LEVYT | Englantilaisen Fablen ensiesiintymisestä on jo useampi vuosi, mutta hiljaiselon jälkeen ilmestyvä esikoislevy Shame soi mukavan monipuolisesti ja tarjoilee tuttuja ysärivaikutteita.
”Shame on kiinnostava, moneen suuntaan kurkottava ja tyylikäs levy.”
Spotifyn suosituslistalla vastaan leijaili englantilainen muusikko ja laulaja Holly Cosgrove (s. 1995), joka tunnetaan nimellä Fable. Orbiting-kappaleen rento ja triphopihtava tunnelma kolahti.
Fablen ura alkoi debyytti-EP:llä vuonna 2014 ja johti vierailuun Orbitalista tutun Paul Hartnollin soololevyllä 8:58 ja kiertueeseen The Cultin kanssa. Sen jälkeen Fable katosi maisemista. Pari vuotta sitten ilmestyi tämän pitkään haudutellun levyn ensisinkku Thirsty ja nyt sitten vihdoin itse albumi.
Shame-albumia (Naim, 2022) luonnehditaan triphopiksi ja neo-souliksi. Thom Yorken ja Trent Reznorin nimiä mainitaan myös vertailukohtina. Tiedäpä niistä, mutta vaikutteita ysärialternativesta musiikissa kuuluu. Skunk Anansie, Sneaker Pimps, miksei Marilyn Mansonkin – Unequal-kappaleen hakkaava rytmi tuo mieleen Mansonin Beautiful Peoplen sen verran vahvasti, etteivät ”we are the people” -hokeman yhtäläisyydet liene ihan sattumaa. Ihan Beautiful Peoplen iskevyyden tasolle tässä ei kuitenkaan päästä.
Shame esittelee monipuolisen ja lupaavan artistin. Laulutyylit vaihtelevat pehmeästä kuiskailusta reippaampaan, musiikillisesti mennään hiljaisesta hitaasta triphopista kitarariffittelyyn. Niitä ihan timantinkovimpia hittejä ei levyltä kuitenaan löydy; ensikontaktini Orbiting on tosin sen verran hieno kappale, että jää ehdottomasti soittolistoilleni.
The Reaper esittelee Fablen tunnelmoimassa mystisimmillään, runsain efektein ja kilkutuksin. Kappaleen tunnelma on miellyttävän painostava. Thirstyn tuhdit kitarariffit miellyttävät myös; Alanis Morrissette lähettää terveisiä. Kappaleen loppuhuipennus on hieno.
Shame on kiinnostava, moneen suuntaan kurkottava ja tyylikäs levy. Fablen seuraavaa levyä kohtaan herää kyllä mielenkiintoa: on kiinnostavaa nähdä, mihin suuntaan tästä jatketaan.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Korean tunnetuimman kansanlaulun mukaan nimetty levy on onnistunut comeback – arviossa BTS:n Arirang
LEVYT | Arirang on monella tapaa täydellinen paluu ja edustaa hyvin BTS:n uutta, aikuisempaa musiikkilinjaa monipuolisine biisityyleineen.
Riston maailmanlopun serenadit soivat taas – arviossa Onneksi kaikki oli vain unta
LEVYT | Risto-yhtyeen viides albumi ”Onneksi kaikki oli vain unta” päättää kolmentoista vuoden levytystauon monitulkintaisesti.
Salaliitto ja Avaruusasema ovat edelleen värikkäitä ja yllätyksekkäitä mutta nyt myös hallitumpia
LEVYT | Kaksi persoonallista poprockia ja progea omiin suuntiinsa venyttelevää yhtyettä eivät jämähdä toistamaan vanhaa kaavaa.
Kävellen polkuja maalataan – arviossa Antti Aution Tie on maalattu maahan
LEVYT | Eeppisen tunteikasta poprockia taituroivan Antti Aution viides levy kannustaa haahuilemaan ja tutkimaan rohkeasti uusia teitä.