Cantarelli on soiva yhdistelmä kunnianhimoa ja rempseyttä

Kuvat: Arto Jalonen

Pia Sivunen, teksti

Viihdekuoro Cantarellia vuodesta 2023 johtanut Hanna-Leena Sepponen pitää tehtäväänsä etuoikeutena.

– Tämä on niin mahtava porukka. Kaikki tekevät tosissaan, ja yhdessä tehden saa enemmän kuin osiensa summan. Erityisen ylpeä olen siitä, miten kuoro latautuu keikoille, hän kiittelee.

Sepponen epäilee välillä olevansa kuoronjohtajana vaatimuksissaan aika pilkunviilaaja.

– Vaadin paljon, kun tiedän, että tältä porukalta voi vaatia. Tehdään tarkkaan, kun kerran osataan. Mutta kyllä me kuitenkin mennään musiikki ja musikaalisuus edellä eikä niin, että tämä kohta on nyt vedettävä ihan just näin, hän miettii.

Kuoronjohtaja Hanna-Leena Sepponen kiittelee kuorolaisten rempseyttä ja ennakkoluulottomuutta.

Hyvällä asenteella ja huumorilla

Hanna-Leena Sepposen ei juuri tarvitse miettiä, kun häntä pyytää kuvaamaan Cantarellia muutamalla adjektiivilla.

– Rempseä, rempseä ja rempseä, hän nauraa.

– Porukka lähtee ennakkoluulottomasti mukaan. Cantarellista on muodollinen jäkitys kaukana. Kuorolaisilla on hyvä asenne ja huumori.

Kuorolaiset puolestaan kiittävät Sepposta tämän jämptiydestä ja osaamisesta.

– Hän on saanut tällaisen pitkän linjan kuorolaisenkin ymmärtämään, että kun hiotaan ja hiotaan, saadaan aina uusia puolia esiin, Cantarellissa sen alkutahdeista asti mukana ollut Anna Arponen sanoo.

Kulttuuritoimituksen valokuvaaja Arto Jalonen toteaa keskustelua kuunnellessaan, että kuorohan on ikään kuin instrumentti, jota Hanna-Leena soittaa. Vertaus saa osakseen yleisen hyväksynnän, ja kuorossa 15 vuotta laulanut Jorma Valli nyökyttelee.

– Kyllä, ja Hanna-Leena on saanut instrumentin soimaan aiempaa paremmin. Yleisökin on sitä kiitellyt.

Kuoron rempseyden takaa löytyy melkoinen annos kunnianhimoa ja kehittymisen halua.

Laulutreenien aluksi venytään ja valutaan, tömistellään ja heilutellaan, vedetään happea kylkiin asti ja tehdään hengitysharjoituksia.

Kansiot pois, katse yleisöön

Halu kehittyä liittyy myös Cantarellin perustamiseen. Vuonna 1978 perustettu viihdekuoro Sauriat osallistui reilut 30 vuotta sitten TV2:n Kolmen tähden svengi -musiikkiohjelmaan. Osa kuorolaisista tykästyi ohjelman kapellimestarin Mika Siekkisen otteeseen ja kysyi, lähtisikö Siekkinen johtamaan heitä. Siekkinen lähti, ja niin syntyi Cantarelli.

– Siekkisellä oli viihdekuorokenttää uudistava vaikutus. Cantarelli esimerkiksi oli ensimmäinen kuoro, joka jätti kansiot pois ja otti niiden sijaan kontaktia yleisöön. Olemme alusta asti olleet todella esiintyvä kuoro, Anna Arponen kertoo.

Vain muutama kuukausi perustamisensa jälkeen Cantarelli voitti Viihdekuoroliiton järjestämän, vuoden 1997 valtakunnallisen viihdekuorokilpailun.

– Siekkinen teki uusia sovituksia, ja me menimme vahvasti laulu edellä, emmekä satsanneet hassuihin esiintymisasuihin tai muihin sellaisiin juttuihin, Arponen kertoo.

Laulun merkityksestä kertoo viihdekuoron nimikin. Kuoron sisällä järjestetyssä nimikilpailussa kirjoitettiin lapuille nimiä toistensa perään, ja niille annettiin ääniä tukkimiehen kirjanpidolla. Eniten ääniä sai italian laulamista tarkoittavasta verbistä cantare johdettu manselainen versio.

Viihdekuoro Cantarellia voi tilata esiintymään juhliin ja muihin tilaisuuksiin.

Kiitosta Juicelta

Heti alkumetreillä hankittu viihdekuoropäivien ykkössija ei ole Viihdekuoro Cantarellin ainoa meriitti kilpailuissa. Vuonna 1999 kuoro sai viihdekuoropäivät järjestettäväkseen, eikä ollut vieraskorea, vaan otti taas voiton.

Cantarelli sai päättää vuoden teeman. Se valitsi Juice Leskisen musiikin, ja sai kuin saikin Juicen itsensä sekä Pena Penninkilammen Coitus Int -yhtyeestä kilpailun raatiin.

Vuonna 2003 ilmestyi kuoron kolmas levy, Cantarelli goes Tampere, jonka teemana oli tamperelaisuus. Juice Leskinen kirjoitti levyn kanteen tekstin, jossa muistelee ensitapaamistaan kuoron kanssa ja kokemusta omien laulujensa kuuntelusta näin:

”Cantarelli osaa asiansa, ja minä ainakin olen siitä ylpeä; elämäntehtäväni ei ole sittenkään ollut pelkkää vastatuuleen kusemista. Samoin uskon ajattelevan kaikkien lauluntekijöiden, jotka Cantarellin käsittelyyn ovat päässeet.”

Kotkan meripäivien kuorokilpailuissa vuonna 1999 Cantarelli pääsi toiselle sijalle, ja samana vuonna se valittiin Hämeenlinnan viihdemusiikkiviikolla Kultaisimmaksi kuoroksi. Tamperereen joululaulukilpailuissa vuonna 2008 kuoro oli toinen.

Viime vuonna Cantarelli osallistui ensimmäistä kertaa Tampereen Säveleen, ja tuomaristo valitsi sen esiintymään harvojen ja valittujen joukkoon nelipäiväisen kuorokatselmuksen loppukonserttiin. Torstain esiintymisen jälkeen kuka minnekin lähteneitä kuorolaisia haalittiin sunnuntaiksi kasaan tuomariston yllättäessä.

Cantarelli tekee esiintymismatkoja ulkomaillekin. Juhlavuotensa tiimoilta se lähtee kesäkuussa Italiaan suureen kuorotapahtumaan.

Cantarellia on kuultu Latviassa, Liettuassa, Belgiassa, Espanjassa, Saksassa, Puolassa ja Tsekissä. Levyjä kuorolta on ilmestynyt neljä.

Cantarellissa on 38 laulajaa, mikä on kuoronjohtaja Hanna-Leena Sepposen mielestä sopiva määrä. Määrän kasvattaminen ei ole itsetarkoitus, sillä liika on liikaa kuorossakin.

Kaikkea kaikille

30-vuotisjuhlakonsertteihinsa valmistautuvalla Cantarellilla ei ole puutetta esitettävästä materiaalista. Mukana on aiempien kuoronjohtajien Mika Siekkisen, Masi Luoman, Tuija ”Gilda” Lehtosen ja Jenni Jäsken sovituksia. Sovituksia myös tilataan, ja kuoronjohtaja Hanna-Leena Sepponen tekee niitä itsekin.

Tamperen Nekalabissa (31.10.2026) ja Seinäjoen Kalevan Navetassa (14.11.) järjestettävissä Elämämme biisit -konserteissa kuullaan kappaleita viihdekuoron kolmelta ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ohjelmistosta on päättänyt kuorolaisista koostuva supertoimikunta.

Cantarelli esittää iskelmiä, musikaalisävelmiä, pop-musiikkia ja swingiä, ja se näkyy juhlaohjelmistossakin.

– Esitämme ysärin puolivälistä kappaleita, joilla on voitettu kilpailuja, mutta myös sellaista, mitä ei ole vielä koskaan esitetty, Hanna-Leena Sepponen sanoo, eikä suostu paljastamaan yhtään enempää – ei nimeä, ei tekijää. Tämä kannattaa kuulemma tulla kuulemaan ja katsomaan jo koreografiankin vuoksi.

Konserttiohjelmistosta juuri tämä salaperäisyyden verhoama biisi on kuoron nuorimman jäsenen, Henna Petäjäniemen, sekä Anna Arposen suosikki. Kuorolaiset Mika Peltomäki ja Jorma Valli puolestaan valitsevat Queenin Bohemian Rhapsodyn.

– Se ei ole ihan helppo esitettävä, ja se uppoaa porukkaan aina, Peltomäki perustelee.

– Ja myös Juicen biisit ovat hyviä. Niistä konsertissa kuullaan ainakin Pyhä toimitus.

Juhlakonserteissa luvataan olevan tarjolla kaikille kaikkea. Siellä kuullaan myös esimerkiksi Elämän sain soimaan ja Oikeiden luona sekä Syntisten pöytä ja Skyfall. Siis suomalaisia ja kansainvälisiä rock- ja pop-biisejä.

Cantarellissa ovat stemmat nyt hyvässä tasapainossa, mutta yhdelle bassolle olisi paikka tarjolla.

Ruuhkavuosien hengähdyspaikka

Cantarellin laulajat sanovat, että kuorossa laulaminen on paljon muutakin kuin harjoittelua ja esiintymistä. Se voi olla esimerkiksi henkireikä ruuhkavuosien kiireessä ja paikka, jossa saa olla oma itsensä ilman rooleja.

Henna Petäjäniemi on Cantarellin nuorin laulaja niin ikävuosiltaan kuin vasta vähän yli vuoden kestäneeltä jäsenyydeltään. Hänellä oli pop- ja jazzmusiikin yksinlaulutaustaa, mutta hän kaipasi yhteisöä. Kun hän näki pieniä videopätkiä Cantarellista, hän tiesi, mikä on hänen kuoronsa.

– Videoista näki heti, että johtaja on hyvä; että hänellä on jämpti ote kuoroon. Ja laulu kuulosti niin hyvältä, Petäjäniemi kertoo.

– Halusin kuoroon, jolla on tasoa ja tavoitteita. Porukka vielä ylitti odotukseni, ja minut otettiin erittäin lämpimästi vastaan.

Henna Petäjäniemellä oli hänen kuoroon päästessään kolme alle kouluikäistä lasta. Hän sanoo, että on ihanaa, kun saa olla kolme tuntia viikossa ihan vain Henna.

– Cantarelli on ihana kuoroperhe. Joku sanoikin, että onneksi on kuoroelämää, jossa voi hetkeksi unohtaa kaiken muun. Yhteissoinnista saa henkistä hyvinvointia.

Mika Peltomäki haki kalenteriin täytettä, ja löysi sen lisäksi Cantarellista elämänkumppanin, Anna Arposen, joka on ollut kuorossa sen alkutahdeista asti.

Kuorolaulu tekee hyvää

Kuorolaulun hyvää tekevä vaikutus ei ole pelkkää uskomusta. Sen terveyttä edistäviä vaikutuksia tutkitaan eri puolilla maailmaa. Helsingin yliopiston tutkimuksissa on esimerkiksi todettu kuorolaulun voivan vahvistaa aivojen terveyttä, parantavan ikääntyneiden harrastajien kielellistä sujuvuutta ja tarjoavan hyötyä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Tammikuussa 2011 Cantarelliin liittynyt Mika Peltomäki ei ihmettele tutkimustuloksia. Hän toteaa aivojen saavan mukavasti töitä kuorolaulussa.

– Opettelet sanoja ulkoa, laulat stemmalaulua, ja sitten on vielä se sosiaalinen puoli.

Peltomäki kuvaa kuoroon tulonsa ajankohtaa ”mielenkiintoiseksi tilanteeksi”. Yllättäen tulleen avioeron vuoksi hänellä oli yhtäkkiä aikaa ja tilaa, ja mies surffaili netissä etsiskellen, mitä kaikkea sellaista elämässä voisi olla, jolla täyttäisi kalenteria.

– Sitten eteläpohjalainen äitini sanoi, että ”meenny vaikka kuorohon. Sä kun oot meirän neljästä muksusta toiseksi paras laulamahan”, Mika Peltomäki kertoo.

Äitejä ei aina kuunnella, mutta oli hyvä, että Peltomäki kuunteli. Cantarelli iski häneen sillä, että se esitti niin monipuolista musiikkia Juicesta ja Popedasta lähtien, ja niin mies päätti hakea kuoroon.

– Uskoin kyllä munaavani itseni koelaulussa, mutta siitä se lähti. Ja sitten täältä löytyi vielä elämänkumppanikin, Mika Peltomäki sanoo ja katsoo vieressään istuvaan Anna Arposeen.

Peltomäki myöntää, ettei ihan aina jaksaisi lähteä useita tunteja kestäviin kuorotreeneihin.

– Mutta aina se lähteminen kannattaa. Cantarelli on koukuttanut minut. Olen aina reissuissa mukana.

Henna Petäjäniemi sanoo Cantarellin olevan ihana kuoroperhe, jossa saa olla ”ihan vain Henna”. Jorma Valli uskoo kuorolaulun lisäävän hyvinvointia.

Auttaa burnoutiinkin

Myös Jorma Vallin tarina kertoo kuorolaulun hyvistä vaikutuksista. Kun hän tuli 15 vuotta sitten Cantarelliin, hän oli kokenut vakavan loppuunpalamisen, ja muutakin kriisiä elämässä oli. Eräällä yhteisellä keikalla hän törmäsi Cantarellia silloin johtaneeseen Tuija ”Gilda” Lehtoseen, ja niin hänestä tuli kuorolainen.

– Tämä musiikki ja tämä yhteisö… Kyllä kuoro tosiaan lisää henkistä hyvinvointia. Olen niin kiitollinen, että olen saanut olla mukana. Cantarelli auttoi palauttamaan minut myös aiemmin tekemiini sooloartistin töihin, Valli kertoo.

Hänelle on tärkeää se, ettei kuorossa tarvitse esittää mitään roolia, vaan voi olla täysin oma itsensä.

”Ei olla pirta kireellä”

Cantarelli-kuorolaiset tapaavat toisiaan muulloinkin kuin vain harjoituksissa.

– Poikkeillaan esimerkiksi toistemme kesämökeillä, käydään synttäreillä ja lasten ylioppilasjuhlissa, Anna Arponen sanoo.

Ja Whatsapp-ryhmät laulavat nekin yhtä mittaa.

– Me ei varmaan olla sellainen perinteisin kuoroporukka. Moni uusi kuorolainen on sanonut, ettei ole tiennyt, että kuorossa voi olla näin hauskaa. On sitä samaa kuultu yleisöltäkin. Ei olla pirta kireellä päässä, Anna Arponen nauraa.

– Kun Cantarelli saa pidettyä linjansa ja hyvän johtajan, niin hyvin menee seuraavat kymmenen vuottakin, uumoilee Mika Peltomäki.

– Kun hyvä kemia säilyy, niin se vie pitkälle.

Elämämme biisit – Viihdekuoro Cantarellin ensimmäiset 30 vuotta -juhlakonsertit Tampereella Nekalabissa 31.10. klo 18 ja Seinäjoella Kalevan Navetassa 14.11. klo 18.

Katso video

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua