Päivä Pensselitehtaassa – näin saadaan punk ja hardcore soimaan Porvoon syysillassa

Pensselitehdas syyspäivänä. Kuva: Yrjö Lehtonen

Yrjö Lehtonen, teksti

Matkalla Pensselitehtaalle

Porvoon Pensselitehtaan olemassaolo selvisi minulle Rovaniemellä syksyllä 2024. Kulttuuritalo Korundin ilmoitustaululla oli Olavi Uusivirran Olavin Huone -kiertueen mainosjuliste, jonka mukaan Uusivirta esiintyiai vanhassa kotikaupungissani Pensselitehdas-nimisessä paikassa. Uusi keikkapaikka oli aloittanut toimintansa.

Syyssateiset näkymät ovat kaukana vanhan kaupungin idyllistä, kun astelen kohti Pensselitehtaan tiilirakennusta Tarmolan teollisuusalueen vesilätäköitä väistellen. Pyörittelen mielessäni tulevan reportaasin otsikkoa: Päivä Pensselitehtaassa. Ajatukseni on esitellä lukijoille vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsevan Pensselitehtaan arkipäivää: miten keikkoja valmistellaan, miten bändit otetaan vastaan ja mitä tapahtuu soundcheckin aikana? Millainen on se joukko ihmisiä, joiden vapaaehtoistyön ansiosta yleisö voi Porvoossa nauttia monipuolisesta elävän musiikin tarjonnasta. Entä minkälainen on keikkapäivä bändien näkökulmasta?

Joustava organisaatio, vähäinen byrokratia

Pensselitehtaalla minut toivottaa tervetulleeksi sen toiminnasta vastaavan Musiikki- ja kulttuuriyhdistys Pensselitehdas ry:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kujala, 54. Yhdistyksen tuottaja Robert Palomäki, 53, ei tällä kertaa ole paikalla. Kujala keskeyttää takahuoneen järjestelyt kertoakseen monitoimisalin baaritiskin ääressä Pensselitehtaan toiminnasta ja asemasta Porvoon kulttuurielämän etulinjassa.

Aluksi artistien rekrytointia tuntemattomaan keikkapaikkaan helpotti se, että Kujala ja Palomäki ovat molemmat äänitekniikan ammattilaisia. He työskentelevät Suomen eturivin artistien kanssa. Omat verkostot olivat tärkeitä.

Pensselitehtaan ensimmäisten keikkojen jälkeen on tapahtunut paljon: Pensselitehdas on Porvoon kulttuurielämässä asemansa vakiinnuttanut toimija, jolle ohjelmatoimistot tarjoavat mielellään korkeatasoisia esiintyjiä. Myös Porvoon kaupunki on huomioinut Pensselitehtaan väen kovan työn. Viime vuonna Porvoon kaupunki myönsi Pensselitehtaalle vuoden 2025 Porvoo-mitalin tunnustuksena merkittävästä ja yhteisöllisestä toiminnasta Porvoon hyväksi sekä kaupungin tunnetuksi tekemisestä.

Porvoosta on Helsingin keskustan kulttuuritarjonnan pariin vain noin tunnin linja-automatka. Kujala ei koe sitä ongelmaksi. Pääkaupunkiseutu ei ole liian lähellä, vaan Porvoon ja sen lähialueiden asukkaat ovat Pensselitehtaan ohjelmatarjonnan luonteva kohderyhmä. Porvoon lisäksi tapahtumiin on tullut yleisöä Kotkasta ja Loviisasta, joskus myös Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta saakka.

Jaakko Kujala arvostaa Porvoo-mitalia ja erityisesti Porvoon Setan myöntämää Amazing Ally 2026 -tunnustuspalkintoa. Kuva: Yrjö Lehtonen

Hyvät ideat tervetulleita

Vaikka elävän musiikin tapahtumatuotanto on tänä päivänä Pensselitehtaan merkittävimpiä toiminnan muotoja, ovat myös muut tapahtumaideat tervetulleita. Joustavan organisaation, toiminnan vapauden ja vähäisen byrokratian vuoksi niihin voidaan reagoida ja järjestää tapahtumia matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi viime keväänä Pensselitehdas toteutti porvoolaisen Emmi Paunosen ideoiman ja suuren suosion saaneen käsityö- ja taidefestivaalin.

