Body of Truth on suuri lahja ennen Naistenpäivää kaikille kehon merkityksestä kiinnostuneille

Body of Truth -elokuva naiset: Katharina Sieverding, Sigalit Landau, Shirin Neshat ja Marina Abramovic. Kuva: Yle

Koronalukko antaa hyvän syyn tuijottaa keskittyen taidedokumentteja, sellaisia kuin Evelyn Schelsin Body of Truth (2019). Maailman neljän johtavan naistaiteilijan katsaus suo pitkäksi aikaa hyvän mielen. He ovat juuri nyt naistaiteilijoita, joissa on käsittämätön, rajat poistava alkuvoima.

Kuten serbitaiteilija Marina Abramovic sen sanoo ja näyttää, synnyttämiseen kykenevä nainen on maailman mahtavin voima.

Hänen teoksissaan on aina keho läsnä, taiteilijan oma keho. Sitä hän kurittaa, läpäisee, puhuu kurkkunsa karrelle, luettelee kaikki tuntemansa sanat, pesee luita muistuttaakseen, että aina jossakin soditaan ja kuvaa itseään pietaan hengessä.

Ja naiset tanssivat, paljastavat alapäänsä ja yhtyvät maahan. Kuulostaa banaalilta, mutta näyttää fantastiselta.

* *

Abramovic, kahden vannoutuneen kommunistisissin lapsi, ei voinut muuta kuin alkaa tehdä taidetta.

Vanhemmat antoivat esimerkin ehdottomuudellaan, mutta Abramovic käänsi kärsimyksen velvoitteen voitokseen.

Muut lumoavat taiteilijat dokumentissa ovat israelilainen Sigalit Landau, saksalainen Katharina Sieverding ja iranilainen, Yhdysvaltoihin siirtynyt Shirin Neshat.

Heille kaikille keho on oman työn tärkein väline. He kuvaavat joko itseään tai muita, enimmäkseen itseään. Kuvien tekniikka on valokuva, video tai kollaasi eri materiaaleilla.

Holokaustin traumaa suvussaan kantava Landau liikkuu dokumentissaan Kuolleella merellä.

Hän videoi meressä kelluntaansa kuin rukousnauhaksi kiertyvän melooniketjun kanssa. Hän kokoaa käyttämiään kenkiä suolasta muodostuneelle saarelle. Hän tekee piikkilangasta kattokruunuja ja upottaa ne veteen, kunnes suola kristalloi ne.

Neshat tutkii verhottua seksuaalisuutta iranilaisessa kulttuurissa. Älykköperheeseen syntynyt tyttö koki vapauden ajat ja minihameet ennen 1979 vallankumousta. Neshatilla on kirkas kuva siitä, mihin seksuaalisuus käärittiin. Verhottu nainen on eroottisempi kuin alaston.

Sieverding taistelee valtavilla suurtuloste-kaupunkiteoksillaan Saksan äärioikeistolaista kehitystä vastaan. Mitä saksalaisuudessa on edelleen vaiettua?

* *

Dokumentti ei päästä otteestaan puolentoista tunnin session jälkeenkään. Alan katsoa itseäni toisin.

Mietin mikä kehossani kantaa kipeitä, hyviä tai käänteentekeviä muistoja?

Miten haluan käyttää loppuelämäni? Kehoani kunnioittaen? Vai näännyttäen?

* *

Kuva: Yle

Hilma af Klint muutti taidemaailmaa jo viime vuosisadan alussa, mutta nyt hänet on vasta opittu tuntemaan abstraktismin edelläkävijänä.

Ruotsalainen, äitinsä puolelta suomenruotsalaisista sukujuurista ponnistava Hilma af Klint (1862–1944) sai kunnon taidekoulutuksen, maalasi aluksi uskottavia muotokuvia ja maisemia, mutta löysi nelikymppisenä todellisen minänsä ja valaistui ennen kokemattomalle taidenäkemykselle.

Saksalaisdokumentti Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen (2019) menee af Klintin elämään ja uraan taidehistorioitsijoiden intohimolla ja kuivuudellakin. Puhuvia päitä riittää.

Halina Dyrschkan dokumentissa Julia Voss ja Tracey Baschkoff Guggenheimista äänekkäimpinä miettivät niin perin maskuliinisen taidekäsityksen horjuvuutta. (Lue aiempi kritiikki dokumentista täältä.)

Kun estradille ponnahtivat neljänkymmenen vuoden kätköissä olon jälkeen af Klintin parhaimmillaan lähes seitsemän neliön teokset, joissa lumosivat symbolit, geometriset muodot, tarkan merkityksen mukaan käytetyt värit ja ornamentiikka, taidemaailma vapisi.

Mikä oli tämä nainen, ihminen, joka loi oman maailmansa ja viis veisasi taidekaupasta ja galleriapolitiikasta?

Anne Välinoro

* *

Teemalauantai: Visionäärit. Yle Teema -kanavalla 6.3.2021 klo 21.41 alkaen Hilma af Klint – ilmeisen tuolla puolen (Beyond the Visible: Hilma af Klint, Saksa, 2019) Yle Areenassa 29.5.2021 saakka. Body Of Truth (Saksa, 2019) Yle Areenassa 30.9.2022 saakka.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua