Kuvat: Ari Haimi / Aviador
KIRJAT | Toimittaja ja tietokirjailija Jukka Lyytinen havaitsi, että kirjallisuudessa ei ole syvennytty riittävästi Aallon lapsuuteen ja nuoruuteen.
”Alvar oli lapsena hyvä piirtäjä, mutta koulunkäynti takkusi lukihäiriön vuoksi.”
ARVOSTELU
Jukka Lyytinen: Nuori Alvar Aalto
- Aviador, 2023.
- 135 sivua.
Alvar Aalto oli yksi kansainvälisesti tunnetuimmista ja arvostetuimmista suomalaisista arkkitehdeistä. Hänen syntymästään on kulunut 125 vuotta, minä vuoksi häntä juhlitaan tänä vuonna monin tapahtumin.
Tuotteliaasta ja monipuolisesta arkkitehtuurin ja muotoilun uudistajasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Toimittaja ja tietokirjailija Jukka Lyytinen havaitsi, että kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole syvennytty riittävästi Aallon lapsuuteen ja nuoruuteen.
Hän ryhtyi tutkimaan Aallon lapsuutta ja teinivuosia päälähteenään Göran Schildtin Aalloista kirjoittamat kirjat. Schildtin ja muiden lähteiden perusteella syntyi kirja Nuori Alvar Aalto (Aviador, 2023), joka kuvaa sympaattisesti nuoren Aallon kasvun vuosia.
Kirjan ikähaitari kattaa Aallon elämää syntymästä parikymppiseksi opiskelijaksi. Rinnalla kulkevat yhteiskunnan murroskaudet, sortokausi Suomen suurruhtinaskunnassa, vuoden 1905 lakot ja levottomuudet sekä Suomen jakaantuminen kahtia vuoden 1918 sisällissodassa.
Nuori Alvar Aalto -teos antaa Aaltojen kotielämästä lämpimän ja seesteisen kuvan. Isä Janne Aalto oli mukavasti tienaava maanmittari ja äiti Selma postivirkailija. Alvar syntyi Kuortaneella 1898. Hän sai kaksi veljeä ja yhden sisaren.
Perhe muutti Jyväskylään Alvarin ollessa viisivuotias, koska vanhempien mielestä Jyväskylä tarjosi lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet kuin Kuortane. Alvar alkoi piirtää pienenä. Piirtämisestä tuli hänen tapansa ymmärtää ja havainnoida maailmaa. Hän upposi piirtämiseen niin, että koko muu ympärillä oleva maailma katosi. Hänellä oli päässään rikas sisäisten kuvien maailma.
Jyväskylässä perhettä kohtasi suuri onnettomuus vuonna 1906. Alvarin äiti Selma sairastui aivokalvontulehdukseen ja kuoli. Alvar oli kahdeksanvuotias ja suri äitiään. Alvar reagoi suruun hakemalla muiden ihmisten seuraa. Hän hakeutui mielellään keskipisteeksi, kun ympärillä oli ihmisiä. Lyytinen kuvailee Alvarin luonnetta sanomalla, että hän oli itsenäinen, vauhdikas, avoin ja puhelias poika.
Runsaan vuoden kuluttua Selman kuolemasta lapset saivat uuden äitipuolen, kun Janne Aalto kosii Selman pikkusiskoa Floraa.
Alvar oli lapsena hyvä piirtäjä, mutta koulunkäynti takkusi lukihäiriön vuoksi. Kielet tuottivat vaikeuksia, koska Alvarin oli tuskallista kirjoittaa vieraskielisiä sanoja. Suullisessa ilmaisussa hän pärjäsi paremmin. Koearvosanat olivat välillä niin huonoja, että niiden perusteella Alvar olisi pitänyt jättää luokalle. Opettajat siirsivät hänet seuraavalle luokalle, sillä ehdolla, että hän opettelee kesällä kirjoitussääntöjä.
Koulunkäynti jatkui hankalana lyseossakin. Alvar koki läksyjen tekemisen ja kokeisiin valmistautumisen vastenmielisenä ja työläänä. Elämässä oli hänen mielestään kiinnostavampaakin tekemistä kuin oppitunnit.
Hän kirjoitti lopulta ylioppilaaksi vuonna 1916 ja miettii uranvalintaa. Jatko-opintoihin pääsy oli helppoa 1910-luvulla. Alvar Aalto aloitti arkkitehtuuriopinnot Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä.
* *
Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous 1917 tuntuivat Suomessakin. Elintarvikepula paheni ja työttömyys lisääntyi. Suomi kuului Venäjään, eikä Suomessa ollut omaa armeijaa tai poliisia. Työläiset alkoivat perustaa aseistettuja punakaarteja ja porvarit suojeluskuntia ja valkokaarteja. Työläiset aloittivat yleislakon marraskuussa 1917. Porvarivetoinen eduskunta päätti irrottaa Suomea Venäjästä ja itsenäisyys julistettiin 6. joulukuuta 1917.
Vasemmiston ja oikeiston välit pysyivät kireinä ja tulenarkoina. Sisällissota alkoi tammikuun lopussa 1918. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea. Valkoisen Suomen johto pakeni Vaasaan. Sisällissota päättyi toukokuussa valkoisten voittoon.
Muiden tavoin arkkitehtiylioppilas Alvar Aalto joutui valitsemaan puolensa sisällissodassa. Hän tuki valkokaartia ja joutui pakenemaan punaisten hallitsemasta Helsingistä tammikuun lopussa 1918. Pakomatka oli vaiherikas ja vaarallinen, ja useita Aallon ystäviä surmattiin. Aalto onnistui pakomatkassaan. Hän osallistui moniin ratkaiseviin taisteluihin, joissa valkoiset valtasivat Tampereen ja punaiset antautuivat 6. huhtikuuta 1918.
Osallistuminen sisällissotaan oli Aallolle kuten muillekin hänen aikalaisilleen traumaattinen kokemus. Hän ei myöhemmin halunnut puhua sodasta. Aalto jatkoi opiskelua sodan jälkeen, mutta moni hänen kurssitovereistaan lopetti opiskelun. Joku kuolikin sodassa.
Aalto sai opettajakseen arvostetun arkkitehdin Armas Lindgrenin, joka oli erittäin pätevä opettaja. Hän pääsi myös taidemaalari Eero Järnefeltin yksityisoppilaaksi 1918–1919.
Aallon perhe oli muuttanut Alajärvelle. Alvar sai suunniteltavakseen kotitalon korjaamisen. Hän suunnitteli Alajärvelle myös hautamuistomerkin vapaussodassa kaatuneille. Hän keskusteli suojeluskunnan talon suunnittelusta ja kiinnostui kirkkojen piirtämisestä. Alvar Aallon ura arkkitehtinä pääsi vauhtiin.
* *
Jukka Lyytinen kirjoittaa Alvar Aallon lapsuudesta ja nuoruudesta miellyttävällä tavalla kronologisesti ja helppolukuisesti. Nuoren Alvarin elämästä rakentuu lukijalle eloisa ja mutkaton mielikuva.
Jälkikirjoituksessa Lyytinen tiivistää Aallon vaiheita 1920-luvusta eteenpäin. Aallolla oli vakaa luottamus omiin kykyihinsä arkkitehtinä. Hän teki mittavan uran sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen pitkään työluetteloonsa on merkitty 500 rakennusta, asemakaavaa tai muuta suunnitelmaa. Niistä vajaa sata on ulkomailla.
Sirpa Pääkkönen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikko Hautalan analyysi maailmasta on omaa luokkaansa sillä hän tuntee historian ja nykyhetken – arviossa Sotaa ja rauhaa
KIRJAT | Niin Washingtonissa, Moskovassa kuin Ukrainassakin palvelleen diplomaatin teos on suositeltavaa luettavaa jokaiselle maailmanpoliitiikkaa seuraavalle.
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.