Kaiken kunniansa ansaitseva Guled & Nasra kertoo monitahoisen ja kauniin tarinan yksinkertaisesti

Yasmin Warsame ja Omar Abdi. Kuva: Arttu Peltomaa / Bufo 2021

Kuluvan vuoden kansainvälisesti esitetyimpiin suomalaiselokuviin kuuluva Guled & Nasra on kaiken saamansa huomion arvoinen, niin hyvä se on. Se on yksinkertaisesti kaunis elokuva elämän tärkeimmistä asioista, ei enempää, ei vähempää.

Guled & Nasra pohjustaa tarinaansa perusteellisesti. Elokuvan voi nähdä noudattavan afrikkalaisen suullisen tarinankerronnan tapaa, jossa painottuu maailmankuvan ja moraalin välittäminen eteenpäin.

Kuolema pitää vaimon elossa

Omar Abdin esittämä Guled on haudankaivaja ja perheenisä, joka palvoo Nasra-vaimoaan (Yasmin Warsame). Nasran vakava munuaissairaus painostaa Guledia yötä päivää, sillä Guledin palkkiot haudankaivajan töistä ovat menneet Nasran lääkkeisiin. Vaimon tarvitsema leikkaus maksaisi 5 000 dollaria. Guledin on siis työporukkansa muiden haudankaivajien tavoin toivottava paljon uusia kuolemia, jotta rahaa tulisi ja vaimo pysyisi hengissä. Elokuva näyttää, millaista korppikotkan hommaa haudankaivajat joutuvat tekemään. He päivystävät sairaalan portilla tsekkaamassa tuleeko sisään ruumiita tuovia ambulansseja. Näiden ja muutamien muidenkin tarpeeksi uskottavan tuntuisten yksityiskohtien avulla elokuva luo sisäisesti perustellun maailman.

Parhaiten kaveriensa kanssa ulkona viihtyvä Mahad (Kadar Abdoul-Aziz Ibrahim) on tullut pitämään sairastavalle äidilleen seuraa ja samalla hämmentämään soppakattilaa. Kuva: Lasse Lecklin / Bufo 2021

Nenäkäs poika lintsaa koulusta

Djiboutissa kuvattu elokuva esittää uskottavan elokuva-Somalian. Elokuva hyötyy kuvauspaikkansa visuaalisesta karuudesta. Se, että yksi slummi on sorakuopassa, joka onkin itse asiassa raunioitunutta kaupunkia, jonka päälle on alettu rakentaa uutta, näyttää vain pelkistyneisyydeltä.

Guled on elokuvan päähenkilö, jonka näkökulma hallitsee kaikkia tapahtumia. Avioparin Mahad-poika (Kadar Abdoul-Aziz Ibrahim) on lintsannut koulusta, sekä koraanikoulusta että tavallisesta. Isänsä kovistellessa häntä poika livistää tiehensä huikaten: ”Ei teistä kumpikaan osaa lukea tai kirjoittaa, joten mitä te minua koulutatte?” Näille ihmisille voi vain toivoa hyvää ja elämän järjestymistä edes jotenkin.

Ohjaajalla on jo paljon kokemusta

Elokuvan ihmiset joutuvat kohtaamaan riistoa, koska koulutetutkaan, ns. paremmat ihmiset, eivät epäröi käyttää toisten hädänalaista asemaa hyväkseen. Tällaisesta huolimatta elokuvassa on sekä huumoria että toivoa paremmasta.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Khadar Ayderus Ahmed tuntee ihmiset, maan ja kulttuurin, joista kertoo. Ensimmäisessä pitkässä elokuvassaan kenellä tahansa olisi paineita onnistua. Ahmedilla niitä on ollut yllin kyllin. Useiden hienojen lyhytelokuvien jälkeen hänestä on tiedetty odottaa menestyvää, lahjakasta elokuvantekijää. Muistiin jääneitä aiempia elokuvia on mm. Juho Kuosmasen Ahmedin käsikirjoituksesta ohjaama Kaupunkilaisia (2008), jossa kantasuomalainen nuori mies ostaa käytetyn auton nuorelta somalimieheltä, ja jutusta tulee odottamattoman mutkikas.

Ahmed on lyhytelokuvissaan mennyt rohkeasti päin ennakkoluuloja, eikä ole arkaillut näyttää somalien ja suomalaisten usein kankeaa olemista keskenään.

Ymmärrys tulee vähitellen

Guled & Nasran kertomus voi tuntua pidemmältä ja polveilevammalta kuin onkaan, koska siinä on runsaasti vaiheita ja kerronta on tavattoman tiivistä.

Elokuvan tarina noudattaa suulliseen kerrontaan sopivaa tyyliä, jossa tärkeimmät asiat paljastuvat hitaasti ja tarinan loppupuolella. Vasta vähitellen voi syntyä ymmärrys siitä, miksi yhden ihmisen kuolemalle on tässä tarinassa asetettu niin iso paino. Guled ja Nasra ovat kumpikin perheensä ja sukunsa hylänneitä, kaupunkiin karanneita ihmisiä. He ovat toistensa ainoat.

Totuudellisuus tukee elokuvaa

Vaikka afrikkalaiselle elämälle tyypilliset tavat ja varallisuus ovat elokuvassa keskeisiä, tarinalla on myös yleismaailmallista kantavuutta, koska kuvatut asiat ovat tosia. Omar Abdi ei näyttelijänä aina tarvitse edes sanoja. Hänen valtaosin hiljainen olemuksensa tekee roolihahmon tunteet, ilon ja epätoivonkin näkyviksi.

Guled & Nasra on elokuva eloonjäämistaistelusta köyhyyden keskellä. Suurin jännitys syntyy siitä, selviävätkö päähenkilöt hengissä kuin kirkkaalta taivaalta satavista iskuista huolimatta.

Antti Nikkisen olosuhteita kekseliäästi käyttävä lavastus ja Arttu Peltomaan pienestä suurta tekevä elokuvaus täydellistävät Guled & Nasran taideteokseksi, joka tulee kestämään aikaa.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua