Ari Kupsus. Kuva: Ulla-Maija Svärd
LEMPITAULUNI | Galleristi Ari Kupsuksen pääkoti on viiden huoneen lukaali Budapestissä neljän metrin huonekorkeuksineen. Tampereen kakkoskoti on neliöitään hyvinkin kompakti, mutta silti täysi taidekoti. Kylpyhuoneessakin on taideteos.
”Taide on minulle tärkeää. Ilman taidetta ja musiikkia en voisi elää.”
Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat
Galleristi Ari Kupsuksen pääkoti on Unkarissa Budapestissä. Sen suurissa huoneissa on nelisen metriä korkeutta. Tampereen kakkoskoti on uudessa talossa ja neliöiltään kompakti. Luultavasti koko Tampereen asunto mahtuisi yhteen Budapestin kodin huoneeseen.
– Pidän aina vaan enemmän tästä pikkukodista. Se on toimiva ja hyvä korvike hotellihuoneelle.
Neliömäärä on pieni, mutta aito taidekoti tämä on. On maalauksia, patsas, veistoksia ja on yksi grafiikkakin.
Sisustuksessa klassismi kohtaa art deco -tyylisuunnan. Seinillä on pääasiassa modernia taidetta.
Tampereen kodin esineet, tavarat ja taide ovat Unkarista. Poikkeuksen tekee olohuoneen sohvapöydän keramiikkavati, joka on suvusta, äidin vanhempien kotoa.
Tämä teos on saanut paikkansa galleristi Ari Kupsuksen Tampereen kodin kylpyhuoneesta. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Yksi osa lempitauluista
Ari Kupsuksen modernin taiteen kokoelmaan kuuluu noin 500 teosta. Ne ovat suurimmaksi osaksi varastossa. Lisäksi hänellä on mittava kokoelma antiikkitaidetta. Jo ennen taidetta hän keräili antiikkiesineitä ja -huonekaluja.
Tampereen kodin taiteen hän on valikoinut värien mukaan ja sellaiseksi, mistä itse pitää.
– Nämä ovat lempitaulujani, mutta vain pieni osa niistä. Muutkin kokoelmieni teokset ovat sellaisia, joista itse pidän. Sanoisin, että 95 prosenttia olen valikoinut omin silmin. Joskus olen saanut lahjaksi teoksia.
Tampereen kodin päävärit ovat siniharmaa ja ruskea, mukana on ripaus poltettua tiiliä. Lähtökohtana on juuttikankainen verho, joka löytyi Madridista. Verhon ovat aplikoineet intialaiset käsityöläiset.
– Taide on minulle tärkeää. Ilman taidetta ja musiikkia en voisi elää.
Ari Kupsuksen kakkoskodin esineet, tavarat ja taide on tuotu Unkarista. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Linna pitää nyt purkaa
Haastattelua seuraavana päivänä Kupsus oli lähdössä takaisin Unkariin.
Työmaana siellä on Kupsuksen hallinnoiman Amadé-Bajzáth-Pappenheimin linnan tyhjentäminen. Tämän linnan yhdessä siivessä Suomen suurlähetystö oli evakossa Budapestin pommitusten vuoksi toisen maailmansodan aikana.
Linna on ollut Kupsuksen kesäkoti ja vapaa-ajan viettopaikka. Siellä on ollut taideleirejä ja kesäisin salonkikonsertteja.
Linnan herrana Kupsus ehti olla 12 vuotta. Se on ollut runsaimmin sisustettu linnamuseo. Linnan kolmetoista salia ovat olleet täynnä Kupsuksen Unkarin, Ruotsin ja Suomen antiikkimarkkinoilta hankkimia huonekaluja, perinteisiä persialaismattoja, silkkikankaita, maalauksia, veistoksia ja muita koriste-esineitä.
Sängyn päällä on Franziska Szabón teos, jossa Apollo on heitetty nurkkaan. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Kuvanveistäjä Yrjö Liipola asui 34 vuotta Unkarissa. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Sattuma vei Unkariin asumaan
Unkariin Ari Kupsuksen johdatti sattuma, joka esiintyi yöjunan muodossa. Hän oli työskennellyt 11 kuukautta Varsovassa ulkoministeriön projektissa, ajatteli palata Suomeen ja halusi sitä ennen kierrellä Balkanin maita.
– 1.8.1999 kello 8 aamulla astuin yöjunasta Keletin rautatieasemalla. Asema oli kaunis ja mahtipontinen. Kiertelin Budapestiä kolme päivää ja sitten peruin junalipun Zagrebiin. Tuona aikana järjestyi työpaikka suomalaisomisteisesta hotellista. Jos siivooja oli poissa, pesin vessoja, olin baarimikkona ja tein mitä vaan.
Budapestissä oloaika venyi. Koska asunnon omistaminen oli siellä halvempaa kuin vuokraaminen, Kupsus hankki lainan Meritasta ja ryhtyi remontoimaan huoneistoa, jossa on edelleen hänen pääkotinsa.
Kupsus on asunut kuudessa maassa, koti on ollut muun muassa Pietarissa, Kuala Lumpurissa ja Singaporessa. Hän on ollut avaamassa huippumuotiliikettä, pukenut presidentti Martti Ahtisaarta, pääministerejä ja ministereitä sekä Venäjän mafiaa. Hän on konsultoinut, miten vaatteita myydään maailmalle. Hän on vetänyt huipputason sisustusliikettä Budapestissä.
Kupsus puhuu unkaria. Mielessä ei ole enää uuden elämän aloittaminen jossain toisessa maassa, koska siinä on omat vaivansa.
Ari Kupsus sanoo, ettei voisi elää ilman musiikkia ja taidetta. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Taidegalleria vuonna 2009
Taide- ja antiikkigallerian Kupsus perusti Budapestiin vuonna 2009. Ari Kupsus Gallery keskittyy lähinnä nuorten, uraansa aloittavien taiteilijoiden tukemiseen ja auttamiseen heidän taiteilijauransa alkutaipaleella.
Musiikki on yksi mielenkiinnon kohde. Kupsus järjestää kotonaan Budapestissä salonkikonsertteja, joiden tuloilla on tuettu nuoria taiteilijoita. Salonkikonsertteihinsa hän on saanut nimekkäitä esiintyjiä. Korona lopetti konsertit vuonna 2020.
Ari Kupsuksen vuonna 1994 perustama hyväntekeväisyysjärjestö muutti toimintansa Suomesta Unkariin vuonna 2000, jolloin allekirjoitettiin sponsorisopimus Liszt Ferenc Musiikkiakatemian kanssa. Vuonna 2010 toimintaa laajennettiin tukemaan Budapestin Taideakatemian maalaustaiteen osaston lahjakkaita oppilaita.
Tällä kertaa Kupsuksen toi Tampereelle Suomalaisen Klubin näyttely, jossa on kokoelma kansainvälisiltä taiteilijoilta, jotka kaikki ovat saaneet diplominsa Budapestin Taideakatemiasta. Näyttely on auki maaliskuun loppuun.
Toukokuun alussa Klubilla avautuu näyttely Kupsuksen kuratoima näyttely Yrjö Liipola -museon veistoskokoelmasta. Liipola asui 34 vuotta Unkarissa.
Asunnon värimaailma on otettu tästä juuttiverhosta, joka löytyi Madridista. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Taidekierros kakkoskodissa
Pääpaikan Tampereen kodin olohuoneessa on saanut Yan Yereskon teos, jossa Ari Kupsus näkee mystiikkaa ja mahdollisuuksia moniin tulkintoihin. Minskissä syntynyt Yeresko asuu nykyään sekä Budapestissä että Minskissä. Hän on opiskellut taidetta molempien kaupunkien taideakatemiassa.
– Pidän tämän mytologisesta maailmasta. Kaappikello voi viitata siihen, että aika on pysähtynyt. Tiedän Yereskon henkilöhistoriasta, että hän oli eroamassa vaimostaan eikä ero ollut hänen oma toiveensa. Ehkä hän halusi ajan pysähtyvän omalla kohdallaan. Jokainen näkee tämän taulun omalla tavallaan. Sen nimi on Time Momentum.
Ari Kupsusta ilahduttavat pikkulasten reaktiot taidegalleriassa. Lapsen mielikuvitus näkee prinssejä, prinsessoja ja eläimiä, jotka jäävät aikuiselle salaisuudeksi.
Makuuhuoneen puolella on myös mystiikkaa uhkuva Alexandra Nadasin kaksiosainen työ, jossa on kelluvia koteja lautalla. Tämänkin teoksen värit sointuvat ympäristöönsä.
Olohuoneen ikkunan vieressä on taidokkaita miniatyyrejä, Kolosvarin koulukunnan (Transilvania, Romania) taiteilijalta Cristina Gagiulta. Ne on maalattu yhdellä villisian karvalla suurennuslasin avulla. Töiden teemana on ilo; huvitellaan iloisesti, napsitaan bileissä ekstaasipillereitä, kansantanssijat viettävät uutta vuotta.
iniatyyriteos on maalattu villisian karvalla käyttäen apuna suurennuslasia. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Enkelipatsas on veistetty suomalaisesta puusta, koska se on kestävämpää, eikä halkeile. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Szabón sukunimi on Unkarin Virtanen
Sängyn päällä on Franziska Szabón teos, jossa Apollo on heitetty nurkkaan. Olohuoneessa on joutsenia kuvaava työ, jonka on tehnyt taidemaalari Agnes Szabó.
Enkelipatsas on tehty suomalaisesta koivusta, koska se on kestävää, eikä halkeile. Sen on tehnyt kuvanveistäjä Agnes Szabó.
Szabót eivät ole keskenään sukua, sillä sukunimi on Unkarissa yhtä yleinen kuin meillä vaikka Korhonen ja Virtanen.
Pienen porsliiniveistoksen on tehnyt Babos Pálma hajotetuista porsliiniesineistä.
Modernin taiteen mausteena on klassisia teoksia. Ja todellakin kylpyhuoneessakin on taideteos, Franciska Szabón maalaama Hermes.
Sivupöydällä on murskatusta porsliinista tehty patsas. Kuva: Ulla-Maija Svärd
Tampere on kukoistava
– Suomessa Helsingin-kotini oli aikoinaan vaalea ja mustavalkoinen, kuten kaikilla. Muutettuani Unkariin seinät neljä metriä korkeissa huoneissa huusivat väriä. Benetton teetti testivärit Tikkurilan maalitehtaalla, ja näin tuli väriä. Tikkurilan tehtaat ovat Unkarissa. Kotiin tuli pian stukkoja ja kristallikruunuja. Budapest on paljon klassisempi kaupunki ja elinympäristö vaikuttaa sisustustyyliin.
Tampereelta Kupsus hankki kakkoskodin perhesyistä.
– Sain avaimet nykyiseen Tampereen-kotiini vasta viime huhtikuussa. Jouduin hankkimaan toisen asunnon ennen tämän talon valmistumista Kalevasta, koska edesmenneen äitini kunto heikkeni. Vanhempani asuivat Pyynikillä. Kun äidin kunto vaati kotihoitoa, en enää voinut yöpyä heidän ruokasalinsa lattialla, joten piti löytää oma paikka, Kupsus kertoo.
– Syöpää sairastanut äitini odotti kovasti muuttoa tähän samaan uudistaloon ja tämän hissiä, jota ei Pyynikillä ollut, mutta aika ei riittänyt. Nyt isäni asuu isommassa asunnossa samalla porrastasanteella.
Kupsus ihastelee, kuinka Tampere on noussut kymmenessä vuodessa kukoistukseen. Sitä hän ihmettelee, kuinka hiljaista on ja missä ovat autot, ovatko kaikki siirtyneet ratikan matkustajiksi. Sammonkatukin on hänen silmissään kansainvälinen puistobulevardi. Tamperelaiset voivat ottaa kehut vastaan täysin rinnoin, sillä Kupsus on nähnyt maailmaa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Saara Sinivuori on ravintolagalleristi: ”Taide virkistää ja antaa uusia ajatuksia, se on hyvää vastapainoa ravintolaelämälle”
LEMPITAULUNI | Tampereen ravintolakuningatar Saara Sinivuori on antanut muut ravintolat jo aikoja sitten poikansa Jaakon hoitoon, mutta Satamakadun Henriks on edelleen hänen valtakuntaansa.
Galleristi Pertti Ketosella on monta lempitaulua – joukossa on Outi Heiskasen liikuttava pieni teos
LEMPITAULUNI | Grafiikanpaja Himmelblaun toimitusjohtaja Pertti Ketonen on diplomaattinen mies. Lempitauluja on yhden sijasta monta, eikä niitä laiteta tärkeysjärjestykseen.
Heidi Martikaisen lempitaulu on appiukon hänestä tekemä muotokuva – Heidille taide on leikkiä ja taulut vaihtavat paikkaa kodissa
LEMPITAULUNI | Heidi Martikaisen lempitaulu on leikkisä muotokuva kartanon hienosta rouvasta kettupuuhkineen ja ilmeikkäine silmineen. Sen hän sai syntymäpäivälahjaksi ajat sitten.
Paulina Ahokkaalla on kaksi tasavahvaa lempitaulua – Kuvataide on hänelle vapauden valtakunta, jossa päätä eivät rasita ammatilliset ajatukset
LEMPITAULUNI | Tampere-talon toimitusjohtajalla Paulina Ahokkaalla on kaksi ehdokasta lempitaulukseen. Päätimme, että hänen ei tarvitse tehdä valintaa niiden kesken, vaan lempitauluja on tällä kertaa kaksi.
