Kuvat: Suvi Toivanen / Poesia
KIRJAT | Raja on runollisten fragmenttien virta ja perustuu erittäin keskeisesti kahden kuvan rinnastamisiin.
”Teksti rikkoo sovinnaisia kuvia, pyrkii näkemään maailman konventioista vapaana, uudella tavalla.”
ARVOSTELU
Vesa Etelämäki: Raja
- Poesia, 2023.
- 90 sivua
Aiheen taustaa
On vaikea olla lähestymättä Vesa Etelämäen toista teosta filosofisesti. Jo nimi, Raja (Poesia, 2023), haastaa miettimään kerroksista merkitystä, ja kun lukee motoksi valitun sitaatin Derridalta, alkaa pohdiskelu pyöriä lukemisen taustalla. Kannattaa kuitenkin pitää lähtökohtana sitä, mitä kirjaan on painettu eikä lähteä uimaan abstraktisten selitysten ulapille.
Teos on erittäin aistimuskeskeinen. Se on runollisten fragmenttien virta ja perustuu erittäin keskeisesti kahden kuvan rinnastamisiin.
Derridan motossa korostuu ”rajojen moninkertaistuminen” ja ”sisäkkäisyys”. Mutta mitä raja on? Rantaviiva, jalkakäytävän reuna ja katonharja.
Ihmisen rakentama kulttuuri on selvärajaista. Luonnossa puolestaan lajit kasvavat toistensa seassa, pöheikköinä ja tiheikköinä. Ihmisen rajana toimii iho, mutta biologiassa on tutkittu, miten monenlaista elämää kulkee ihmisen läpi ja kautta, miten paljon orgaanista elämää asustaa ihmisessä. Luonto on täynnä eliöiden yhteistyötä, itse asiassa enemmän kuin vanha sosiaalidarwinistinen klisee ”luontokilpailusta” antaa ymmärtää.
Itse tekstiä
”Keho, tippa vettä värien kiehuvassa meressä.”
Tyypillisimmillään Vesa Etelämäki kartoittaa fragmentein maailmaa paikantamalla osan suhteessa ympäristöönsä. Tai hän rinnastaa kaksi asiaa yllättävästi toisiinsa:
”Veden alle jäänyt laituri. Hiljaisuus kahden rivin välissä.”
Teksti rikkoo sovinnaisia kuvia, pyrkii näkemään maailman konventioista vapaana, uudella tavalla. Näin syntyy mielenkiintoisia kuvia ja vertauksia, kuten synestesiaa:
”Auringonnousu loiskuu värien kaiuttimissa.”
Psykologiaa
Mielenkiintoisia ovat fragmentit, joissa kuvataan mielen suhdetta tapahtumiseen: ”Aistien hetkellinen rajattomuus. Kun ei ajattele, on mennyt” ja ”Halujen polttava virtaus, raajoista poispäin. Hengittää irti.”
Näissä lauseissa puhuu ihminen eläimenä, kuten Derrida usein korostaa. Kieli on ihmisen synnyttämä tai luoma jäsennysjärjestelmä, ihmisen aistimusten ja intressien verkosto mittailla ja hyödyntää muuta luontoa.
Etelämäen fragmentit etsivät moninkertaistuvia rajoja, reunoja, jotka saavat ”ravintonsa syvyyksistä” eli jostain objektiivisen katseen ulkopuolelta, eläimen hengestä eli mielestä.
Mutta kieli on ihmisen, joten se rajaa ihmisen reviiriä. Paitsi muuta luontoa, tilkitään ja tyrkitään pois toisten ihmisten olotilaa:
”Muisti menee ämpäriin. Käytetyt esineet rikkovat henkilökohtaisuuksien rajoja.”
Vesa Etelämäen Raja on rikas ihmismieltä ja kieltä kartoittava lyyrinen matka. Enemmän kuin kuvaa se rikkoo rajoja.
Erkki Kiviniemi
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Marja-Leena Tuurnan uusi kirja Eeva-Liisa Mannerista on ainutlaatuinen matka luomisprosessin ytimeen – arviossa Näytän sinulle tien
KIRJAT | Marja-Leena Tuurna on kirjoittanut jatkoa vuoden 2021 Eeva-Liisa Manner -elämäkerralle Matka yli vaihtelevien äärten.
Lupaava ensiromaani pohjoisesta – arviossa Sofia Heralan Nukkuvien kukkien joki
KIRJAT | Sofia Heralan romaani pohjautuu todelliseen tapahtumaan. Viisi koululaista ja veneen soutaja hukkuivat kouluvuoden viimeisenä päivänä vuonna 1956 Liakanjoella.
Paremman tulevaisuuden toivoa Barcelonassa 1974 – arviossa Montserrat Roigin Kirsikoiden aika
KIRJAT | Kotimaassaan Roigin mukaan on nimetty niin kouluja, kirjastoja kuin katujakin, mutta Suomessa Kirsikoiden aika on ensimmäinen espanjalaiskirjailijalta käännetty teos.
Tarinoita linnanväestä – arviossa Elise Pihlajaniemen Ritareita, linnanrouvia ja merirosvoja
KIRJAT | Millaisia olivat ihmiskohtalot Suomen keskiaikaisissa linnoissa? Elise Pihlajaniemi jatkaa Linnaelämää keskiajan Suomessa -teoksen linjoilla.