, 2023.
- 472 sivua.
Sata miljoonaa myytyä Millennium-kirjaa kertoo siitä, että introvertin hakkerin Lisbeth Salanderin ja tutkivan journalistin Mikael Blomkvistin tarina on poikkeuksellinen. Stieg Larssonin useampana elokuvasovituksenakin nähdyn, syvälle valtiovallan mädännäisyyteen ulottuneen alkuperäisen trilleritrilogian matkaa jatkoi ensin kolmella kirjalla David Lagercrantz. Nyt on Jana Kippo -sarjallaan viehättäneen Karin Smirnoffin vuoro viedä sankarimme pohjoisruotsalaiseen kyläyhteisöön.
Ja siinä Merikotkan huudon (suom. Outi Menna; WSOY, 2023) kirjoittanut Smirnoff onkin parhaimmillaan. Pienessä kylässä kaikki joutuvat elämään kylki kyljessä, riippumatta siitä millaisista taustoista tulevat tai tulevatko toimeen keskenään. Tämä tuo ihan uutta kulmaa myös Millennium-sarjan salajuoniin ja henkilöiden kohtaamisiin, milloin kylän pitseriassa, milloin majoitusliikkeessä tai erämaassa. Salanderin ja Blomkvistin persoonat ja keskinäinen kemia kehittyvät ihan uudella potkulla, kun mukaan alkaa tulla veljentytärtä ja lapsenlasta.
Norrbottenin Gasskassin kylässä on menossa kehityshanke, jossa alueelle puuhataan suurta tuulivoimalaa kunnanjohtaja Henry Salon johdolla. Mukaan on tunkemassa Fortumin kaltaisten tunnustettujen energiayhtiöiden ohella myös hämärämpi toimija, jonka tavat toimia eivät kestä päivänvaloa. Ihmisiä katoaa, rikollisuus rehottaa ja päätöksentekoa vauhditetaan uhkailulla, lahjonnalla ja kiristämisellä. Kaiken keskiöön joutuu Lisbeth Salanderin suku, kuinkas muuten?
Niinpä pienessä Gasskassin kylässä kohtaavat velipuolensa Ronald Niedermannin tytärtä Svalaa varten paikalle saapunut Lisbeth Salander, tyttärensä Pernillan häihin kenenkäs muun kuin juuri Henry Salon kanssa saapunut Mikael Blomkvist, Tukholman poliisista siirron saanut kusipäinen poliisi Hans Faste sekä Lisbethille ennenkin päänvaivaa aiheuttanut prätkäjengi Svavelsjö MC. Keitos on valmis, ja on jälleen aika mitata Salander/Blomkvist-kaksikon etsivän kyvyt, eikä ilman osumia selvitä tälläkään kertaa.
Ihan oman mausteensa keitokseen tuo mystinen Siivooja, joka hävittää rikollisten uhreja uhanalaisten merikotkien avulla. Entäs sitten, kun siivottavaksi joutuu Mikael Blomkvistin tyttärenpoika Lukas?
* *
Stieg Larsson onnistui alkuperäisessä trilogiassaan luomaan sen verran herkullisia hahmoja ja mestarillisen monitasoisen salajuonen, ettei sen tasoa saavuttanut Lagerkrantz – eikä saavuta Karin Smirnoffkaan. Smirnoff on silti mainio valinta jatkamaan Millennium-saagaa, jos sitä välttämättä on tarve jatkaa.
Lisbeth Salanderia on edelleen nautinto seurata, eikä Outi Mennan onnistuneesti suomentama Merikotkan huuto lähde ihan kaikkia solmuja avaamaan, joten luvassa lienee lisää samaa herkkua. Smirnoffin kirja päättyy erävoittoon, mutta suuri taistelu jää kesken.
Ilkka Valpasvuo
* *
Äänestä meitä!
Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit äänestää meitä 2.11.2023 asti osoitteessa www.kulttuurigaala.fi/yleisoaanestys.
Suomi juhlii kulttuurin tekijöitä ja -tekoja Kulttuurigaalassa, jonka Yle TV1 lähettää suorana lähetyksenä 24.11.2023.
#kulttuurigaala #kulttuuri
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.







