Volter Kilpi -muraalia pääsee tarkastelemaan Hoijakka-keinukarusellista rakennetusta hydraulisesta lukutuolista käsin. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto JS Anneum
APRILLIPILA | Volter Kilven Alastalon salissa toteutetaan 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kunnianhimoisena proosamuraalina, jonka peittää Tampereella sijaitsevan Näsinneula-näkötornin koko rungon. Tämä juttu julkaistiin 1.4.2024
Kulttuuritoimitus
Tampereen Särkänniemen kaupunginosassa sijaitseva erittäin kuuluisa näkötorni Näsinneula suljetaan yleisöltä reilun puolentoista vuoden ajaksi. Näsinneulan sulkeminen johtuu tekstimuraalista, jota ryhdytään maalaamaan näkötornin runkoon 1.5.2021 alkaen.
Muraalin teksti pohjautuu Volter Kilven vuonna 1933 julkaistuun romaaniin Alastalon salissa (Otava). Romaanin teksti tulee muraaliin kokonaisuudessaan.
Muraalista tulee toteutuessaan ”pohjoismaisten sisämaakaupunkien pisin proosamuraali”, Tampereen Särkänniemi Oy:n kaupallinen johtaja Tiina Mörttinen kertoo.
– Pikkulinnut ovat laulaneet, että Norjan Lillehammerissa on ollut puhetta Karl Ove Knausgårdin tuotantoon pohjautuvan laajamittaisen proosamuraalin toteuttamisesta Lysgårdsbakkenen mäkihyppykompleksin yhteyteen. Uskokoon ken tahtoo. Joka tapauksessa on ensiarvoisen tärkeää, että toimimme nyt, emmekä viidestoista päivä – saatika yö, Mörttinen sanoo.
Muraali toteutetaan Tampereen seudun kulttuuripääkaupunkiehdokkuutta ajavan Tampere26-hankkeen, Tampereen Särkänniemi Oy:n, Tampereen kaupungin kulttuuri- ja taideyksikön, Tampereen Kaupunginkirjaston, Tampereen korkeakouluyhteisön innovaatiopalveluiden, VisitTampereen, Suomalaisen kirjallisuuden seuran SKS:n, Suomen Kalligrafiayhdistys ry:n, Tikkurila Oyj:n, iDiD digital signagen, Annikin Runofestivaalin ja Volter Kilven Seuran yhteishankkeena.
Volter Kilven Alastalon salissa valikoitui proosamuraalin tekstiin kahdesta syystä: kirjan julkaisusta tulee vuonna 2023 kuluneeksi 90 vuotta ja kirja on niin pitkä.
– En tunne ketään, joka olisi lukenut sen loppuun, SKS:n viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki tunnustaa.
Hydraulinen lukutuoli vie tekstin äärelle
Tampereen teknillisen korkeakoulun mekaanisen teknologian professorinakin toimineen Volter Kilven noin 900-sivuisen romaanin tarina etenee proosamuraalissa spiraalimaisena nauhana näkötornin rungon yläreunasta kohti alareunaa. Rungon osuus 134-metrisen näkötornin korkeudesta on noin 100 metriä. Näin ollen yhden metrin matkalle tulee tekstiä noin yhdeksän sivun verran.
– Homma täytyy suunnitella alusta asti viimeisen päälle. Jos fonttikoko heittää kymmenykselläkin, loppuvaiheessa tulee hätä käteen, kun huomataan, että tila loppuu tai sitä on liikaa, hankkeen erikoisasiantuntijaksi nimetty kalligrafiataitelija Kaisa-Leena ”Soni” Tunkkari tuskailee.
Muraali maalataan Tikkurilan uudella Twilight-alkydinanomaalilla, joka sitoo itseensä auringonvaloa päivisin sekä tähtien ja kuun valoa öisin. Niinpä muraalia voi lukea myös pimeän aikaan.
