Anna Harju. Kuvat: Tammi / Jan Lönnberg
KIRJAT | Anna Harjun dekkareiden rikoskomisario Taro Auramo on itsekäs ja itsekeskeinen hahmo, johon samastuminen vaatii aikaa.
”Tampere on monipuolinen kaupunki, jossa riittää sopivia, syrjäisiä kolkkia murhapaikoiksi.”
ARVOSTELU

Anna Harju: Sydänveri
- Tammi, 2026.
- 372 sivua.
Anna Harju osaa kirjoittaa. Hänen suomen kielensä on elävää ja vaihtelevaa. Harjun kirjat ovat helppoa luettavaa, koska teksti ja tarina kulkevat tasapainoisesti käsi kädessä.
Esikoisdekkarissaan Jäljet (Tammi, 2025) Harju esitteli lukijoille rikoskomisario Taro Auramon. Sydänveressä (Tammi, 2026) Auramo jatkaa samalla linjalla: hän on epämiellyttävä, itsekeskeinen ja empatiakyvytön. Rikoskomisario on seksiriippuvainen ja rakastaa hienoja autoja, mutta ei juurikaan anna itsestään kenellekään mitään.
Sydänveressä Auramo joutuu väkisinkin tekemään jotain totutusta poiketen, sillä hänet määrätään selvittämään traumatisoituneen pienen pojan henkilöllisyys. Lukijaa ei yllätä, ettei hän osaa toimia pojan kanssa alkuun lainkaan. Tarinan edetessä Auramosta paljastuu hitunen empaattisuutta, mutta vain hitunen. Päähenkilön takia kirjaan lämpenee hitaasti.
Anna Harju pyörittää dekkaritarinaa ympäri Tamperetta kipaisten välillä myös Kihniön maaseudulla. Paikalliselle lukijalle tutut paikat herkuttelevat tarinoissa. Harju ei kuitenkaan yllä siihen, mitä Seppo Jokinen on jo tehnyt. Jokisen komisario Koskinen on seikkaillut 30 romaanissa ympäri kaupunkia ja esitellyt kaupungin joka kulman. Haluaisin Taro Auramon tarinoissakin lukea tarkempia yksityiskohtia tapahtumapaikoista, jotta voisin kuvitella olevani samassa paikassa. Ehkä jatkossa Auramo löytää omanlaisensa tavan kulkea monesti tallatuissa maastoissa.
On kuitenkin ihanaa, että Tampereesta kirjoitetaan edelleen. Tampere on monipuolinen kaupunki, jossa riittää sopivia, syrjäisiä kolkkia murhapaikoiksi. Kyllä tänne useampikin rikoskomisario mahtuu!
Petra Stolt
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Riitta kuuntelee kolttia ja havainnoi luonnon muutosta – arviossa Riitta Ahmasalon Kirjeitä kyynelvuonosta
KIRJAT | Riitta Ahmasalo kirjoittaa narratiivista tietokirjallisuutta kohtaamisestaan kolttakulttuurin ja pohjoisen hauraan luonnon kanssa.
Demokratian puolustajien manifesti – arviossa Matti Mörttisen ja Yannick Lahden Jäähyväiset demokratialle
KIRJAT | Maailmaa hallitsevat tänään erilaiset autokraatit. Heidän tavoitteensa on kaventaa demokratiaa ja länsimaista oikeusvaltiota. Siinä he ovat onnistuneet pelottavan hyvin.
Seniorit eivät ole pelkkä haitta ja menoerä – arviossa Minna Lindgrenin Seniorikapina
KIRJAT | Minna Lindgren tietää mistä kirjoittaa, tekee hyviä huomioita ja tarjoaa aidosti hauskoja vaihtoehtoja nykymenolle.
Jukka Pakkasen Oma ääni -teoksessa hahmottuu eräänlainen yritys omaksi kuvaksi, ja hyvinkin onnistunut sellainen
KIRJAT | Oma ääni -teoksessa on kyse elämästä, sen rajallisuudesta, siitä mitä elämästämme muistamme ja mitä meistä jää jäljelle, mitä meistä lopuksi muistetaan.




