Saha Saimaan rannalla: Martti Manninen ja Sonja Pajunoja. Kuva: Jukka Kosonen
MATKAILU | Lappeenrannan kulmilla korostuu tänä kesänä kulttuurin ja taiteen paikallinen arvostus sekä persoonallinen, korkeatasoinen osaaminen Saimaan rannoilta torille ja kahviloihin.
Keskelle metsäteollisuuden ydintä, Joutsenon Sahan asfalttilaiturille on alkukesällä pystytetty sahan kulissit, 360 henkilön katsomo ja iso väliaikateltta. Laiturin kupeeseen on tuotu proomu sekä hinaaja, ja naapurintehtaan Stora Enson myötävaikutuksella isot pinot sahatavaraa.
Kulissit ovat komeat kirjailija Petter Sairasen kirjoittamalle, Sari Kaasisen säveltämälle ja Johanna Juslinin ohjaamalle musiikkiteatteriesitykselle Saha Saimaan rannalla, balladi työstä ja rakkaudesta.
Esitys on paikallisten toteuttamaksi poikkeuksellinen. Nuoruuden teatteriharrastuksen aikana syntynyt ystävyys Juslinin, tuottaja Tommi Männistön sekä toisen päätähden Martti Mannisen kanssa muodostaa ryhmän ytimen. Ja kun mukaan lähti vielä Sonja Pajunoja, loput työryhmästä oli tuottajan mukaan helppo koota: ”Kaikki lähtivät innoissaan mukaan.”
Valtakunnallisesti tunnetuilla nimillä on kiinteä yhteys Lappeenrantaan ja paikallisetkin ovat oman alansa kovatasoisia ammattilaisia. Bändi on koottu Lappeenrannan musiikkiopiston kasvateista. Kapellimestarina on Virve Jääskeläinen.

Taustalla ovat kovat yhteiskunnalliset muutokset, etualalla saha sekä ihmiset Saimaan rannalla. Kuva: Jukka Kosonen
Esitys on alkuperäiseen ympäristöönsä sijoittuva, sadan vuoden takaisesta historiasta kumpuava, mutta kertoo myös tästä päivästä. Taustalla ovat kovat yhteiskunnalliset muutokset, etualalla saha sekä ihmiset Saimaan rannalla.
Työt, rakkaudet, ihmiskohtalot ajattomalla matkalla niin kauas kuin rakkautta riittää, kirjailija tiivistää.
Työryhmä ja musiikkidraamaksi sovitettu käsikirjoitus antavat odottaa hyvää esitystä. Sairasen edellinen, vuonna 2024 kirjoittama ja osin saman työryhmän toteuttama Kanava-musiikkinäytelmä sijoittui 1800-luvun alkuun ja Saimaan kanavan syntysijoille. Esitys oli mielenkiintoinen, koskettava, mainio.
Musiikkinäytelmää esitetään Honkalahden laiturilla 8.–25.7.2026. Esityksiä on 12, joista alkuosan esityksistä osa on jo loppuunmyyty.

Saimaa antaa aina omat haasteensa, mutta myös vilvoittaa. Kuva: Jukka Kosonen
* *
Imatrankosken kuohujen kupeessa riemastuttaa Imatran kesäteatterin esitys Gabriel, tule takaisin.
Teatterin julkistaessa keväällä kesän ohjelmiston ensimmäinen ajatus oli, että ”mitä”. Onhan Imatran kesäteatteri tunnettu riemukkaista musiikkinäytelmistä, ja teksti puolestaan Mika Waltarin vuonna 1945 julkaistu klassikkonäytelmä, tosin rakkauskomedia, mutta monin versioin jo nähty.
Teatterijohtaja Timo Rissanen tunnetaan kuitenkin onnistuneista kantaesityksistä, ja Mika Waltarin perikunta luotti Rissasen osaamiseen.
Luottamus kannatti. Rissasen ohjaama esitys on hurmannut yleisön myös musiikkivalinnoillaan. Laulujen takana ovat muun muassa Antti Tuisku, Kaj Chydenius, Mariska ja Rauli Badding Somerjoki.
Kesäteatterin viisihenkinen esiintyjäkaari osaa laulaa, ja tanssiakin koreografi Osku Heiskasen askelin. Esitys on aitoa, vakavasta aiheesta kepeästi kerrottua kesäteatteria ja nähtävillä 29.7.2026 asti.
Lue Maija Kääntän Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio näytelmästä täältä.

