Kuvat: Playground
LEVYT | Jaakko Laitinen loistaa riehakkaimmillaan myös Lappi-klassikoiden parissa, mutta veresliha jää tällä kertaa puuttumaan.
”Onko Laitinen Väärän rahan luoman hurmioituneen maineen vanki?”
Jaakko Laitinen & Väärä raha on vuodesta 2008 alkaen yhdistellyt Balkanin alueen musiikillista perimää suomalaiskansalliseen iskelmään yhteensä viiden studioalbumin ja lukemattomien hurmioituneiden keikkojen verran. Koska yhtyeen jäsenet ovat juuriltaan Lapista ja heidän soittoaan on kutsuttu myös ”Lapland-Balkaniksi”, on luontevaa, että Laitinen lähtee tulkitsemaan myös muiden tekemiä lappilaisia humppia, jenkkoja ja muuta vastaavaa pohjoista lauluperimää.
Laitinen kävi kesällä 2021 läpi Lapin radion vanhoja arkistoäänitteitä ja digitoi niitä. Sieltä hän löysi muun muassa oman isoisänsä Olavi Tissarin levyttämättömiä kappaleita. Nyt hän on yhdessä Väärän rahan Marko Roinisen kanssa muokannut löytämiään lapinlauluja laitismaiseen ilmeeseen ja esittää niitä Roinisen, Niklas Ahlsvedin, Sampo Riskilän, Antti Kujanpään, Valtteri Bruunin ja Matti Pitkäsen muodostaman Lapin lisä -orkesterin kanssa.
Vaikka Laitinen on ihan oikea ihminen tulkitsemaan Lapin karua avaruutta komealla tangolaulajan äänellään, nousee kynnyskysymykseksi, saako Väärän Rahan kanssa hurmioituneita keikkoja vuosikausia tahkonnut Laitinen tuotua mukaan saman hillittömän tekemisen ilon tulkitessaan klassisia lappilaisia iskelmiä?
* *
Kohtalokkaasti väräjävä, mutta riehakkaasti parkettia polkeva Tornionlaakson humppa on ennakko-odotuksiin vastaavaa turboiskelmää ja mainio luenta Laitisen isoisän sanoittamasta ja Ahti Similän säveltämästä humpasta. Veikko Juntusen ja Pauli Ylitalon käsialaa olevan Poromiehen suudelman tulkinta veikeine pilkkeineen ja melankoliastaan huolimatta menevine lanteineen jatkaa tarttuvalla otteella, mutta Ilpo Rossin savuisesti leijailevan Tuntsasta Tulppioon -haaveilun kaltaisten raukeampien sävellysten parissa Laitinen joutuu kantamaan paljon enemmän vetovastuuta laulunsa voimin. Pääasiassa – kuten tässä – hän selviää haasteesta hyvin.
Toivo Kärkin ja Reino Helismaan llassikon Lapin jenkan tunnelmoinnin kanssa Laitinen tuntuu sen sijaan yllättävän tasapaksulta. Vaikka kuvankauniin näppäily on Laitisen tumman tulkinnan rinnalle toisaalta toimiva valinta, ei se silti vie kappaletta uuteen suuntaan tai tiivistä tunteesta ylimaallista tunnelmaa. Onko paketissa sittenkin liikaa vanhakantaista patinaa?
Vähän samaa ”ihan kiva mutta aika perus” -ajatusta herättää myös Reijo Lehtosalon ja Seppo Hietalan Sompiolaista verta, vaikka tarina ja hallitut mutkat toimivat hyvin. Samojen herrojen kynästä lähtöisin oleva Koltan häät nostaa sen sijaan peukut iloisella riehakkuudellaan. ”Soita soita Jefremovi sirmakkaa!” Silti samoissa häissä myös ”kuorma kaatuu, sudet syövät Annan”.
Rauno Lehtisen Lapin Sheriffin jylhyys, kepeä ratsastus ja toteava duetto toimii, Kullervo Linnan Muistojen Inari jammailee viulullaan suhteellisen veikeästi ja Tissarin sävellys Poikkinaitu valssaa mukavan vaivattomasti. Evert Suonion ja Seppo Nissilän haikea valssi Inarijärvi tihkuu pehmeää melankoliaa, kun taas Leo ja Leena Siirtolan Poromies tiristää illan viimeiset hiet.
* *
Laitisen ja Lapin lisän tehtaan takuu luo kyllä pakettiin riittävästi sekä kiimaa että kauniita tunnelmointeja. Silti lapinlaulujen päivitys ei ole alusta loppuun pelkkää juhlaa. Onko Laitinen Väärän rahan luoman hurmioituneen maineen vanki? Riittääkö perushyvä suoritus, kun odotusarvot ovat nimenomaan livelatauksen luoman bakkanaalin tasolla?
Laitinen laulaa riisutummat ja rauhallisetkin hetket ihan hyvin, mutta vereslihaan asti ei tällä kertaa ylletä. Reippaammat rallit ovat vakuuttavampia.
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josefiina Vannesluoman esikoisalbumi on taidokkaasti luotu runollinen taideteos – arviossa Mortal Lease
LEVYT | Josefiina Vannesluoma tulkitsee yhtyeineen Edith Whartonin runoja. Upealla albumilla tekstin ja musiikin yhteys on häkellyttävän selvä.
Rautamaan sisarusten ikuinen kesä jatkuu – arviossa Iron Country Sistersin kakkosalbumi Grace
LEVYT | Haikean heleä americanayhtye vie mukanaan stemmoillaan ja rikkailla sovituksillaan. Iron Country Sistersin musiikillinen torni vakuuttaa harmonisuudellaan ja tunnelmallaan.
Matti Salo Quartetin kolmas levy soi jämäkästi tuplakvartetin voimin – arviossa 4 + 4
LEVYT | Kitaristi-säveltäjä Matti Salon kvartetti hyödyntää tutusti itämaisia sävyjä progejazzissaan. Nimen 4 + 4 takaa löytyy syvyyttä sointiin antava jousikvartetti.
Nykyjazzia modernisti ja omaäänisesti – arviossa Superpositionin kakkosalbumi II
LEVYT | Suomalaiskvartetin jokainen muusikko on yhtä tärkeä, näkyvä ja kuuluva, ja heidän osaamisensa ja yhteispelinsä on avain onnistuneeseen tulokseen.