Tapahtumia Pensselitehdas järjestää vapaaehtoisvoimin. Joskus apuna ovat Careeria-oppilaitoksen media-alan opiskelijat, joille tapahtuman tuottamiseen osallistuminen tarjoaa hyvän oppimismahdollisuuden. Lisäksi Pensselitehtaalla alan opiskelijat ja toimintaan osallistuvat vapaaehtoiset voivat suorittaa opintoja työssä oppimalla tai harjaantua ääni- ja valoteknikon tehtävissä.

Taavi Paananen ja Veeti Aaltonen vastaavat illan tekniikasta. Kuva: Yrjö Lehtonen

Keikat Pensselitehtaan arkea

Stadionkonserttien ja klubikeikkojen valmistelu, tapahtuman toteutus ja purku noudattavat aina periaatteessa samankaltaista peruskaavaa. Mittasuhteet vain ovat erilaisia, kertoo Kujala.

Pensselitehtaalla illan keikkojen valmistelu on alkanut jo alkuiltapäivästä ja vuorossa oleva tiimi on monitoimisalissa työn touhussa. Tapahtuman kokonaisjärjestelyistä ovat tänään vastuussa Jaakko Kujala sekä tekniikkavastaavat, eli ääniteknikko Veeti Aaltonen, 22, ja valoteknikko Taavi Paananen, 23, jotka laittavat lavaa kuntoon. Baarissa on työvuorossa Janni Ylätalo. Hän liittyy seuraamme myöhemmin.

Pääesiintyjä Terveet Kädet on odotettavissa Pensselitehtaalle kello 15.30. Sen jälkeen bändi ja tekniikkavastaavat tekevät yhdessä loput keikkavalmistelut. Myös soittajien päivä on alkanut aikaisin. Suurin osa bändistä ajaa Porvooseen Oulusta saakka. Illan avaava porvoolainen Strum 101 puolestaan on Pensselitehtaan aktiivikäyttäjä. Bändin kalusto on monitoimisalin vieressä olevassa treenikämpässä.

Takahuonetarjoilun järjestäminen on illan vastuuhenkilön tehtävä. Jaakko Kujala laittaa takahuonetta kuntoon Terveet Kädet -yhtyettä varten. Kuva: Yrjö Lehtonen

Viihtyisä takahuone on kunnia-asia

Takahuoneen järjestelyihin Pensselitehdas suhtautuu vakavasti. Siisteys ja artistin toiveiden mukainen tarjoilu on Pensselitehtaalle kunnia-asia.

– Se on keikkapaikan keino osoittaa esiintyjille arvostusta, sekä sitä, että nämä ovat tervetulleita, Kujala linjaa.

Niin sanotussa hospi-raiderissa esiintyjät toivovat takahuoneeseen yleensä pientä purtavaa ja virvokkeita, joskus parin sukkia. Keikkapaikalle ovat tärkeitä myös tiedot mahdollisista allergioista. Toiveet väkevistä alkoholijuomista loistavat nykyään poissaolollaan ja pizzat ovat suosittu bändiruokailuvaihtoehto. Myöskään itämaisia mattoja, yksisarvisia tai muita eksoottisia takahuonetoiveita ei Kujalalle ole tullut vastaan.

Veeti Aaltonen, Läjä Äijälä ja basisti Lene Leinonen valmistelevat esiintymislavaa. Kuva: Yrjö Lehtonen

Tekniikka valmistelee esiintymislavan

Kujalan järjestäessä takahuonetta Veeti Aaltonen ja Taavi Paananen varmistavat, että salin lavatekniikka sekä äänentoisto- ja valojärjestelmät toimivat moitteetta.

– Tekninen raideri on tärkein työkaluni keikan valmisteluissa. Sen perusteella teen tarvittavat esivalmistelut ja pystytän bändin tarvitseman tekniikan. Bändin saavuttua Pensselitehtaalle näytän heille paikat. Bändeille tärkeitä tietoja ovat esimerkiksi se, mistä saa sähköä ja mihin laitteet kytketään. Jos joitakin välineitä ei löydy itseltä, se hankitaan, ehtii Aaltonen kuvailemaan.

Molemmat tekniikkavastaavat ovat harjaantuneet toimeensa Pensselitehtaan vapaaehtoisina. Lisäksi he ovat saaneet kokemusta valo- ja ääniteknikon tehtävistä Porvoon teattereissa ja bändien keikoilla.

– Tulin mukaan vapaaehtoistoimintaan soittoharrastuksen ja musadiggailun kautta. Vähitellen ääni- ja valotekniikasta löytyi oma ala, Veeti Aaltonen muistelee.

Monenlaisia mahdollisuuksia

Keskustelun aikana meitä tulee tervehtimään muitakin Pensselitehtaan yhteisöön kuuluvia. Porvoolainen Jänö Öberg, 44, on yksi Pensselitehtaan tilojen aktiivikäyttäjistä. Hän lainaa kitaravahvistimensa illan keikkoja varten. Öberg luettelee Pensselitehtaan tarjoamia mahdollisuuksia: tapahtumia on mahdollista järjestää matalalla kynnyksellä. Tapahtumien lisäksi hän arvostaa tilaisuutta verkostoitua muiden musiikkilajien soittajien kanssa. Hänen Kadoom-yhtyeensä harjoittelee Pensselitehtaan treenikämpällä.

Öberg on Pensselitehtaalla järjestettävän yksipäiväisen Moshfest-festivaalin puuhamies. Kevään käsityöfestivaalin tavoin Moshfest on yksi niistä tapahtumista, jotka ovat saaneet alkunsa tilojen käyttäjien aloitteesta. Tänä päivänä festivaali on vakiinnuttanut asemansa Pensselitehtaan ohjelmistossa, sillä marraskuussa järjestettävä Moshfest on jo kolmas.

– Yleisöä Moshfestille on riittänyt mukavasti, sadan molemmin puolin. Yllättävän hyvin marginaalimusiikin tapahtumaksi, Jänö kiittelee.

Moshfest III järjestetään marraskuussa. Kuva: Pensselitehdas

Päivän tiimiin kuuluva Janni Ylätalo saapuu laittamaan baaria kuntoon. Kotkasta pari vuotta sitten Porvooseen muuttanut Ylätalo on yksi Pensselitehtaan aktiivivapaaehtoisista. Itseään hän kuvailee teknisen puolen uudeksi kasvoksi.

Media-alan ja kuvallisen tuotannon tutkinnon aikana hänelle järjestyi mahdollisuus suorittaa sali- ja äänituotannon työssäoppimisjakso Pensselitehtaalla.

– Pensselitehtaalta löysin uusia samanhenkisiä ystäviä ja sain ammatillisia mahdollisuuksia. Lisäksi Pensselitehtaalla voi tutustua uusiin, mielenkiintoisiin ja nouseviin artisteihin, Ylätalo kertoo.

Janni Ylätalo työskentelee Porvoon teattereissa valo- ja äänitekniikan parissa, mutta tulevaisuudessa hän toivoo voivansa työskennellä radiossa ääniteknikkona.

Janni Ylätalo vastaa Pensselitehtaan baarin toiminnasta. Kuva: Yrjö Lehtonen

Ääniteknikko johtaa soundcheckin

Porvoossa Terveet Kädet käyttää Pensselitehtaalla treenaavien bändien vahvistimia ja rumpuja, joten yhtye pääsee aloittamaan Veeti Aaltosen johtaman soundcheckin viivytyksettä. Sen aikana Aaltonen ja bändi testaavat mikrofonilinjat ja laitteiden kytkennät. Erityisesti varmistetaan, että bändi kuulee lavan monitoreista toisensa. Illan tekniikkatiimin huolellisten valmistelujen ansiosta vain Terveiden Käsien basistin Markku ”Lene” Leinosen lavamonitorin kytkennät aiheuttavat lisätyötä.

Soundcheckin aikana valoteknikko Taavi Paananen tekee omat valmistelunsa. Hän suunnittelee ja miettii valojen käytön esiintyjän tyylisuunnan, kappaleiden rytmin, tempon ja esityksen draaman kaaren perusteella.

– Molempien esiintyjien musiikki on tällä kertaa nopeaa ja aggressiivista, joten monimutkaiseen valotunnelmointiin ei ole aikaa eikä tarvetta, Paananen analysoi.

Teknisen tarkastuksen ja monitorien äänenvoimakkuuden säädön jälkeen PA-laitteista vyöryy Terveiden Käsien jyrisevä äänivalli ja käsittämättömän nopea rumpukomppi. Kitaristi Ilari Kinnunen, basisti Lene ja rumpali Samppa Kinnunen ovat valmiit. Soundit ovat bändin hyppysissä. Myös laulaja Veli-Matti ”Läjä” Äijälä on pian tyytyväinen.

– On erittäin tärkeää, että bändi tuntee olonsa hyväksi lavalla, Aaltonen kiteyttää valmistelujen ja soundcheckin syvimmän olemuksen.

Toimii, näyttää Veeti Aaltonen. Taavi Paananen miettii valojen käyttöä. Kuva: Yrjö Lehtonen

Odottelua takahuoneessa

Takahuoneessa bändit odottavat keikan alkua. Esiintyjillä on omat takahuonerutiininsa, mutta rauhallinen mahdollisuus keskittymiseen on kaikille tärkeää. Pensselitehdas pyrkii minimoimaan takahuoneessa tylsistymisen ajan keikkojen tarkoituksenmukaisella alkamisajalla.

– Tähän mennessä kukaan artisteista ei ole lähtenyt katsomaan Porvoon vanhan kaupungin nähtävyyksiä, mutta joskus on vierailtu samassa rakennuksessa sijaitsevassa Pienessä Suklaatehtaassa, Kujala muistelee.

Keikan jälkeen bändeillä on vielä mahdollisuus hengähtää ja tasaantua takahuoneessa, ennen kuin on aika jatkaa matkaa.

Rumpali Samppa Kinnunen ja basisti Markku Leinonen asettuvat Pensselitehtaan takahuoneeseen. Kuva: Yrjö Lehtonen

Terveet Kädet ajoi Oulusta

Soundcheckin jälkeen Terveet Kädet siirtyy odottelemaan keikan alkua ja ruokailua. Ilokseni laulaja Läjä Äijälä kutsuu minut mukaan takahuoneeseen, jossa hyväntuuliset muusikot kertovat kuulumisistaan.

Terveiden Käsien keikkapäivä on alkanut varhain aamulla. Oulussa asuvat Läjä, Ilari ja Samppa lähtivät pakettiautolla liikkeelle kohti Porvoota jo kello 9. Oululaisseurueen ajomatka oli melkein 600 kilometriä pitkä, kun taas Helsinkiin asettuneen basisti Lenen keikkamatka oli vain tunnin pituinen.

Kitaristi Ilari Kinnunen muistelee ajomatkaa Oulusta Porvooseen. Vieressä oikealla Läjä Äijälä. Kuva: Yrjö Lehtonen

Tiedustelen yhtyeen keikkamatkojen musiikkivalintoja. Odottamani mustan metallin ja japanilaisen hardcore-punkin sijasta se oli jotain muuta.

– Radio Nostalgia, toteaa rumpali Samppa Kinnunen muiden nyökytellessä hyväksyvästi.

Pitkän ajomatkan rasitukset eivät näy miehissä ainakaan päälle päin. Joskus päivätöissä olevat muusikot ovat joutuneet menemään työvuoroon melkein suoraan keikkareissulta tai ulkomailta paluun jälkeen.

Terveet Kädet odottaa innoissaan uuden albuminsa julkaisua. Aiheeseen liittyvä tiedote on luvassa lähiaikoina, uusi albumi tulee saataville tulevana talvena. Uutta TK-materiaalia saadaan kuitenkin kuultavaksi jo ennen sitä.

Yksi uusi biisi julkaistaan digitaalisessa muodossa vielä tänä syksynä, Läjä Äijälä lupaa.

TK-levyjen kansitaiteeseen liittyen tiedustelen, oliko aikoinaan vaikea löytää mannekiini legendaarisen Ääretön Joulu -ep:n (1982) kansikuvaan. Naurahtaen Läjä toteaa bändin lainanneen kuvan saksalaisesta fetissipornolehdestä. Aihe on selvästi inspiroiva. Levyn kuolematon kansikuva mielessään seurue innostuu visioimaan tulevan levynjulkistamistilaisuuden visuaalista ilmettä, ja sitä, kuinka 1980-luvun teema päivitettäisiin 2020-luvulle.

Haastattelun aikana Jaakko Kujala käy tiedustelemassa bändin ateriatoiveita. Tällä kertaa pizza on selvä ykkösvalinta. Yleinen käytäntö on, että bändeille tarjotaan lämmin ateria ennen keikkaa. Paikalliset olosuhteet vaihtelevat: Pensselitehdas hankkii ateriat paikallisilta yrittäjiltä, koska omaa keittiötä ei ole. Jyväskylässä sijaitseva Tanssisali Lutakko puolestaan on muusikkopiireissä kuuluisa tarjoamastaan maukkaasta kotiruoasta.

Ilari, Läjä, Lene ja Samppa. Kuva: Yrjö Lehtonen

Bäkkäri treenikämpällä

Illan pääesiintyjän jäädessä odottamaan ateriaa ja esiintymistä, on aika mennä tapaamaan toista esiintyjää, Strum 101 -yhtyettä.

Lähestyvästä soittoajasta huolimatta bändi toivottaa minut tervetulleeksi naapurikäytävällä sijaitsevaan treenikämppäänsä. Ystäviensä seurassa aikaa viettävillä porvoolaismuusikoilla on hetki aikaa kertoa itsestään, mutta sovimme, että teemme laajemman haastattelun sähköpostitse vielä saman viikonlopun aikana.

Vuonna 2011 perustetun Strum 101:n musiikki on tänä päivänä monipuolinen ja mielenkiintoinen sekoitus ska-punkkia, hardcorea, jamaikalaisrytmejä ja punkin muita tyylisuuntia. Lisäksi mukana on metallivaikutteita.

– Omien biisien kirjoittaminen alkoi heti soittotaidon kehityttyä riittävästi, muistelee Eemil Ylhäinen.

Strum 101 ystävineen: basisti Rasmus Nygård (vas.), kitaristi Miika Järvinen, rumpali Roope Seger, Sanni Haapanen, Jannika Muinonen, laulaja-kitaristi Eemil Ylhäinen ja Mika Tervonen. Käsillään seisoo turkulaisen May7th-yhtyeen kitaristi Sami Suonpää. Kuva: Yrjö Lehtonen

Pensselitehdas on yhtyeelle tärkeä. He harjoittelevat Pensselitehtaalla ja ovat soittaneet siellä useita konsertteja. Treenikämpällä bändi on myös nauhoittanut vuoden vaihteessa julkaistavan tulevan albuminsa. Levyn on miksannut Pensselitehtaalla toimiva Robert Paloheimo.

– Pensselitehdas on ollut piristysruiske Porvoon keikka- ja kulttuurielämälle, Ylhäinen summaa ajatuksensa Pensselitehtaasta.

Strum 101 Pensselitehtaan lavalla. Kuva: Mika Vehmer / Kuvawinkkeli

Ska-punkkia lavalla

Strum 101 soittaa Pensselitehtaallavakuuttavan keikan. Hyvät omat kappaleet, bändin erinomainen soittotaito ja mainiot soundit ovat toimiva perusta. Lisäksi laulaja-kitaristi Eemil Ylhäisen lauluääni on juuri sopiva yhtyeen melodisiin kappaleisiin.

Mainio Trial and Error -konseptilevy (2023) kuullaan kokonaisuudessaan. Paanasen valoshow’n tukema keikka on vauhdikas ja tuntuu loppuvan liian aikaisin.

Ääniteknikko Veeti Aaltonen ja valoteknikko Taavi Paananen työpisteellään keikan aikana. Kuva: Yrjö Lehtonen

Bändi on rakentanut settinsä tiiviiksi läpileikkaukseksi tuotannostaan. Lisäksi setissä on maistiaisena yksi tulevan levyn biisi.

Lopuksi Strum 101 soittaa vielä energisen cover-medleyn heille vaikutteita antaneiden bändien biiseistä. Porvoossa kuullaan versiot NOFX:n Linoleumista, The Suicide Machines-yhtyeen Face Valuesista ja Operation Ivyn Knowledge-kappaleesta.

Yleisö arvostaa kuulemaansa ja useimmille tuttu bändi saa ansaitsemansa suosionosoitukset. Yhtyeen taitava soitto ja Eemil Ylhäisen laulu kuuluivat selkeästi, tasapainoisesti ja puuroutumatta. Erityisesti minuun teki vaikutuksen bändin huikea rumpali Roope Seger.

Yleisön ja artistin välinen kontakti on tärkeää. Kuva: Mika Vehmer / Kuvawinkkeli

Rock laahausta vastaan

Terveet Kädet kertoo soittavansa 30 biisin setin perinteistä TK-materiaalia. Biisilistan tarkastelun perusteella kappaleita on valittu usealta vuosikymmeneltä. Välispiikkeineen ja kitaran virityksineen bändi laskeskelee keikan kestävän noin 40 minuuttia.

Uusimman Kaikki Kaikkia Vastaan -albumin (2023) lisäksi Terveet Kädet soittaa biisejä ainakin levyiltä Musta Hetki (2012), Terveet Kädet (2012), Ihmisen poika, pedon poika (2009) sekä Bizarre Domination (1992).

Suomalaisen hardcorepunkin kivijalka ja klassikko Ääretön Joulu (1982) on erityisen hyvin edustettuna. Illan setissä ovat mukana lähes kaikki levyn kappaleet.

Terveet Kädet Pensselitehtaan lavalla. Kuva: Mika Vehmer / Kuvawinkkeli

Keikan alkupuolella porvoolaisyleisöä näyttää vaivaaman jonkinlainen syysujous. Kitaristi Ilari Kinnunen joutuu jopa patistelemaan yleisöä siirtymään lähemmäs lavan edustaa. Pian porvoolaisyleisön pidättyväisyys kuitenkin katoaa, ja paikalla olleet elävät innokkaasti mukana.

Veriviivat, Todellisuuden toinen taso, Saatanan hylkäämä, Nollataso, Kaikki kaikkia vastaan, T.tuho, Outo maa, Pissaa ja paskaa ja muut setin 22 biisiä soivat komeasti. Keikan lopuksi TK hemmottelee yleisöä soittamalla vielä ainoan Läjä Äijälän itse säveltämän TK-kappaleen. Oleelliseen keskittyvä, vain kuuden sekunnin mittainen Hän, on lyhyt jopa Terveiden Käsien mittapuulla.

Terveiden Käsien settiin mahtuu 30 biisiä. Kuva: Mika Vehmer / Kuvawinkkeli

Terveet Kädet on huimassa iskussa. Keikalla yhtye soittaa hämmästyttävällä innolla, nopeudella, tarkkuudella ja vuosien kokemuksen tuomalla varmuudella. Yli kuusikymppinen Läjä on väsymätön.

Kitaristi Ilari Kinnusen soittotyylin metallivaikutteet, sekä normaalia viritystä matalampaan d-standardiin viritetyn Gibson SG -kitaran soundi sopivat Terveiden Käsien tyyliin. Basisti Lenen ja rumpali Sampan muodostama rytmiryhmä on yksi Suomen kovimmista.

Läjä Äijälä antaa kaikkensa. Oikealla Lene Leinonen. Kuva: Mika Vehmer / Kuvawinkkeli

Keikat sujuvat ilman yllätyksiä

Pensselitehtaan tiimin jäsenet ovat tyytyväisiä. Molemmat keikat ovat sujuneet ilman yllätyksiä. Lisäksi Aaltosen ja Paanasen työtä on helpottanut se, että he tuntevat Pensselitehtaan laitteet, akustiikan ja olosuhteet.

Yleisölle musiikki kuului selvästi ja puuroutumatta. Valoshow sopi hyvin musiikkiin ja tuki bändien esiintymistä.

– Kummankin yhtyeen kanssa oli helppo työskennellä, tekniikkavastaavat tuumaavat.

Soitto on päättynyt ja yleisö on poistunut. Lavalla Veeti Aaltonen ja Taavi Paananen keräävät pois viimeiset kaapelit. Kuva: Yrjö Lehtonen

Illan kokonaistoiminnasta vastaava Jaakko Kujala on varmaankin tyytyväinen nuoreen tiimiinsä ja keikkailtaan. Vapaaehtoiset tietävät mitä pitää tehdä ja heidän asenteensa on ammattimainen. Kujala osasi odottaa yleisömäärän jäävän pienehköksi: pienestä kaupungista ei välttämättä löydy suurta määrää edes Terveet Kädet -yhtyeen kaltaisen legendan faneja.

– Yli 50 henkeä saapui kuitenkin pimeänä ja sateisena syysiltana Pensselitehtaalle kuuntelemaan elävää musiikkia, Kujala muistuttaa.

Terveet Kädet ja Strum 101 Porvoon Pensselitehtaalla 25.9.2026.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua