Maria Ylipää kirjailijana ja Santeri Kinnunen Loirina matkalla Lappiin. Kuvat: Mitro Härkönen

Jumalauta, näillä lakeuksille ei jumalauta pilkata Jumalaa. Nuoren Vesa-Matti Loirin tulkinta Lapuanliikkeen keulakuvan, Vihtori Kosolan sisäänmarssin yhteydessä Lapualaisoopperassa on jäänyt historiaan. Vuonna 1966 Ylioppilasteatteri juhli 40-vuotista historiaansa Arvo Salon kirjoittamalla, Kaj Chydeniuksen säveltämällä ja Kalle Holmbergin ohjaamalla Lapualaisoopperalla.

Kosolan sisääntulolaulu sysää liikkeelle myös Vesa-Matti Loirin elämään perustuvan musiikkidraaman, Nauravan kulkurin tarinan Helsingin kaupunginteatterissa. Nuorta Loiria esittää Oliver Kollberg. Kuoro hänen takanaan laulaa Lapualaisoopperan lauluja samaan malliin rivissä seisoen kuin alkuperäisessä esityksessä.

Oliver Kollberg nuorena Veskuna harrastaa urheilua.

* *

Väkevästä alusta Sami Keski-Vähälän kirjoittama näytelmä liukuu esittämään katkelmia Loirin elämästä. Ne ovat katsojalle tuttuja, sillä Loiri esiintyi paljon julkisuudessa ja häntä seurattiin mediassa. Myös Jari Tervo on avannut Loirin elämää taiteilijan elämäkerrassa.

Nauravan kulkurin tarina alleviivaa Loirin taiteilijauran kahta vastakkaista puolta. Loiri tulkitsi teattereissa vakavia ja hienoja rooleja ja työskenteli nimekkäiden ohjaajien kuten Kalle Holmbergin kanssa. Hänet muistetaan muun muassa näytelmistä Viulunsoittaja katolla, Riivaajat, Pohjalaiset, Seitsemän veljestä ja televisiosarjasta Rauta-aika.

Laajan kansansuosion Loiri hankki viihdetaiteilijana ja laulajana. Uuno Turhapuro -elokuvat, Nasse-setä, Tyyne, Auvo ja Jean-Pierre Kusela naurattivat aikana, jolloin Suomessa elettiin yhtenäiskulttuurin aikaa. Viihteen ja taiteen tarjonta oli niukempaa kuin nykyään. Ihmiset kävivät katsomassa samoja elokuvia ja seurasivat samoja televisio-ohjelmia.

Loirin tuotteliaisuus oli hengästyttävän runsas. Tämä vaati veronsa. Loirilla oli mielenterveysongelmia, verorästejä ja vastatuulta avioliitoissa. Kolmesta vaimosta keskimmäinen Mona kuoli auto-onnettomuudessa. Näytelmässä Monaa esittää Ella Lymi. Suhteen karikot ja onnettomuus tuodaan esiin hienovaraisesti.

Synkkinä hetkinä Loiri napsi yliannostuksen unilääkkeitä ja turvautui jopa selvännäkijä Aino Kassisen apuun. Myös Kassinen oli suosittu yhtenäiskulttuurin ajan Suomessa.

Joel Hirvonen parodioi Kalle Holmbergia.

* *

Sami Keski-Vähälä punoo Loirin elämänvaiheet ja käänteet sujuvasti Nauravan kulkurin tarinaan. Paavo Westerberg rakentaa ohjauksensa eri tyylien ja nopeiden leikkausten varaan. Vakava muuttuu koomiseksi, paikoin jopa farssiksi, mutta naurusta siirrytään takaisin tummempiin sävyihin.

Ensimmäinen puoliaika on voittopuolisesti komediallinen. Näyttämöllä vilahtaa laaja joukko tunnettuja suomalaisia teatterin ja viihteen nimiä: Kalle Holmberg, Ere Kokkonen, Mikko Niskanen, Edvin Laine, Ralf Långbacka, Pertti ”Spede” Pasanen ja Simo Salminen. Heistä ohjaus nostaa maneereja ja karrikoituja piirteitä. Joel Hirvosen esittämä Kalle Holmberg koheltaa edestakaisin ja suostuttelee Loiria produktioihinsa. Jari Pehkosen Spede on ilmetty esikuvansa äänenpainoja myöten.