VisitTampere odottaa rungon yläreunaan sijoittuvan ”piipunvalinta”-kohtauksen kiinnostavan etenkin ulkopaikkakuntalaisia turisteja. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto JS Anneum
Särkänniemen kävijöiden iloksi Näsinneulan ”lautasosaan” aiotaan asentaa lukutuoleja, jotka roikkuvat näkötornin lautasosasta hydraulisten vaijerien avulla ja pyörivät ympäri tornin runkoa samaan tahtiin lautasosan kanssa, yksi kierros 45 minuutissa.
– Vaijerin pituus ja näin ollen tuolin etäisyys maanpinnasta on asiakkaan jatkuvasti säädettävissä. Asiakas voi siis ”vinssata” itsensä mihin kohtaa tarinaa haluaa milloin tahansa, ikään kuin ”tarinassa liikkuen” ja tarinan kronologiaa postmodernisti rikkoen, johtaja Pirkko Iso-Hollo Tampereen korkeakouluyhteisön innovaatiopalveluista kertoo.
– Tuoleihin asennetaan lisäksi kosketusnäyttö, jonka avulla asiakas pääsee halutessaan suoraan kirjan klassisimpiin kohtauksiin, kuten Härkäniemen isännän 70-sivuiseen ”piipunvalintaan”. Kun kosketusnäytön linkkikuvaketta hipaisee, tuoli vie vastaavaan kohtaan ”kirjaa” eli näkötornin runkoa, infonäyttöjärjestelmiin keskittyvän iDiD digital signagen kehitysjohtaja Timo Portimojärvi jatkaa.
Huvipuistonostalgikkoja ilahduttanee, että lukutuolien istuin- ja vaijeriosissa aiotaan hyödyntää Särkänniemestä vuonna 2005 käytöstä poistetun Hoijakka-keinukarusellin materiaaleja.
– Hoijakka herättää pohjatonta kauhua monissa vanhemman polven Särkänniemi-kävijöissä, eikä välttämättä lainkaan erilaista kauhua kuin Alastalon salissa -romaaniin tarttuminen kirjallisuuden harrastajissa. Laskimme porukassa, että tässä kohtaa yksi plus yksi on vähintään kolme, ellei enemmänkin, Tampere26-hankkeen viestintäsuunnittelija Seppo Roth riemuitsee.
Drooneja ja kuumailmapalloja
Myös Tampereen kaupunginkirjasto on osaltaan mukana hankkeessa. Se on sitoutunut hankkimaan kaksi kameroilla varustettua droonia, jotka ovat lainattavissa Näsinneulan infopisteestä normaalisti kirjastokortilla. Droonin laina-aika on kaksi tuntia kerrallaan. Laitteen lennättämisalue aiotaan rajata näkötornin välittömään läheisyyteen, kuuteen jalkaan (noin 183 senttimetriä)
– Sen kauemmas tornista ei sovi mennä, jottei vaijereiden varassa roikkuvissa lukutuoleissa istuvien asiakkaiden henki vaarannu, kirjastonhoitaja Juhani Koivisto muistuttaa.
– Pyrimme testaamaan droonia tavalla tai toisella kevään Metso STUDIO -etätapahtumien yhteydessä ja eliminoimaan mahdolliset riskit jo hyvissä ajoin etukäteen. Eihän kukaan halua, että näin hieno hanke päättyy tragediaan.
Jos hyvin käy, proosamuraalia pääsevät lähivuosina lukemaan myös kuumailmapalloililijat. Tilauslentoja järjestävä Linnan Pallo on tiettävästi pitkällä neuvotteluissaan japanilaisen optisten laitteiden valmistajan Vixenin kanssa vuokrakuumailmapallojensa varustamisella laadukkailla teleskooppikaukoputkilla, joilla muraalia voisi tutkailla etäämmältäkin.
Ongelmallinen pyörimissuunta
Tällä hetkellä suurin uhka proosamuraalihankkeen onnistuneelle toteutumiselle on Särkänniemen näkötornin pyörimissuunta, joka on myötäpäivään.
– Tekstin hahmottamisen kannalta olisi hitokseen helpompaa, jos Näsinneulan lautasosa pyörisi vastapäivään – Alastalon salissa kun on suomen- eikä esimerkiksi arabiankielinen. Toivon sydämestäni, että pyörimissuunnan muuttaminen on mahdollista, mutten tiedä varmaksi onko näin. Toisaalta, mikäpä tässä maailmassa on ylipäänsä mahdollista, tai varmaa, Annikin Runofestivaalin tuottaja ja tiedottaja Simo Ollila pyörittelee.
Jotakuinkin tältä Näsinneula näyttää elokuisessa ilta-auringossa vuonna 2023. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto JS Anneum
”Up in the air” -arkkitehtuuri tapetilla
Muraalihanke liittyy laajemmin parhaillaan käynnissä olevaan Särkänniemen alueen kaavamuutokseen.
– Alastalon salissa -muraali mahdollistaa erilaiset uudet kehittämis- ja lukutaitohankkeet, sanoo kaavoituksesta vastaava Iina Laakkonen Tampereen kaupungilta.
– Lisäksi muraali Näsinneulassa kohottaa katselukorkeuden luonnollisesti ylemmäs, jolloin myös kaavan muut osa-alueet näyttävät heti paremmilta. Pilviin katsomalla maanpinnan huolet unohtuvat. Tämä on niin sanottua ”up in the air” -arkkitehtuuria, josta on maailmalla lukuisia positiivisia kokemuksia.
Myös Tampereen kaupungin Viiden tähden keskusta -hankkeessa ollaan asiasta innoissaan.
– Tämä muraali ei jää viiteen tähteen, vaan on ainakin ”kuus kautta viis” -tasoinen hanke ellei enemmänkin. Nyt kukaan ei voi ainakaan väittää, etteikö kehityksessä otettaisi kulttuurihistoriallisia arvoja huomioon. Volter Kilpi -muraalin avulla Tampere siirtyy kulttuurikaupunkien raskaaseen sarjaan, Särkänniemi-projektia vetävä Manu Lainio ilakoi.
”Volter-setä” lasten mediamaailmassa?
Muraalihanke näkyy myös Särkänniemen, Tampereen korkeakoulun innovaatioyhteisön, Lastenkulttuurikeskus Rullan, Turun yliopiston, Yleisradion ja Pikku Kakkosen yhteistyöprojektissa, jossa huvipuistoon rakennetaan 3–13-vuotiaille lapsille suunnattu ja kesällä 2023 avautuva elämyksellinen Pikku Kakkosen Mediamaailma.
Alastalon salissa on nauttinut perinteisesti varttuneempien lukijoiden suosiosta, mutta teos halutaan tehdä vihdoin eläväksi myös lapsille ja nuorille, tulevaisuuden teknologioita hyödyntäen.
Muraali kuvataan alkydinanomaalaustekniikan kanssa yhteensopivalla suurnopeuskameralla ja signaali syntetisoidaan käänteisellä Fourier-muunnoksella Volter Kilven puheääneksi, jonka säännönmukaisuudet on saatu poimittua koneoppimisalgoritmin avulla Turun yliopiston kirjaston Filemon-ääniarkistosta saatujen kelanauhojen restauroiduista Ogg Vorbis -kopioista.
Formaatti on sama, jota NASA käyttää Apollon äänitiedostojen tallennukseen, joten äänimuunnos ilahduttanee vielä 2050-luvunkin lapsia.
– Digitaaliteknologiaa kehitetään usein tietämättä täsmälleen, millaista odottamatonta arvoa niiden luovasta yhdistämisestä voidaan saada. Sama pätee tietenkin romaanien kirjoittamiseen ja elämään laajemminkin, Volter Kilven Seuran innovatiivisten teknologioiden hyödyntämispäällikkö Usko M. Elo hehkuu.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Maria Veitolan vaikea valinta – kuka saa Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia palkinnon?
KIRJALLISUUS | Matti Kuusela luki ehdokaskirjat, löysi oman suosikkinsa – mutta uskoo Maria Veitolan valitsevan toisin.
Kielletty rakkaus ja karu luonto – arviossa Ingeborg Arvolan Jäämeren laulu
KIRJAT | Norjalaiskirjailian 1800-luvulle sijoittuvan romaanin päähenkilö kaipaa elämää, jossa voisi tarjoa kahdelle pojalleen edes toisinaan lohisoppaa ja piimää.
