Anna Harju. Kuvat: Tammi / Jan Lönnberg
KIRJAT | Anna Harjun dekkareiden rikoskomisario Taro Auramo on itsekäs ja itsekeskeinen hahmo, johon samastuminen vaatii aikaa.
”Tampere on monipuolinen kaupunki, jossa riittää sopivia, syrjäisiä kolkkia murhapaikoiksi.”
ARVOSTELU
Anna Harju: Sydänveri
- Tammi, 2026.
- 372 sivua.
Anna Harju osaa kirjoittaa. Hänen suomen kielensä on elävää ja vaihtelevaa. Harjun kirjat ovat helppoa luettavaa, koska teksti ja tarina kulkevat tasapainoisesti käsi kädessä.
Esikoisdekkarissaan Jäljet (Tammi, 2025) Harju esitteli lukijoille rikoskomisario Taro Auramon. Sydänveressä (Tammi, 2026) Auramo jatkaa samalla linjalla: hän on epämiellyttävä, itsekeskeinen ja empatiakyvytön. Rikoskomisario on seksiriippuvainen ja rakastaa hienoja autoja, mutta ei juurikaan anna itsestään kenellekään mitään.
Sydänveressä Auramo joutuu väkisinkin tekemään jotain totutusta poiketen, sillä hänet määrätään selvittämään traumatisoituneen pienen pojan henkilöllisyys. Lukijaa ei yllätä, ettei hän osaa toimia pojan kanssa alkuun lainkaan. Tarinan edetessä Auramosta paljastuu hitunen empaattisuutta, mutta vain hitunen. Päähenkilön takia kirjaan lämpenee hitaasti.
Anna Harju pyörittää dekkaritarinaa ympäri Tamperetta kipaisten välillä myös Kihniön maaseudulla. Paikalliselle lukijalle tutut paikat herkuttelevat tarinoissa. Harju ei kuitenkaan yllä siihen, mitä Seppo Jokinen on jo tehnyt. Jokisen komisario Koskinen on seikkaillut 30 romaanissa ympäri kaupunkia ja esitellyt kaupungin joka kulman. Haluaisin Taro Auramon tarinoissakin lukea tarkempia yksityiskohtia tapahtumapaikoista, jotta voisin kuvitella olevani samassa paikassa. Ehkä jatkossa Auramo löytää omanlaisensa tavan kulkea monesti tallatuissa maastoissa.
On kuitenkin ihanaa, että Tampereesta kirjoitetaan edelleen. Tampere on monipuolinen kaupunki, jossa riittää sopivia, syrjäisiä kolkkia murhapaikoiksi. Kyllä tänne useampikin rikoskomisario mahtuu!
Petra Stolt
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Reppu selkään ja raiteille – arviossa Eeva Vekin esikoisromaani Ja sitä rataa
KIRJAT | Stand-up-koomikko hyppää esikoisromaanissaan junan kyytiin ja kohtaa värikkäitä kanssamatkustajia matkalla Oulusta Helsinkiin.
Nykypäivän uskosta hymistelemättä – arviossa Auli Viitalan ja Päivi Vähäkankaan Suurin niistä on vapaus
KIRJAT | Entinen prometheusleiriläinen, joka on juuri ottamassa vastaan kasteen, ja hänet kastava aloitteleva tuomiorovasti keskustelevat.
Sotareportteri löysi tiensä suomalaisten sydämiin – arviossa Maxim Fedorovin Suomi: Ylipitkä oppimäärä
KIRJAT | Kaikki Maxim Fedorovin teokset ovat tavallaan omakohtaisia, mutta Suomi: Ylipitkä oppimäärä on sitä eniten. Mikään erityisen avoin tai syvä elämäkerta se ei kuitenkaan ole.
Mökin kätkemä salaisuus avaa silmät – arviossa Iisa Pajulan Pehmeitä kohtia
KIRJAT | Iisa Pajula pohtii esikoisromaanissaan kiellettyjä rakkauksia ja miettii, voiko äidille antaa vihdoin anteeksi, kun itse toistaa lähes samanlaista rakkauden kaavaa.