Rinnat-näyttelyn malleina olivat Anne Välinoro (vas.) ja Susanna Lyly. Kuvat: Emil Bobyrev

Päivi Vasara, teksti
Emil Bobyrev, valokuvat

Emil Bobyrev ikuisti valokuvataiteilija Susanna Lylyn ennen rintojen pienennysleikkausta ja sen jälkeen. Susannalle isot rinnat olivat riesa ja terveyshaitta, koska niiden vuoksi hän kärsi päänsäryistä. Hän muutti kuorensa.

Toimittaja Anne Välinoro tyytyi kuoreensa pienirintaisena naisena. Hänelle rinnat ovat aina olleet leikki, ei niin vakava asia.

– Ihminen kuorensa sisällä on se kaunein. Susanna päätti muuttaa kuorensa, Anne päätti tyytyä kuoreensa, valokuvaaja Bobyrev kertoo

– Tein nämä kuvat kauneuden kautta. Esimerkiksi Susannan arvet ovat tätä kauneutta.

Herättää tunteita

Naisen rinnat herättävät tunteita. Ihmeellisen paljon tähän ulkonäön yksityiskohtaan kiinnitetään huomiota. Sitä tekevät miehet ja sitä tekevät naiset itse.

Tampereen Galleria Himmelblaun Rinnat-valokuvanäyttelyssä on paljon hienoa. Yksi upea asia on, kuinka luontevasti Susanna Lyly ja Anne Välinoro ovat kuvissa rinnat paljaina. Vaikka rintoihin kiinnitetään ylen määrin huomiota, ne kuuluu peittää. Vuosikymmeniä sitten auringonotto yläosattomissa oli provosoivaa ja taitaa se sitä olla edelleenkin.

Saunakulttuurimme ansiota suomalaiset ovat tottuneempia alastomuuteen kuin monet kulttuurit. Silti meilläkin hätkähdyttää, jos äiti imettää lastaan kahvilassa, vaikka se on mitä luontevinta.

Rinnat-näyttelyn avajaisissa Emil Bobyrev seuraa katseellaan, miten valokuvat otetaan vastaan. Sivustakatsojana arvioisin, että vastaanotto on myötämielinen.

Suhde rintoihin

Anne Välinoron tekemässä näyttelytekstissä kerrotaan, että Emil Bobyrev tarkastelee valokuvissaan kahden naisen suhtautumista omaan kehoonsa. Susanna Lylyn rintojen pienennysleikkaus toteutettiin julkisessa terveydenhuollossa Hatanpään sairaalassa marraskuussa 2018. Osa kuvauksista tehtiin ennen leikkausta, ja näyttelyssä seurataankin leikkauksen jälkeen tapahtuvaa muutosta kehonkuvassa.

Rinnat on valokuvanäyttely naisen kehonkuvasta. Miten epäsopivana ja vääränlaisena voi kokea oman kehonsa? Kuvilla näytetään se tunne, kun on rintojen vankina omassa kehossaan.

Rinnat ovat kuin ylimääräinen lisäosa. Rinnat liitetään usein vain seksuaalisuuteen, äitiyteen ja naiseuteen, mutta näillä kuvilla halutaan tuoda laajemmin esiin henkilökohtainen suhde omiin rintoihin.

Odotettu muutos vie vapauteen ja keveyteen. Koko minäkuva tuntuu muuttuvan. Valokuvilla kritisoidaan myös median luomaa kuvaa täydellisistä naisista. Korjauksen jälkeen suuririntainen on kuin sadun Merenneito, uudessa kehossa. Näyttely avaa myös seksuaalisuutta sen näkyvimpien ilmenemismuotojen, kuten tässä tapauksessa naisen rintojen kautta.

Oma arvoituksellinen lajinsa

Toinen, pienirintainen nainen muodostaa kuvissa oman linjansa. Hän on ollut omien sanojensa mukaan aina kateellinen isorintaisille. Hänen kehonkuvassaan pienet rinnat eivät tuo naisellisuutta esiin, ne eivät istu vaatteisiin eikä niiden kautta voi saada niin paljon eroottista mielihyvää kuin suurilla rinnoilla. Pienirintainen tuntee itsensä vajavaiseksi suuririntaisen rinnalla.

Pienirintainen haluaakin asettaa omat rintansa leikin ja hassuttelun kohteeksi. Kun kehossa ei ole mitään esteeksi miellettävää, voi sillä leikitellä. Paljaine rintoineen nainen voi kokea olevansa antiikin jumalatar, merenneito, laivan keulakuva tai hedelmällisyyden jumalatar, voimahahmo ja valtiatar.

Näyttely haluaa tuoda esille rintojen maalauksellisen kauneuden, mutta myös sen kivun ja roson, jonka rintojen muokkaaminen väistämättä aiheuttaa. Rintojen suurentaminen on ollut julkisuudessa paljon esillä. Näyttely kertoo rinnoista, jotka eivät halua herättää huomiota. Ne vain ovat omana arvoituksellisena lajinaan.

Lyhytelokuva ja livelähetys

Näyttelyn yhteydessä nähdään Anne Välinoron kuvaama ja Välinoron ja Jan Seniuksen ohjaama lyhytelokuva Rinnat. Se on kuvattu Susanna Lylyn rintojenpienennysleikkausta ennen, leikkaukseen mennessä ja sen jälkeen rintojen palautuessa uuteen muotoonsa.

“Halusin kuvata itselleni yllättävää prosessia, jossa kehonkuva muuttuu naisen eroottisen ja intiimin kehonosan osalta. Koska olemme osa luontoa ja leikkaus tehtiin marraskuussa 2018, oli luontevaa tehdä kuvauksia vuodenaikojen vaihtuessa luonnossa, joka on myös elokuvan päähenkilölle tärkeä uusiutumisen paikka. Koska olen pienirintaisena aina ollut kateellinen isorintaisille, halusin mukaan oman ällistykseni ja leikkini omilla rinnoillani. Jo lapsena testailin omenoilla, lankakerillä ja kulhoilla vaihtuvia muotoja. Koska rinnat eivät meille kummallekaan, Susannalle ja minulle, ole vakava asia, elokuvassa on tilaa myös sadulle. Tunsin kuvatessani välillä itseni kääpiöksi metsämökin ikkunan takana, metsämökin, jonka sisällä joukko Lumikkeja riisuuntuu.”

– Anne Välinoro

Valokuvanäyttelyn ja lyhytelokuvan toteutumista ovat tukeneet Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes ja Taiteen keskustoimikunta.

Keskiviikkona 5.1.2022 järjestettäväksi tarkoitettu Rinnat-keskustelutilaisuus on muutettu koronarajoitusten takia livelähetykseksi, joka on nähtävissä Kulttuuritoimituksen ja Grafiikanpaja Himmelblaun Facebook-sivujen kautta. Teemalla ”Keitä olivat historian yläosattomat?” keskustelevat klo 16.30–17.45 Anne Välinoron kanssa FT Jaakkojuhani Peltonen ja historioitsija Ville Vuolanto. Tilaisuudessa Tuija Kervinen lukee yhden näyttelyssä myynnissä olevista eroottisista novelleistaan.

Rinnat-valokuvanäyttely 9.1.2022 asti Galleria Himmelblaun Kutomo-salissa (Finlaysoninkuja 9, 3B krs., Tampere).

Ketkä?

Emil Bobyrev

• Syntynyt 1967, Moskova.
• Tamperelainen valokuvaaja, jonka henkilö- ja luontokuvia nähdään päivä- ja aikakauslehdissä.

Susanna Lyly

• Syntynyt 1969, Viitasaari
• Tamperelainen valokuvaaja, joka on viimeksi kuvannut ikääntyneitä naisia. Lyly on dokumentoinut myös Tampereen kaupunkikuvan muutosta raitiovaunuliikenteen myötä.

Anne Välinoro

• Syntynyt 1961, Iisalmi
• Tamperelainen toimittaja, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Välinoro on viimeksi tutkinut ikääntymisen myötä muuttuvaa ulkonäköä kahdessa lyhytdokumentissaan (Karvan verran, 2018, ja Hiustenveistäjä Taneli Muhonen – Savonlinnan parturi, 2020) sekä monologissa Kasvokkain (2020).

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua