Luovuuden ilotulitusta Tallinnassa – Fringe on värikäs ja räiskyvä tapahtumakokonaisuus

Miekannielijä Missy Impossible Raatihuoneentorilla. Kuva: Sari Harsu

Sari Harsu, teksti

Tallinn Fringe Festival (18.8.–19.8.2026), TFF, on luova, rohkea ja moninainen, kuten Viron pääkaupunki itsessäänkin. World Fringe -verkostoon kuuluva Tallinnan Fringe on monitaiteellinen festivaali, joka kokoaa yhteen virolaisia ja kansainvälisiä esiintyjiä eri taiteenaloilta.

TFF pohjaa Edinburghissa vuonna 1947 alkunsa saaneen Fringe-liikkeen avoimeen malliin. Sillä ei ole kulttuuriviranomaisten lautakuntaa tai festivaalitiimiä, joka päättäisi, kuka tai mikä on ”riittävän hyvää”. Festivaalin ohjelmaa ei kuratoida, vaan esiintyjät sopivat esityksistä suoraan tapahtumapaikkojen kanssa. Toimintatapa takaa ohjelman kirjavuuden.

Tallinnassa on meneillään jo kymmenes Fringe. Juhlavuottaan viettävä festivaali alkoi 18. elokuuta ja jatkuu 18.9. asti. Tarjolla on parin sadan esityksen kattaus.

Valtaosa esityksistä on englanninkielisiä tai perustuu kehonkieleen.

Olimme pienellä toimittajaseurueella kahden päivän Fringe-reissulla tutustumassa paitsi joihinkin esityksiin myös Fringe-festivaalin perustajaan ja johtajaan Dan Renwickiin sekä festivaalin esiintyjien yhteyshenkilöön Kaisa Lingiin. He molemmat ovat myös itse ammattiesiintyjiä.

Dan Renwick. Kuva: Tallinn Fringe Festival

* *

A haon, a dó, a trí!

Ensimmäinen näkemämme esitys (28.8.) oli perinteistä irlantilaista musiikkia tanssi- ja teatteri-ilmaisuun yhdistävä Cathy’s Céilí Tallinnan Raatihuoneentorilla. ”Céilí” on iiriä ja tarkoittaa paitsi yhteisöllisyyttä myös perinnettä, jossa kukaan ei pysy pelkkänä katsojana vaan osallistuu ilonpitoon. Esiintyjä opetti paikalle kokoontuneille ihmisille iirinkielisiä sanoja ja kutsui heitä mukaan tanssiin.

”A haon, a dó, a trí!” laskettiin iiriksi kolmeen.

Osa porukasta kieltäytyi tanssikutsusta, osa arasteli ensin, mutta liittyi sitten mukaan, jokunen innostui empimättä opettelemaan askeleita ja pyörähdyksiä. Yleisö muuttui vähäksi aikaa yhteisöksi ja Raatihuoneentori yhteiseksi tanssilavaksi.

Esitys kuului Culture Irelandin ja Viron Irlannin-suurlähetystön yhteistyönä toteuttamaan Raatihuoneentorin maksuttomien ulkoilmaesitysten All Irish Street Showcase -sarjaan.

* *

No touching!

Illalla kävelimme Telliskivessä sijaitsevalle Erinevate Tubade Klubille katsomaan islantilaisen kabareeryhmän Succulent Circus -esitystä. Nousimme erilaisin menneitä vuosikymmeniä henkivin kattolampuin valaistun rappukäytävän portaita neljänteen kerrokseen. Ensimmäisessä huoneessa tarkastettiin liput ja vaihdettiin kengät talon tarjoamiin tossuihin. Niillä tassuttelimme seuraavaan huoneeseen, jossa sijaitsi baaritiski ja joitakin pöytiä, tuoleja ja sohvia. Sen kautta etenimme suureen saliin, jossa oli runsaasti istumapaikkoja, jokunen pöytä sekä esiintymislava.

Esityksen mainostettiin olevan burleskin, sirkuksen ja komedian sekoitus, ja tällaisen cocktailin yleisö myös sai.

Illan juontaja luetteli ensin pelisäännöt, joista ensimmäinen ja tärkein oli, että esiintyjiin ei saa koskea. Tilan haluttiin luonnollisestikin olevan turvallinen sekä esiintyjille että yleisölle.

Myös tämän mehukkaan sirkuksen ilotteluun otettiin yleisö mukaan. Meitä ohjeistettiin osallistumaan taputtamalla ja pitämällä ääntä, ja muutamaan otteeseen lavalle poimittiin joku salissa istuja. Koskaan lavalle päätynyt ihminen tai kukaan muukaan yleisöstä ei tiennyt, mitä tuleman piti. Avustaja saattoi saada syliinsä rehevän vähäpukeisen naisen ylösalaisin tai asusteekseen pitkulaisista ilmapalloista muotoiltuja elimiä. Ei siis eläimiä niin kuin lastenkutsuilla – tämä esitys oli K18.

Succulent Circus -esiintyjillä oli hetkittäin myös vaatteet päällä. Kuva: Sari Harsu

* *

Turkoosia ja aniliininpunaista

Perjantai-iltamme päättyi Kalamajan kaupunginosassa sijaitsevaan teatteribaari Heldekeen. Vaudeville-tyylisen ravintolan omistaa Fringe-festivaalin perustaja ja johtaja Dan Renwick. Renwick on kotoisin Austaliasta, mutta hän on asunut Virossa jo pitkään.

Ohjelman mukaan illan show’n piti olla Late Night Cabaret with Kaisa Ling, mutta Ling oli sairastunut, ja häntä tuurasi pianisti-laulaja Rene Paul eli Rene Paul Allkivi. Hänen esitystensä lisäksi ehdimme kokea irlantilaisten Logyn eli Logy Loganin ja Missy Impossiblen esitykset ennen poistumistamme väliajalla.

Turkoosihiuksinen komeapartainen Logy taituroi ensin sikarilaatikoiden kanssa, sitten hänen kumppaninsa, aniliininpunahiuksinen Missy Impossible, näytti, miten niellään miekka.

Varhaisaamusta Tampereelta alkanut matka painoi puolen yön jälkeen jo silmäluomissa siihen malliin, että pariskunnan esitysten jälkeen lähdimme hotellia kohti.

”Tägätkää minut ottamiinne kuviin, koska äitini luulee, että olen vankilassa.” Kuva: Sari Harsu

* *

Jongleerausta teräaseilla

Lauantaiaamupäivästä kävelimme taas Tallinnan Raatihuoneentorille katsomaan esityksiä. Ja kas, siellähän oli Heldekestä tuttuja irlantilaisia!

All Irish Street Showcase -sarjassa näimme nyt Logy On Fire -esityksen, josta osa oli uusintaa perjantailta. Esitys toimi hyvin avarassa ulkotilassakin, ehkä jopa paremmin kuin matalakattoisessa Heldekessä. Nyt esityksessä oli mukana sikarilaatikoiden lisäksi myös hattutemppuilua, tulta, vaarallisen näköisiä teräaseita ja tasapainoilua kiikkerällä keinulaudalla.

Osallistavuus tuntui olevan All Irish Street Showcasen ja ylipäänsä Fringen kantava teema. Logy otti lapsia erilaisiin avustajan tehtäviin. Yksi poika sai tehtäväkseen huutaa ikään kuin kauhuissaan muutaman kerran esityksen aikana Logyn ohjeistuksen mukaisesti. Nuorimies suoriutui roolistaan mallikelpoisesti.

Myös Logy suoriutui hyvin, vaikka tunnusti esityksen jälkeen, että nyt väsyttää. Innokkaasti mukana oleva yleisö antoi kuitenkin nytkin energiaa esitykseen.

Moni muukin Fringen esiintyjä puhui siitä, miten suuri merkitys yleisön reaktioilla on.

Vaikka esitys oli yleisölle ilmainen, siitä sai myös halutessaan maksaa sopivaksi katsomansa summan. Käteisen lisäksi maksun saattoi suorittaa sähköisesti qr-koodin kautta.

* *

Go girls!

Logyn jälkeen vuorossa oli niin ikään edellisillalta tutuksi tullut Missy Impossible ja miekannielentää. Hänkin poimi jälleen yleisöstä avustajia mukaan esityksiinsä.

Sekä esityksen kaava että vuorosanat olivat samat kuin illan esityksessä.

Miekan lisäksi nainen kuitenkin nieli tässä esityksessä myös tulta, ja setin viimeisenä numerona hän asettautui makaamaan naulapedille ja pyysi yhtä avustajista nousemaan vielä painoksi päälleen.

Hän siteerasi ennen vaarallisen oloisia temppujaan Albert Einsteinin sanoja: ”Everything is impossible until an idiot comes along and does it.”

Missy Impossiblen esityksissä oli mukana paljon komediallisuutta mutta myös vakavampi sanoma. Hän haluaa kannustaa tyttöjä ja nuoria naisia toteuttamaan unelmiaan. Hän itse tekee jotakin, mitä kovinkaan moni ihminen koko maailmassa ei tee. Vielä harvinaisempaa on, että hänen esittämiään temppuja tekee nainen. Maailmassa miekan kykenee nielemään alle kahdeksankymmentä ihmistä, ja Missy Impossible on ainoa miekannielijänainen Irlannissa. Hänen viestinsä tytöille on: mikään ei ole mahdotonta.

Poika yleisön joukossa tekee työtä käskettyä eli huutaa. Kuva: Sari Harsu

* *

Heldeke!

Lounaan jälkeen matkasimme jälleen vakiobaariimme Heldekeen, jossa oli nyt keski-iältään huomattavan paljon nuorempi yleisö kuin edellisiltana. Teatteriravintolassa oli alkamassa Richard’s Magic Case – Family Magic Show in English.

Tarkasti ottaen Heldeke-ravintolan nimeen kuuluisi lisätä loppuun huutomerkki, koska se on vironkielinen huudahdus, joka tarkoittaa suomeksi jotensakin samaa kuin ”hyvänen aika!” Dan Renwick nappasi nimen sarjakuvalehdestä Mikki Hiiren puhekuplasta.

Virolainen Richard Samarüütel tarjoili Heldekessä taikuutta ja mentalismia sekä lasten että aikuisten iloksi. Hänkin otti totta kai lavalle myös lukuisia avustajia, niin lapsia kuin aikuisiakin.

Viihdyttävän esityksen aikana yleisön kasvoilta sai lukea iloisen hämmästyneitä ilmeitä.

Fringe vaikuttaa tämän vähäisen kokemuksen perusteella leppoisalta hyvän mielen kansanjuhlalta, jonka yleisössä on mukava olla.

Ja jos sattuu olemaan esiintyvä taiteilija, omaa esitystään voi tarjota ensi vuoden Fringeen. Festivaali ei maksa esiintyjille palkkiota, mutta esiintyjä voi kerätä yleisöltä kolehtia, kuten All Irish Street Showcasen irlantilaisesiintyjät tekivät. Tai jos sopii esiintymisestä esimerkiksi ravintolan kanssa, myös rahaliikenteestä sovitaan yhdessä.

Tallinn Fringe Festival jatkuu 18.9.2026 asti.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua