Kuva: Vilma Sappinen
TEATTERI | Teatterikorkeakoulun kandiopiskelijat näyttelevät Sofokleen klassikkotragediaa nuoruuden vimmalla Helsingin kaupunginteatterissa.
”Näistä taiteilijanaluista kuullaan vielä.”
ARVOSTELU

Sofokles: Antigone
- Ohjaus: Minna Harjuniemi
- Ensi-ilta: Helsingin kaupunginteatteri 15.4.2026
Neljätoista teatterin nälkäistä tulevaa taiteilijaa. Työryhmällinen ison teatterin ammattilaisia. Ajassamme ajankohtainen klassikkotragedia. Kutkuttava resepti, jonka lopputuloksen kokeminen palkitsee.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Helsingin kaupunginteatterin hedelmällinen yhteistyö on jatkunut keväisin vuodesta 2021 alkaen. Kolmannen vuoden näyttelijäopiskelijat valmistavat ammattilaisten kanssa esityksen osana kandityötään. Ison teatterin toimintakulttuuriin tutustuminen on arvokasta opiskelijoille. Antigone on järjestyksessään kuudes yhteistuotanto.

Miriam Shange ja Elisa Mattila Antigonen roolissa. Kuva: Vilma Sappinen
* *
Sofokleen noin 440-luvulla eaa. kirjoittama näytelmä on yksi esitetyimpiä Kreikan mytologiseen tarumaailmaan sijoittuvia tragedioita.
Näytelmässä eletään antiikin aikaisessa Theeban kaupungissa, jota hallitsee pelolla ja autoritäärisyydellä kuningas Kreon (Olavi Angervo ja Pyry Räty). Hän on antanut käskyn Theeban sodassa vastakkaisilla puolilla taistelleiden ja toistensa miekoista menehtyneiden sisarenpoikiensa Polyneikeen ja Eteokleen hautaamisesta. Eteokles haudataan kunniallisesti sotasankarina, Polyneikeksen hautaaminen kielletään, ja hänet häpäistään petturina vastoin jumalallista oikeutta.
Kreonin sisarentytär ja poikien sisar, Antigone (Miriam Shange ja Elisa Mattila), rohkea ja radikaali nuori nainen nousee vastustamaan kuninkaan käskyä aikana, jona naisen arvo on yhteiskunnallisesti olematon. Hän hautaa häpäistyksi tuomitun Polyneikeen ruumiin Kreonin tappouhkauksista välittämättä. Tämä johtaa traagisiin tapahtumiin, joissa yksi, jos toinenkin päätyy Haadeksen hovin jatkeeksi.
Kreonin edustamat ihmisen säätämät lait, mustavalkoinen ajattelu ja ylpeys asettuvat vastakkain Antigonen edustaman vastarinnan, jumalten lakien ja moraalisten ikuisuuskysymysten kanssa. Tästä ristiriidasta syntyy näytelmän jännite.
Antigone herättää pohtimaan ihmisyyttä, etenkin nuoren sukupolven tulkitsemana. Menneisyys ja nykyisyys kulkevat näytelmässä käsikynkkää. Miten on mahdollista, että lähes 2 500 -vuotiaan näytelmän kammottavimmat teemat elävät ajassamme? Rehevästi kukkiva naisviha porskuttaa yhteiskuntien rakenteissa. Ja kuningaskreonit mellastavat jokaisella mantereella. Eikö ihmislaji ole oppinut vuosisatojen saatossa mitään?

Eeli Jurvelin ja Adela Ogunbor Teiresiaan roolissa. Kuva: Vilma Sappinen
* *
Näytelmä alkaa ohjaaja Minna Harjuniemen kirjoittamalla prologilla. Katsoja johdatellaan maailman, titaanien ja jumalten syntyä kuvaamalla virittäytymään antiikin Kreikan maailmankuvaan ja näytelmän teemoihin.
Varsinainen näytelmä käynnistyy hypnoottisella alkukohtauksella, jossa näyttelijöiden kehonkieli ja sydämenlyönteinä sykkivä musiikki keskustelevat keskenään luoden transsinomaisen tunnelman. Katsoja naulautuu penkkiinsä jo alkutekijöissä.
Emma Raunion luoma musiikki- ja äänimaailma on kuin Dionysia-juhla goes Weekend Festival: ikiaikaiselta kuulostavia sävelmiä yhdistettynä digitaalisesti luotuun musiikkiin, kuiskauksiin, sydämenlyönteihin, kaikuihin. Tämä ja näyttelijäensemblen vimmainen energia nostattavat ihokarvat kohti kattoa toistuvasti.
Antigone sisältää useita, kreikkalaiselle tragedialle tyypillisiä ja upeasti yhteen soivia kuoro-osuuksia, stasimoneja. Tekstillisesti pysäyttävin on ihmisen ihmeellisyyttä perkaava laulu.

Vasemmalta oikealle Adela Ogunbor, Mawlawi Rahem, Olavi Angervo, Pyry Räty, Elisa Mattila. Kuva: Vilma Sappinen
* *
Harjunniemen ohjaus mahdollistaa tulevien teatterintekijöiden osaamisen esiin tuomisen monipuolisesti. He ovat Olavi Angervo, Abdirahman Bile, Annika Junno, Eeli Jurvelin, Clara Kinnunen, Elisa Mattila, Adela Ogunbor, Venla Pulkkinen, Mawlawi Rahem, Alberto Rama, Pyry Rautiainen, Pyry Räty, Miriam Shange ja Freddie Sukura. Ensemble toimii hyvin yhteen, etenkin kuoro-osuuksissa musiikin voima tuntuu nostavan ryhmän tekemisen lentoon.
Kirsti Simonsuuren suomennoksessa on kolme naisroolia ja viisi miesroolia. Harjuniemen ratkaisu laittaa kaksi näyttelijää esittämään yhtä roolia samanaikaisesti on toimiva, ja tarjoaa useammalle näyttelijälle isomman tilan esityksessä. Melkoinen rytmiharjoitus, jossa kärkisijoille yltää ehdottomasti Adela Ogunborin ja Eeli Jurvelinin taidonnäyte sokeana tietäjä Teiresiaana. Sana sanalta voimistuva kiivas puheenvuoro Kreonille on huikea suoritus.
Ratkaisu korostaa kollektiivisuutta yksilön sijaan: Antigone symboloi näytelmässä kokonaista barrikadeille nousevaa sukupolvea. Myös identtiset, mustat esiintymisasut ikään kuin sulauttavat yksilön ryhmäksi. Neutraali puvustus ohjaa katsojan huomion tekstiin, vuorovaikutukseen, näyttelijäntyöhön.
Katariina Kirjavaisen tummanpuhuva, pelkistetty lavastus komppaa näytelmän traagisia tapahtumia: koristeellisia pylväitä ja nouseva portaikko. Rekvisiittana kaikenlaista keventävää ja hymyn huulille nostattavaa kuten pakastin, puujalat ja E-sarjan mersu.

Vasemmalta oikealle Pyry Rautiainen, Freddie Sukura, Alberto Rama, Abdirahman Bile, Adela Ogunbor, Venla Pulkkinen, Eeli Jurvelin, Pyry Räty, Olavi Angervo, Mawlawi Rahem. Kuva: Vilma Sappinen
* *
Kaksi näyttelijää samassa roolissa tekee tilaisuuden upeille duetoille, joita nähdään useampi. Etenkin Ismenet, Clara Kinnunen ja Annika Junno, tekevät vaikutuksen. Kinnusen soolo Antigonen surressa veljensä ruumiin äärellä on veret seisauttava. Syntyy mielikuva Enyasta tulkitsemassa itkuvirttä.
Kronosta ja Kreonia näyttelevä Olavi Angervo jää mieleen ilmeikkyydellään, läsnäolollaan ja karismallaan.
Näytelmän päättävä kuorolaulukohtaus nostattaa adrenaliinit kaakkoon – varsinainen katharsis! Pienet rytmikömmähdykset tuntuvat hiekanmurulta sandaalissa onnistuneeseen kokonaisuuteen nähden, ja hioutuvat pois esityskertojen karttuessa.
Näistä taiteilijanaluista kuullaan vielä. On ilo jäädä seuraamaan, millaisille poluille heidän uransa kulkee tulevaisuudessa.
Niina Juutilainen
Antigone
- Käsikirjoitus Sofokles
- Suomennos Kirsti Simonsuuri
- Ohjaus ja prologi Minna Harjuniemi
- Sävellys ja äänisuunnittelu Emma Raunio
- Lavastus Katariina Kirjavainen
- Puvut työryhmä
- Valosuunnittelu Kari Leppälä
- Naamioinnin suunnittelu Henri Karjalainen
- Rooleissa Olavi Angervo, Abdirahman Bile, Annika Junno, Eeli Jurvelin, Clara Kinnunen, Elisa Mattila, Adela Ogunbor, Venla Pulkkinen, Mawlawi Rahem, Alberto Rama, Pyry Rautiainen, Pyry Räty, Miriam Shange ja Freddie Sukura
Ensi-ilta Helsingin kaupunginteatterissa 15.4.2026. Esityksiä 9.5. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tampereella ensi-iltansa saanut Hybristofilia palasi kaupunkiin viiden vuoden jälkeen – kaipasi syvyyttä
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin residenssiohjelmaan kuulunut true crime -esitys vieraili Legioonateatterissa. Esityksen ikä alkaa näkyä.
Tanskalaiselokuvan pohjalta tehty ooppera järkyttää ja vaikuttaa – arviossa Kansallisoopperan Festen
OOPPERA | Festen on tiivis ja intensiivinen yhden vuorokauden kuvaus vakavaraisen perheen pinnan alle sukelluksesta, totuudenkieltämisestä ja sivuunkatsomisesta.
Haapajärven Elvis pelastui ja elää – arviossa Lahden kaupunginteatterin kantaesitys
TEATTERI | Haapajärven Elvis avautuu moneen suuntaan. Se kertoo myös suurista unelmista, jotka vaikeuksienkin jälkeen voivat toteutua.
Neljän voimakkaan naisen tarinat niputetaan taidokkaasti yhteen – arviossa Louhiteatterin Korkojen kopinaa
TEATTERI | Korkojen kopinaa nostaa esiin merkityksellisiä naisrooleja 20 vuotta täyttävän enolaisen Louhiteatterin historiasta.