Gabriel (Antti Lang) hurmaa niin yleisön kuin myös Kristiina Angerin (Emmi Kangas). Kuva: Imatran kesäteatteri
* *
Vuodesta 2004 lähtien järjestetyn Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalin ohjelmisto (21.–25.7.2026) antaa Imatralla oivan mahdollisuuden kokea kesäteatterin ohessa nykytanssia, musiikkia, katu- ja nukketeatteria, improvisaatiota ja tulitaidetta.
Uusin aluevaltaus on kabaree. Esiintyjäryhmät saapuvat Englannista ja Liettuasta. Kaikkiaan Imatralle saapuu noin 90 taiteilijaa kahdestatoista maasta. Festivaaleilla nähdään myös Susanna Leinosen vaikuttava nykytanssiteos Pain Killer.
Tänä kesänä festivaalin yhteydessä on kulttuurimatkailuseminaari, jossa nostetaan esiin kulttuurin ja taiteen keinoja elvyttää maakuntaa, kun matkailuvirrat ovat heikentyneet ja itärajan olosuhteet ovat muuttuneet heikommiksi.
Lue Eija Niskasen Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio Pain Killeristä täältä.

Imatralla nähdään myös Susanna Leinosen uusin teos Pain Killer. Kuva: Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaali
* *
Lappeenrannan Linnoitus on kesäisin kaupungin mielenkiintoisin matkailukohde. Historiallisessa kaupunginosassa on museoita, kahviloita, myymälöitä sekä Linnoituksen vallien suojassa Lappeenrannan kesäteatteri.
Pinky Ponky Productions viihtyy Linnoituksessa kolmatta kesää, ja nähtävillä on uusi kotimainen musiikkikomedia Aurinkokuningatar. Tamperelaisnäyttelijöiden esitys viihdyttää lappeenrantalaisia elokuun ensimmäiseen päivään asti.
Historiallisessa Linnoituksessa vietetään myös Lappeenrannan juhlaviikkoja (24.7.–9.8.2026). Tapahtumarypäs toteutettiin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten kaupungin 375-vuotisjuhlien yhteydessä.
Linnoituksen keskelle pystytetty juhlateltta osoittautui tuolloin menestykseksi, ja on sitä varmasti tänäkin kesänä: viinijuhlissa sekä konserteissa ja tapahtumissa kuullaan huippuesiintyjiä, musiikkia liki kaikista mahdollisista genreistä hevistä punkiin ja gospeliin, sekä koetaan maksullisia ja maksuttomia tapahtumia sekä lasten ja nuorten omia juhlia.

Lappeenrannan historiallisen kaupunginosa Linnoitus antaa kesäisin ainutlaatuiset kulissit kesäteatterille sekä monille erilaisille tapahtumille ja juhlille. Kuva: Jukka Kosonen
* *
Linnoituksessa on mahdollisuus tutustua kolmeen näyttelyyn, joissa yhteisenä teemana tulee esiin taiteen ja kulttuurin arvostus sekä merkitys yhteiskunnassa ja ihmisen omassa elämässä.
Pelastakaa taide! Taival Viipurista Lappeenrantaan -näyttelyssä (4.10.2026 asti) on esillä Viipurin taidehallista juuri ennen talvisotaa, dramaattisissa olosuhteissa evakuoituja taideteoksia. Näyttelyssä kerrotaan myös evakuoinnin järjestäneistä ihmisistä.
Viipurin taidemuseosta pelastettiin yli 200 teosta. Teokset oli sijoitettu sodan päättymisenkin jälkeen pitkäksi ajaksi salaiseen piilopaikkaan, kaukana rajalta ennen kuin ne tohdittiin tuoda esiin.
Etelä-Karjalan museossa esillä olevat teokset ovat jaoteltu samalla tavalla pakkauslaatikoihin kuin evakkomatkallakin.
Teokset kuuluvat edelleen Viipurin taiteen ystävät ry:lle, ja esillä ovat Lappeenrannan taidemuseoon tallennetut teokset.
Nähtävillä on myös Lappeenrannan museoiden kokoelmiin kuuluva kuvataiteilija Jonna Kinan teos Four Sculptures in Fifteen Pieces (2022) videoteos, puheenvuoro taiteen varjelemisesta ja henkisestä jälleenrakentamisesta, joka jatkuu yhä.

Vuonna 1930 valmistuneesta Viipurin taidemuseosta evakuoitiin juuri ennen talvisotaa yli 200 teosta. Kuva: Etelä-Karjalan museo
Lappeenrannan Taidemuseossa valokuvaajataitelija Sami Parkkisen yksityisnäyttely Kuka kantaa valoa (13.9.2026 asti) koskettaa vaikuttavilla teoksillaan.
Ihmisellä on Parkkisen mielestä aina kyky oppia, nähdä ja toimia toisin. Näyttelyn teoksien edessä hiljentyy ja ajatuksiin nousee kohteita, jotka kaipaisivat muutosta.
Yksi henkisen kasvuun liittyvä teema vaikuttavine teoksineen on isän ja pojan välinen suhde sekä sen kehittyminen, myös kuvauskohteesta tekijäksi. Esillä on taiteilijan pojan teossarja, jossa hän on muokannut isänsä hänestä ottaman muotokuvan uusiksi ”remake”-kuviksi.
Näyttelyssä on myös Lappeenranta-kytkös, raskaan rockin yhtye Kotiteollisuus, jota Parkkinen on ystävyyden ja tilaustöiden nimissä kuvannut ja jolle tehnyt musiikkivideoita ja levynkansia, nekin varsin vaikuttavia teoksia.
Taidemuseon yhteen saliin on koottu lappeenrantalaisen, vuonna 2024 edesmenneen taiteilijan Unto Ahjotulen muistonäyttely (13.9.2026 asti).
Ahjotuli oli monipuolinen taiteilija ja merkittävä taidevaikuttaja Lappeenrannassa. Vailla muodollista kuvataiteilijan pätevyyttä, ennakkoluulottomasti erilaisia elementtejä teoksissaan yhdistellyt Ahjotuli teki valtakunnallisen läpimurtonsa 1980-luvun alussa.
Hänet tunnettiin omalaatuisena ja värikkäänä poptaiteilijana, postmodernistina, graafikkona, performanssitaitelijana, runoilijana ja lehdentekijänä sekä aktiivisena kulttuuriympäristön puolustajana ja kehittäjänä.
Näyttely sisältää Ahjotulen teoksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista.

Taiteilija Unto Ahjotuli, Taidemaisema II, 1993. Sami Parkkinen, Arvi, sarjasta Father & Son, 2014, pigmenttivedos.
* *
Lappeenrannassa voi kulttuurin ohessa nauttia myös monipuolisesti kahviloista ja saada samalla vaikutteita historiasta ja perinteistä.
Juhannusaattoaamuna muuten niin hiljaisessa kaupungissa väki kerääntyy Lappeenrannan Kauppatorin kahvikioskien ympärille nauttimaan maankuuluja lihapiirakkaherkkuja atomeja ja vetyjä.
Monille se on vuosikymmenten takainen perinne, myös kaupungista muuttaneilla, jotka tulevat kesäisin mökille tai tapaamaan sukulaisia, ja ensimmäiseksi mennään torille.
Aikaisemmin satamassa sijainneella Lappeenrannan Kauppatorilla on ollut kahvikioskeja vuodesta 1917 lähtien. Keskustaan tori siirtyi 70 vuotta sitten, ja lehmusten varjossa on nykyisin kuusi kioskia, osa saman perheen tai suvun pitäminä jo useamman sukupolven ajan.
Myös Kauppahallin kahvilalla on oma uskollinen asiakaskuntansa, ja joidenkin mielestä maailman paras pulla.
Parhaillaan kauppatorilla ja netissä kerätään allekirjoituksia toriasiakkaiden perustamaan Lappeenrannan Kauppatori -adressiin, jotta poikkeuksellinen torimiljöö Suomessa säilyisi, ja sitä kunnostettaisiin, eikä tuhottaisi marketin tieltä pois.

Kahvikioskit ovat olleet osa Lappeenrannan kauppatoria vuodesta 1917 lähtien. Kuva: Jukka Kosonen

Kauppahallin Kahvilassa käydään tapaamassa tuttavia useita kertoja viikossa, ja jotkut jopa päivittäin. Kuva: Jukka Kosonen
Linnoituksen keskustan puoleisessa päässä, Pusupuiston kulmauksessa on vuodelta 1893 peräisin oleva pieni pyöreä kahvikioski. Se on toista kesää keskustassa 1900-luvun jugendtyylisessä rakennuksessa sijaitsevan Kahvila Luovuuden kesäkahvilana.
Luovuus perustettiin kuusi vuotta sitten kolmen sisaren lapsuuden leikeistä ja nuoruuden haaveista syntyneestä yhteisestä unelmasta. Myös leivonnaisissa on haettu lapsuuden makumuistoja, ja kahvikioskin erikoisuus on retroleivonnainen, jäätelökääretorttu.
Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitseva Kahvila Majurska aloitti 1990-luvun alussa uuden vaiheen Lappeenrannan kahvilakulttuurissa ja tuli valtakunnallisestikin tunnetuksi herkullisista rahka-, omena- ja marjatortuista.
Herkulliset klassikot ihastuttavat edelleen asiakkaita kotitekoisella maullaan, ja ihanaa kyllä, myös reippaalla koollaan.

Vuonna 1893 rakennettu, Pusupuistossa sijaitseva kioski oli alun pitäen vesikioski, nykyisin Kahvila Luovuuden kesäkahvila. Kuva: Jukka Kosonen

Lappeenrannan tie kahvilakaupungiksi alkoi Linnoituksessa sijaitsevasta Majurskan kahvilasta. Kuva: Jukka Kosonen
Linnoituksen kärjessä sijaitsee kahvipaahtimo Lehmus Roasteryn kahvila Satamatie 6, kahdesti Suomen parhaaksi palkittu rento ja kotoisa kahvila.
Kahvila toi tullessaan uusia tuulia Lappeenrannan kahvilakulttuuriin, ja paahtimo taas ihastuttavan kahvintuoksun ympäristöönsä. Ennen kahvilaa tiloissa on toiminut muun muassa mylly, autokorjaamo, valimo ja venekorjaamo.

Paahtimo-kahvilan tilat ovat isot. Nyt katseilta piilossa kulman takaa löytyy vielä mukavia sohvaryhmiä, joissa nauttia hyvästä seurasta ja kahvista.
Lehmus Roastery on Suomen palkituin paahtimo, ja vietti kesän alussa 10-vuotisjuhliaan.
Tuoreimpia uutuuksia paahtimolla on nektarit-linjasto, jossa kahvimarjojen käsittelyssä pelkän veden sijaan veteen lisätään erilaisia hedelmiä, hedelmänkuoria, hiivoja ja hedelmätiivisteitä.
Lappeenrannasta on pikkuhiljaa kehkeytynyt kahvilakaupunki. Keskustassa ja eri puolilla kaupunkia, myös keskellä maalaismaisemaa, on nyt esiteltyjen lisäksi lukuisia muitakin ihania, persoonallisia kahviloita.
Aija Käkelä-Laine
* *
Lisätietoja
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Aikamatka Amerikkaan
KUVAESSEE | Hannu Vanhanen valottaa kuvillaan ja tekstillään näkemyksiään Amerikasta ja amerikkalaisuudesta. Aikamatka Amerikkaan avaa Vanhasen neljän kuvaesseen sarjan.
Parasta juuri nyt: Kemiönsaari–Garda-spesiaali!
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Mikko Saari on matkaillut Kemiönsaarella ja Gardalla.
Parasta juuri nyt: Taalainmaa-spesiaali!
Marjatta Honkasalo on matkustanut Ruotsiin, Taalainmaalle ja vähän myös Värmlantiin.
Parasta juuri nyt: Soul-spesiaali!
Eija Niskanen on seikkaillut Korean tasavallan eli Etelä-Korean pääkaupungissa, Soulissa.




