Kaisa Huotarin teoksia. Kuva: Aila-Liisa Laurila

1

Taidegraafikko Pentti Kaskipuron (1930–2010) tummasävyisten ja hillittyjen töiden jälkeen Sara Hildénin taidemuseo räiskyy runsaissa väreissä ja muodoissa. Kesän näyttely Vastamaalattua – Fresly Painted tuo nähtäville upean kokonaisuuden yhteensä 22 nuoren polven taiteilijan teoksia.

Esimerkiksi voi nostaa esimerkiksi yläaulaan sijoitetut Siiri Haarlan, 40, työt. Taiteilija sanoo, ettei hän koskaan aloittaessaan tiedä, millaiseksi lopputulos muodostuu. Kuvataiteen tohtorin opinnäytetyötä viime aikoina valmistellut Haarla pitää maalauksiaan kuvaesseinä, jotka hahmottelevat erilaisia ilmiöitä.

Vastamaalattua keskittyy nimensä mukaisesti maalauksiin. Tyylejä ja toteutustapoja lähes sadassa teoksessa riittää silti runsain mitoin. Yhtenäisen teeman rikkoo selkeästi vain Kaisa Huotarin, 32, installaatio. Huotari manipuloi maalausten rakennetta täydentämällä kokonaisuutta jännittävästi.

Silmille riittää töitä ja aivoille ajateltavaa Vastamaalattua-näyttelyn saleissa. Pikkutarkkojen kuvioiden vastapainoiksi nousevat laajat väripinnat, osa tummaa, osa kirkasta ja osa hennon vaaleaa. Teoksilla tuntuu olevan painavaa asiaa.

Vastamaalattua – Fresly Painted Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella 30.8.2026 asti.

Siiri Haarla hahmottelee ilmiöitä Vastamaalattua-näyttelyn teoksissaan. Kuva: Aila-Liisa Laurila

2

Joka toinen vuosi Tampereen Tammelan kaupunginosan puusydämessä pidettävä Annikin Runofestivaali (6.6.2026) järjestetään nyt 18. kertaa. Teemaksi on valittu Babel Suomi, joka herättelee viimeisiäkin nukkuvia ajatukseen Suomen monikulttuurisuudesta.

Esiintyjien kieli- ja kulttuuritaustat edustavat yllättävän laajaa kielellistä kirjoa: suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä, suomalaista viittomakieltä, arabiaa, venäjää, vietnamia, swahilia sekä englantia. Ulkomaisten esiintyjien kautta tapahtumassa kuullaan lisäksi liettuaa, espanjaa sekä tiibetin kieltä.

Suurta kummastusta herättää, että tuosta kielirimssusta puuttuu karjalan kieli. Karjala on kotoperäinen, ehkä jopa suomeakin vanhempi näillä pohjoisilla leveyksillä puhuttu suomen lähin sukulaiskieli, joka on saanut vuonna 2009 virallisen ei-alueellisen statuksen Euroopassa. Karjalalle julkaistiin viime vuonna elvytysohjelma.

Suomessa on noin 20 000 ihmistä, jotka ymmärtävät karjalaa ja puhuvat ainakin jonkin verran sitä. Tietääkseni karjalankielisiä runoilijoita on olemassa ja musiikkia tekevät ties kuinka monet artistit ja ryhmät.

Muiden mukana runofestivaalin ohjelmassa on toki Kantelettaren runoihin sävellettyä musiikkia esittävä laulukollektiivi Saarten tyttäret. Kalevalamittaan kirjoitetut loitsut ja runolaulut eivät kuitenkaan mitenkään korvaa karjalan puuttumista.

Annikin Runofestivaali Tampereella 6.6.2026.

Annikin Runofestivaali täyttää jälleen puutalokorttelin pihamaan. Kuva: Raisa Taurinka

3

Pyhän Mikaelin kirkko eli Pälkäneen rauniokirkkona tunnettu, vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana suunniteltu ja rakennettu kivikirkko on saanut ylleen uuden, upean lasikaton. Jyrkkäsivuinen kolmio koostuu yli 200 lasiruudusta.

Pälkäneen keskiaikainen harmaakivikirkko kertoo käsittämättömän pitkästä historiasta. Pyhättö kärsi pahasti Kostianvirran taistelun (1713) aikana, jolloin se ryöstettiin lähes kokonaan. Aiempi katto romahti joulukuun 1890 myrskyssä.

Aikaa sitkeästi uhmannut jäänne säilyy nyt entistä varmemmin tulevienkin sukupolvien ihailtavana ja käytössä. Vuonna 2002 perustettu Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys on saanut vietyä projektinsa pitkälle.

Vielä ei ole kuitenkaan avajaisten aika. Utelias yleisö pääsee aikaisintaan tämän vuoden lopulla tai vasta ensi vuoden alussa katsomaan kirkkoa sisältä. Kesä menee ulkokuorta silmäten.

Koko komeus näkyy hienosti Lahdentielle. Rauniokirkko on yhä työmaa-aluetta, johon on pääsy kielletty. Uteliaana odottelen pääsyä selvittämään, tuleeko sisällä ansarimainen olo.

Kirkon kattaa Lasitalot Oy, kuvassa asentajat Ville Salama ja Jaakko Palokangas. Kuva: Rauniokirkko_FB

4

Retkeilykirjailija Jouni Laaksonen valitsi hiljattain Helsingin Sanomien jutussaan Tampereella sijaitsevan Kintulammin yhdeksi Etelä-Suomen viidestä parhaasta päiväretkihelmestä. Alue tunnetaan erämaatunnelmastaan, Vattulan ikiaikaisista aarnimetsistä ja vaikuttavista pitkospuureiteistään.

Aika monella Tampereella ja ympäristössä asuvalla on jäänyt Kintulammin erinomaisuus vielä kokematta. Ehkä kesän mittaan kannattaa suunnata Teisko-Aitolahden poluille ja pitkospuille. Voi tosin olla, että alue on hetkittäin jopa ruuhkainen.

Yli 20 retkeilykirjaa kirjoittaneen arvioitsijan mielestä Kintulammin erottaa muista esimerkiksi se, että kaikki taukopaikat ovat persoonallisia ja keskenään erilaisia. Se on hänestä erityistä aikana, jolloin retkeilyreittejä pikemminkin puretaan tai niiden annetaan rapistua.

Harmittavasti metsähallitus on nyt ryhtynyt intoilemaan leiripaikkojen savupäästöjen kanssa. Sen äsken julkaisemassa Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa halutaan tulistelupaikat korvata betonipöydillä, joiden päälle retkeilijä voi asettaa mukanaan tuomansa retkikeittimen.

Valitettavasti Kintulammilla on taannoin sytytetty tahallaan maastopaloja, tehty luvattomia puunkaatoja ja kuorittu eläviä puita ja veistelty sytykkeitä elävistä puista. Typerykset saisivat pysyä poissa pilaamasta kaikkea.

Rauhaniemen kansankylpylä on suljettu kesän 2026 ajan. Kuva: Aila-Liisa Laurila

5

Peräti koko maailman saunapääkaupungiksi itseään tituleeraava Tampere houkuttelee löylyihinsä, vaikka huippusuosittu Rauhaniemen kansankylpylä on purettu palasiksi. Kaupungissa on edelleen tarjolla lähes 70 muuta vapaata saunaa.

Jo kahtena vuonna saunamania on levittäytynyt Tampereelta jopa Euroviisujen finaalikaupunkeihin. Siinä mielessä vähän korpeaa, ettei lauluvoittoa tälläkään kertaa tullut Suomeen, eikä koko eurooppalaista viisufanikuntaa voi kutsua Tampereelle saunomaan ensi toukokuussa.

Onneksi suomalainen saunakulttuuri on muutenkin nosteessa ympäri maailmaa. Euroviisukylässä hypettäminen vaikuttaa ehkä vähän, mutta ei riittävästi. Suurin osa viisuääniä antavista katsojista jää tietämättömäksi taustalla tehtävästä saunadiplomatiasta.

Toivottavasti remontoidusta Rauhaniemen kansankylpylästä tulee entistä ehompi, maailman paras saunakulttuurin kohde.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua