KIRJAT | Päivi Kupiaksen teos on erittäin tervetullut lisä suomenkieliseen ohjauskirjallisuuteen ja tulee eittämättä kulumaan erityisesti ohjausalan toimijoiden käsissä.
ARVOSTELU
Päivi Kupias: Työnohjaus ja coaching – tukea työssä onnistumiseen
- Gaudeamus, 2022.
- 212 sivua.
Työnohjaus ja erilaiset valmentavat käytännöt ovat viime vuosikymmeninä saaneet entistä vahvempaa jalansijaa sekä maailmalla että Suomessa. Päivi Kupias käsittelee kirjassaan Työnohjaus ja coaching – tukea työssä onnistumiseen (Gaudeamus, 2022) erityisesti työnohjauksen ja yhden valmentamisen muodon, coachingin suhdetta.
Suomen kielessä on coachingista päädytty käyttämään englanninkielistä nimeä, koska valmentamisella on muitakin vakiintuneita käyttötapoja. Toki näin on myös englannin kielessä. Laajasti ottaen ohjauksessa voidaan puhua erilaisista tavoista, joita voivat työnohjauksen ja coachingin lisäksi olla uraohjaus, fasilitointi ja mentorointi, tai vaikka psykoterapia.
Kupiaksen kirjan ytimessä on siis kahden ohjauksen ammatillisen muodon, työnohjauksen ja coachingin tarkastelu. Sisältö perustuu suurelta osin haastatteluihin, joita Kupias on tehnyt yhteensä 22 kappaletta, hän on haastatellut 11 kummankin työotteen edustajaa. Hän käsittelee aineiston kautta muun muassa coachingin ja työnohjauksen lähtökohtia ja määrittelyjä, ohjauksen järjestämistä, käyttötilanteita, tarpeita ja tavoitteita, vaikutuksia, sekä sitä, miten niihin kouluttaudutaan ja minkälaista osaamista niihin liittyy. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus sekä coach- että työnohjaajaryhmien kouluttamisesta.
Työnohjaus ei ole yhtenäinen kenttä, vaan sillä on erilaisia suuntia, kuten ratkaisukeskeinen, keho-orientoitunut tai kliininen työnohjaus. Myös coachingin alla on monia eri muotoja, kuten organisaatiokontekstissa tapahtuva business coaching tai elämäntaitovalmennus eli life coaching. Taustalla on valtava kirjo erilaisia tutkimuksellisia lähestymistapoja ja suuntauksia, jotka ovat vaikuttaneet eri ohjausmuotoihin eri tavoin, ja niitä voidaan painottaa eri tavoin.
Miksi juuri työnohjaus ja coaching? Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä sekä yhteiskunnallinen että yksilöistä lähtevä tarve ohjaukselle tuntuu kasvavan. Erilaisia ohjauspalveluita voidaan tarvita elämän aikana monissa vaiheissa: opintojen aikana, työllistymisen tukena, henkilökohtaisen elämän tai työelämän erilaisissa taitekohdissa, ammatillisen kehittymisen tukena tai vaikka organisaation ja työn kehittämisessä. Työkulttuurissamme on yleisesti ottaen paljon haasteita, joita pyritään ohjauksella ratkaisemaan. Organisaatiot haluavat osaavia työntekijöitä, jotka onnistuvat ja kukoistavat työssään. Yksilön näkökulmasta puolestaan on tärkeää yhteensovittaa henkilökohtaiset intressit ja motivaatiot organisaation näkökulmiin.
Vaikka molemmissa ohjausmuodoissa on todistettavasti lukuisia yhteneviä piirteitä, pieniä painotuksellisia erojakin löytyy, kuten Kupias toteaa: ”[…] coach ohjaa asiakasta ihmisenä tai tiiminä, työnohjaaja taas työtä ja asiakasta osana sitä. […] Työnohjaus linkittyy nimensäkin mukaisesti hyvin vahvasti nimenomaan työhön ja ammatilliseen identiteettiin sekä niiden kehittämiseen” (s. 173). Niiden pariin johtavat myös erilaiset kouluttautumispolut, ja eri aloilla ohjausmuodot painottuvat eri tavoin. Keskiössä ovat kuitenkin aina asiakkaan tarpeet.
Kirjan lopussa Kupias päätyy jäsentämään työnohjausta ja coachingia viiden näkökulman kautta, teoretisoiden kokonaisuutta haastatteluihin ja omiin kokemuksiinsa perusten. Tämä selkeyttää painotuksellisia eroja ja kokoaa kirjan pääasiat selkeästi yhteen. Todellisuudessa on kuitenkin hyvä muistaa, ei ole olemassa yhtä ajatusta kummastakaan ohjausmuodosta, ja loppujen lopuksi jokainen työtä tekevä rakentaa siitä jossakin määrin omanlaisensa.
Kupiaksen tietokirja on erittäin tervetullut lisä suomenkieliseen ohjauskirjallisuuteen ja se tulee eittämättä kulumaan erityisesti ohjausalan toimijoiden käsissä. Vaikka kirja onkin kirjoitettu yleistajuisesti niin, että lukijan ei tarvitse tuntea alan käsitteistöä tai teoriataustoja luulen, että aihepiiri on niin erityinen, että lukijalla on hyvä olla jonkinlainen henkilökohtainen suhde aihepiiriin jaksaakseen lukea sen loppuun. Aiheeseen vihkiytyneitä ei tarvinne kirjan pariin erityisesti houkutella.
Terhi Skaniakos
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
Hajonneen perheen toipumista ja uusia ruumiita – arviossa Satu Rämön Rakel
KIRJAT | Hildur-sarjan neljännessä osassa avataan perheen äidin kohtaloa ja selvitellään siihen kytkeytyviä nykypäivän rikoksia.
Kuka puolustaisi paperittomia – arvioitavana Anneli Kannon Kaivatut
KIRJAT | Afgaanitytön katoaminen ei virkavaltaa kiinnosta, joten Noora Näkijä päätyy selvittelemään paperittoman maahanmuuttajan katoamista Näkijä-trilogian päätösosassa.
Sinkkuus – epätoivoa vai auvoa? Henna Karppinen-Kummunmäki kirjoittaa parisuhteettomuudesta ennen ja nyt
KIRJAT | Ilman parisuhdetta elävien määrä on Suomessa koko ajan lisääntynyt. Henna Karppinen-Kummunmäki esittelee pariutumattomien elämää ja seurustelukulttuuria eri aikoina.