Kuvat: Kari Sunnari
TEATTERI | Jari ja Petra Ahola ovat luoneet TTT-Klubille riemastuttavan show’n. Tää on ihan perheestä -esityksen resepti on selkeä ja toimiva.
”Sanan säilä heilahtaa tarkassa rytmissä, mutta ilman ilkeilyä.”
ARVOSTELU
Tää on ihan perheestä
- Dramaturgia ja ohjaus: Minna-Stiina Saaristo-Vellinki
- Rooleissa: Jari Ahola ja Petra Ahola
- Kantaesitys: TTT-Klubilla 29.9.2022
Tuntuu kuin olisi laskenut loivaa liukasta mäkeä pulkalla! Pari mahasta ottavaa töyssyä ja kokoaikaista kikatusta. Nauratti, itketti ja riemastutti.
Eikä siinä vielä kaikki. Mukana on myös kaunista, Jari ja Petra Aholan esitystä varten säveltämää ja sanoittamaan musiikkia, jonka he tulkitsevat upeasti.
* *
Tää on ihan perheestä -esityksen tarinassa Sakari Orapelto (Jari Ahola) on yhden hittileffan tehnyt käsikirjoittaja, joka toivoo kirjoittavansa uuden, pärähdyttävän, romanttisen menestysmusikaalin. Hänen haaveenaan on tähdittää se tämän hetken kuumimmalla näyttelijällä, Ainolla (Petra Ahola).
Sakari on tarinan kertoja, joka vie esitystä sujuvasti kohtauksesta toiseen. Alku, keskikohta, loppu. Rakkaus, perhe, rakkaus. Ympyrä sulkeutuu ja yleisö valaistuu, sillä suurin niistä on ilmiselvästi rakkaus.
* *
Käsikirjoittajaryhmässä kaikki ovat oikeasti perheestä – tosielämän pariskunta Petra Ahola ja Jari Ahola sekä Petran isosisko Minna-Stiina Saaristo-Vellinki tietävät mistä puhutaan. Taidokkaasti kirjoitetussa fiktiossa ja karrikoiduissa kohtauksissa näkyy Saaristo-Vellinkin napakka ohjaus ja työryhmän kokemus perhe-elämän lapsiarjesta ja parisuhteen kiemuroista.
* *
Isät, äidit, anopit. Ja tietysti lapset: pikku riiviö Veikko ja teiniangstin kourissa räytyvä Varpu. Koko sakki saa tiukkaa vyörytystä tässä perhekomediassa. Sanan säilä heilahtaa tarkassa rytmissä, mutta ilman ilkeilyä.
Esityksessä on myös itseironista huumoria. Ammatin ja perheen yhteensovittaminen on välillä hankalaa ja aika on kortilla. Kun kauan odotettu romanttinen hotelliyö ja baila-baila-gaalailta keskeytyvät lastenhoitajan puheluihin, siitä ei tehdä numeroa, vaan otetaan shampanjan sijaan ”peruspirkat”. Elämä on sitä mitä on, nousuja, laskuja ja rakkauden rappuja.
* *
Petra Ahola on loistava komedienne nopeasti vaihtuvissa rooleissaan. Sarvet päähän, ja vamppyyri-anoppi on valmis. Huppu päähän, ja Varpu laahustaa lavalle. Teinin räpähtävä repliikkiryöppy vie katsojalta jalat alta.
Jari Aholan klovni, liian pienessä rooliasussa, kiteyttää perhearjen, ”mitä sitä ei lastensa vuoksi tekisi”. Ahola pystyy ilonpidon keskellä myös liikuttamaan. Yksi pieni kohtaus, suuri menetys ja murtuminen. Kyyneleitä ei pysty välttämään.
Lopussa katsojalle heitetään vielä verraton draamallinen koukku. Oliko tämä kaikki vain käsikirjoittajan fantasiaa? Vai tapahtuiko tämä oikeasti?
Tää on ihan perheestä
- Käsikirjoitus: Työryhmä
- Dramaturgia ja ohjaus: Minna-Stiina Saaristo-Vellinki
- Rooleissa: Petra Ahoja ja Jari Ahola
- Sävellykset: Jari Ahola
- Sanoitukset: Jari Ahola ja Petra Ahola
- Musiikin tuotanto: Jimi Hautamäki
- Valo- ja äänisuunnittelu: Pasi Ristolainen
- Lavastuksen ja puvustuksen suunnittelu: Työryhmä
Kantaesitys Tampereen Työväen Teatterin TTT-Klubilla 29.9.2022. Esityksiä 31.12.2022 asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijät pitävät interaktiivisen murhamysteerin pinnalla – arviossa Tampereen Teatterin Hiuskarvan varassa
TEATTERI | Tuulensuun Palatsin interaktiivisen murhamysteerin tapahtumapaikkana on parturikampaamo. Kesken arkisen aherruksen yläkerrassa tapahtuu henkirikos.
Näyttävä tulkinta vanhasta komediasta – arviossa Nokian työväenteatterin Herrat ovat herkkäuskoisia
TEATTERI | Serpin komedia vuodelta 1937 on visuaalisesti upeasti toteutettu, muttei ainakaan vielä nouse oikein lentoon.
Vie sie, mie vikisen vai reilusti synnytystalkoot – arviossa SuomiFilmin salaiset kansiot
TEATTERI | Entä jos Tuntemattoman Koskela olisikin synnyttävä nainen urakoimassa uutta tykinruokaa?
Porilainen Rakastajat-teatteri on sovittanut Rosa Liksomin Everstinnasta vahvan ja omaäänisen monologin
TEATTERI | Rosa Liksomin tekstistä on sovitettu porilaisteatterissa omaääninen monologi, joka pitää vakuuttavalla näyttelyllä otteessaan kaksi tuntia.