Tony Halme (1963–2010). Kuva: Danish Bear Productions / Yle
ELOKUVA | Tony Halmeesta kertovassa dokumentissa mennään isku iskulta ja komeasti leikaten nyrkkeilevän kansanedustajan huippuhetkiin ja katkeriin kohtauksiin.
”Puoluetoverien, avustajien, managerien ja vaimon tuumailut asettavat ihmisveturia tuon tuosta raiteilleen.”
Nyt on kova.
Viikinki (2022), dokumentti lihasalan monialayrittäjästä, kansanedustaja Tony Halmeesta (1963–2010) onnistuu siinä missä Halme itse jäi puolitiehen. Maailman isoimmaksi mieheksi halunnut lauttasaarelaiskakara kasvaa legendaksi suomalaisessa julkisuudessa. Halme itse jäi koukkuun julkisuuteen kansanedustajapäivinään ja piti ”mauton läppä kerran kuussa” -tahdilla kannattajansa lämpimänä ja muut ainakin valveilla.
Isätön, alkoholistiäidin esikoinen oppi itsepuolustuksen jalot taidot jo kouluaikoina, koulukiusattuna.
Kehonrakennuksen 17-vuotiaiden suomenmestari tiesi, että vain kroppa ratkaisee. Muu tulkoon perässä.
Vuodet Yhdysvalloissa ja Japanissa vapaapainin ammattilaisena, Viikinkinä ja Ludvig Borgana, koulivat jätistä esiintyjän. Seurasi kymmenkunta elokuvarooliakin.
* *
Harva on tullut ajatelleeksi, eikä teatterikriitikko ainakaan, että Halme oli myös näyttelijä ja muusikko, lopulta kirjailija, laulaja ja estradinahka.
Reilut 16 000 ääntä sinkauttivat Halmeen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kansakunnan kaapin päälle muutenkin kuin lihasmassana.
Suu ei vielä ollut muotoutunut uuteen rooliin ja sammakkoja lenteli. Tarja Halonen, silloinen presidentti, tuli leimattua lesboksi samassa jonossa, kun Halme ihmetteli tuoretta kansanedustajuuttaan.
Halme ja Timo Soini pääsivät samaan aikaan eduskuntaan perussuomalaisten lupauksista. Soini joutui sittemmin selittelemään hölösuisten kansanmiestensä mokia työkseen.
Ja niin hyvää työtä Soini teki, että kasvatti kannattajilta jytkyn ja oman puheenjohtajuutensa.
* *
Halme-dokumentissa mennään isku iskulta ja komeasti leikaten Halmeen huippuhetkiin ja katkeriin kohtauksiin.
Draamaahan mies itsestään rakensi. Se oli välttämätöntä, että kontakti lähiöiden ihailijoihin säilyi. Nämä lukivat iltalehtien kansista Tony-päiväkirjaa. Tony, on se kova, pitää meidän puolta.
Pitikö? Tonyn nopea ja iskevä tyyli ei sopinut eduskuntaan. Jos hän olisi tehnyt perusteltuja aloitteita, ymmärrystä varmaan olisi riittänyt. Mutta linkkuveitsitaktiikka, menoksi ja huutaen, ei toimi parlamentissa.
Sitten kun huumeet astuivat arkeenkin, kisoissahan niillä pidettiin kivut kurissa, ote herpaantui lopullisesti.
Kati-vaimo ei jaksanut arvaamatonta ja päihteitä napsivaa miestään ja tiet erosivat vuonna 2005.
Alamäki oli sinetöity. Mies, jolle aseet, lihakset, huumeet ja läppä loivat turvan, ei onnistunut ihmissuhteissa. Lapsena menetetty luottamus kasvatti panssarin, jonka läpi ei hevin isketty.
Vankilakeikat, sairaalajaksot ja sairaseläke tekivät tehtävänsä. Halmeesta tuli nobody, jolle ei baarissa tarjottu.
Itsetuhoinen käytös johti lähtöön 8.1.2010 omassa kodissa. Jumala ei auttanut viimeisessä ratkaisussa.
Viikinki on neutraali, journalismin keinoin ja arkistomateriaalia nokkelasti lainaten koostettu henkilökuva. Puoluetoverien, avustajien, managerien ja vaimon tuumailut asettavat ihmisveturia tuon tuosta raiteilleen.
* *
Christer Markusasin vilpittömyydessään kiehtova ystäväpersoona on dokumentin suola. Mutta hänpä nyrkkeileekin lauseensa loppuun.
Perussuomalaisten hillitön nousu viimeaikoina saa dokumentista hyvän vastaäänen. Mistä kaikki alkoikaan? Tarvittiin lihaa ja älämölöä, että äänestäjä Korsossa heräsi.
Halla-ahon filosofisuuden ymmärtämiseen tarvitaankin jo vähintään toisen asteen yhtälön hallintaa.
Anne Välinoro
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ridley Scottin Gladiator II on kelvollinen, vaan ei yhtä mahtava spektaakkeli kuin edeltäjänsä
ELOKUVA | Vaikka Ridley Scottilla on suurten spektaakkeleiden tekemisen mittakaava hallussaan, kaikki tuntui paljon tuoreemmalta ensimmäisen Gladiator-elokuvan aikoihin.
Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat
ELOKUVA | Samppa Batalin ohjaama elokuva on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä.
Belfastin rääväsuut uhoavat miehitysvallaksi kokemiaan brittejä vastaan keskisormi tanassa – arviossa Kneecap
ELOKUVA | Irlannissa puhuttavaa iiriä voimakkaasti puolustava Kneecap on asiapitoisuudestaan huolimatta häröilevän hauskaa katsottavaa.
Draama ihmisistä, jotka ymmärretään väärin – arviossa Michael Francon Memory
ELOKUVA | Meksikolaisohjaajan elokuvassa ihmisten elämään vaikuttavat asiat, joihin he itse eivät ole voineet vaikuttaa.