Nuorta Veskua ensimmäisen puoliajan näyttelevä Oliver Kollberg sulautuu osaksi ensembleä ja näyttämökuvaa, joka on alati liikkeessä tapahtumien seuratessa toisiaan. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa hän kaatuilee sujuvasti kuten Veskukin ja luo itsestään tunnistettavan Uuno Turhapuron  maskeineen päivineen. Hänen roolihahmonsa on kuitenkin melko varovainen, kun esikuva Loirista nostaa katsojan mieleen väistämättä muistikuvia.

Huumoria on niin paljon, että Loirin herkkä puoli jää vähemmälle huomioille. Toki näytelmässä mainitaan, että Loiri luotti intuitioonsa. Hän oli etsijä, kokeilija ja levoton sielu, joka sai elämältään paljon, mutta jonka oli vaikea löytää rauhaa.

Santeri Kinnunen vanhana Veskuna on Vesa-Matti Loirin oloinen. Hän näyttelee vakuuttavasti toisella puoliajalla ja avaa kipeitä muistoja Maria Ylipään esittämälle kirjailijalle, joka kirjoittaa elämäkertaa Loirista.

Jari Pehkonen muuntautuu Spedeksi.

* *

Maria Ylipään rooli näytelmässä on hyvin keskeinen. Hän kuljettaa tarinaa kertojana ja laulajana. Esityksessä on mukana lähes kaksikymmentä laulua, joita Ylipää esittää upeasti.

Tulkinnoissa näkyy sovittaja Eeva Konnun kädenjälki. Tutut melodiat saavat uusia vivahteita ja välillä tuekseen kuoron. Kaupunginteatterin näyttelijät laulavat komeasti. Musiikki luo esitykseen jännitteitä ja korostaa tunnetiloja.

Joskus tutusta laulusta kuullaan vain pätkä. Kun hetki on oikea, laulu vyöryy katsomoon täydellä tehollaan. Näin on esimerkiksi Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen Väliaikaisen kohdalla. Laulu sopii erinomaisesti näytelmän sanomaan, jossa ilo ja murhe vuorottelevat ja lopulta kaikki on väliaikaista.

Korviahiveleviä tulkintoja syntyy myös lauluista Elegia, Lapin kesä ja Laulu oravasta. Kohtalokas samba saa sanoituksensa mukaisen humoristisen tulkinnan, jossa myös kuoro pääsee näyttämään parastaan. Esitystä varten on koottu erinomainen bändi.

Musiikki onkin elementti, jossa Loirin herkkä puoli pääsee vahvemmin esiin kuin ensimmäisen puoliajan monissa sketsimäisissä kohtauksissa. Loirille tärkeitä olivat esimerkiksi Eino Leinon tummanpuhuviin runoihin tehdyt kauniit melodiat.

Antti Mattilan lavastus on pelkistetty. Lavastusta hallitsee seinä, joka liikkuu, muuntautuu ja avautuu moneen suuntaan. Tiina Kaukanen suosii puvustuksessa 1970-luvun lökäpöksytyyliä. Timo Teräväisen videosuunnittelu tuo näyttelijät lähelle katsojaa. Suurella näyttämöllä kasvot jäisivät ilman videoita väistämättä etäälle välimatkan takia. Videoilla juna vie kohti Lapin tunturimaisemia. Lappi oli paikka, jossa kulkuri sai tilaa rauhoittua.

Nauravan kulkurin tarina on persoonallisesti ohjattu elämäkertatarina monipuolisesta, ahkerasta, ristiriitaisesta ja rakastetusta elämän kulkurista, Vesku Loirista.

Sirpa Pääkkönen

Nauravan kulkurin tarina

• Käsikirjoitus: Sami Keski-Vähälä
• Ohjaus ja sovitus: Paavo Westerberg
• Musiikkidramaturgia ja musiikin sovitus: Eeva Kontu
• Koreografia: Valtteri Raekallio
• Lavastus: Antti Mattila
• Pukusuunnittelu: Tiina Kaukanen
• Valosuunnittelu: Aku Lahti
• Videosuunnittelu: Timo Teräväinen
• Äänisuunnittelu: Jaakko Virmavirta
• Naamioinnin suunnittelu: Milja Mensonen
• Dramaturgi: Ari- Pekka Lahti
• Rooleissa: Santeri Kinnunen, Oliver Kollberg, Maria Ylipää, Ella Lymi, Joel Hirvonen, Vuokko Hovatta, Jouko Klemettilä, Lasse Lipponen, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen, Ursula Salo, Antti Timonen, Kaisa Torkkel
• Muusikot: Varre Vartiainen, Ilmari Rönkä, Joonas Tuuri, Jussi Lehtonen

Ensi-ilta 30.9.2026. Esityksiä 11.3.2027 asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua