Parasta juuri nyt (20.12.2021): Greta Hällfors-Sipilä, Sulho Sipilä, Marjatta Hanhijoki, Kirsi Kunnas, Antti Rönkä

20.12.2021
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Marjatta Hanhijoen teoksista on rakennettu arjen kuvaseiniä Taidehalliin. Kuva: Sirpa Pääkkönen

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen kävi katsomassa taidetta, luki kirjoja ja vieraili lumisessa Tallinnassa.

1

Näyttelykierroksella Helsingissä kannattaa piipahtaa HAMiin, jossa on esillä Greta Hällfors-Sipilän ja Sulho Sipilän upeaa taidetta 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä. Kaksi nuorta vapaamielistä taiteilijaa seurasi Euroopan uusia taidevirtauksia ja toi niitä Suomeen. Heidän teoksissaan kuvien muoto hajosi ja rakentui uudenlaisiksi pinnoiksi. Rohkeat väriyhdistelmät puhalsivat kuvataiteeseen ennakkoluulotonta henkeä.

Erityisesti Greta Hällfors-Sipilän teoksia katsoessa mieleen tulee Marc Chagall. Esineet ja ihmiset saavat leikkiä ja lentää.

IMG 20211217 114425 Original

Greta Hällfors-Sipilä uudisti kuvataiteen muotokieltä 1900-luvun alussa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

2

Taidehallissa on esillä laaja Marjatta Hanhijoen retrospektiivinen näyttely, jossa on esillä teoksia viideltä vuosikymmeneltä. Silminnähden-näyttely on sukellus kodin maailmaan, interiööreihin, esineisiin ja ihmisiin. Siellä täällä voi nähdä viittauksen taidehistoriaan, kun joku taidehistorian merkkiteos pilkistää jostain kuvakulmasta. Teoksista on rakennettu myös kuvaseiniä. Ne ovat kuin arjen ikonostaaseja, jotka kutsuvat katsojan pysähtymään ja tarkkailemaan taiteilijan näkemiä yksityiskohtia.

Mittavan uran luonut Hanhijoki kunnioittaa työskentelyssään verkkaisuutta. Akvarellit, hiilipiirrokset ja grafiikka syntyvät hitaasti kerros kerrokselta.

3

Lumipyry kietoi ennen joulua Tallinnan maisemat sadunhohteisiksi. Oli ihanaa lampsia lumisohjossa Vanhassakaupungissa ja Kalamajassa, kun lumihiutaleet tanssivat pään päällä. Kalamajan puutalojen katoilla notkui paksu kerros puhdasta lunta. Puiden oksat taipuivat lumen painosta. Pieni irtiotto arjesta teki henkisesti hyvää, kun koronapandemia alkoi taas kiristää otettaan.

Kauneutta kannattaa etsiä maisemista, arkkitehtuurista, pikkukaduilta, kirjallisuudesta, taiteesta, musiikista ja missä ikinä esteettiset elämykset kulkevatkaan vastaan.

IMG 20211205 144840 Original

Luminen Kalamaja näyttää kauniilta Tallinnassa. Kuva: Sirpa Pääkkönen

4

Kirsi Kunnaksen runot ovat sanan, rytmin, loppusoinnun ja kielen juhlaa. Kunnaksen leikkisät ja hauskat lastenrunot tarjoavat oivalluksia eri ikäisille lukijoille. Tiitiäisen metsä (WSOY) ilmestyi vuonna 2020. Siihen Kunnas keräsi Tiitiäis-kirjoistaan sikermän runoja, jotka kertovat Tiitiäisen metsän tapahtumista. Kunnas loruilee eläimistä, keijuista, peikoista ja satuolennoista. Silja-Maria Vihersaari on kuvittanut kirjan runojen henkeen sopivasti. Kuvissa on huumoria, salaperäisyyttä ja luontoelämyksiä.

”Metsä on meille henkireikä ja aika ajoin pakopaikka. Metsä on hiljaisin paikka, missä voimme kuulla sydämemme äänen”, Kirsi Kunnas kirjoittaa Tiitiäisen metsän saatesanoissa. Runoilija jätti suomalaisille hienon kirjallisen perinnön.

5

Kirjailija Antti Rönkä on valinnut omakohtaiseen esikoisromaaniinsa Jalat ilmassa (Gummerus, 2021) tärkeän aiheen. Kirja kuvaa sitä, miten koulukiusaaminen jättää haavoja, jotka eivät aikuistuessakaan arpeudu. Nuori opiskelija kantaa romaanissa taakkaa, joka pulpahtelee toistuvasti esiin, kun hän kohtaa ihmisiä.

Päähenkilö Aaron sisäinen puhe on täynnä itseä väheksyviä ja mitätöiviä kommentteja silloinkin, kun mikään ympärillä ei antaisi siihen aihetta. Rönkä antaa kuitenkin toivoa. Muutos on mahdollinen. Maailma ei lopu ja Aaro voi juosta sen halki. Kirja on kirjoitettu eloisasti ja myötätuntoa herättävästi ihmisen tunnekokemuksia ymmärtäen.

Sirpa Pääkkönen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua