Milla Keränen luotsaa Pirkkalaiskirjailijoita – Muutto Hiedanrannan Tarinataloon innostaa

Milla Keränen. Kuva: Arto Jalonen

Päivi Vasara, teksti
Arto Jalonen, kuvat

Pirkkalaiskirjailijat ry on Suomen vanhin maakunnallinen kirjailijayhdistys. Se perustettiin Hotelli Tammerissa 21.11.1943.

Tänä keväänä yhdistyksen puheenjohtajan nuijaan tarttui Milla Keränen.

Tapaamme Tampereen Sampolan takana yhdistyksen toimistolla. Kirjahyllyt ovat täynnä jäsenten kirjallisia tuotoksia. Paikka on käynyt ahtaaksi monta kertaa, näin tapahtui esimerkiksi kirjamyyjäisten aikaan; pöytiä kannettiin lisää Viita-akatemian puolelta, jotta kirjat saatiin esiin. Tilaa liikkua ei sitten juuri jäänyt. Vuosikokouksessakin oli 30 henkeä.

Nykyisen toimiston suurin hankaluus on portaat.

– Tapahtumien järjestäminen on vähän kyseenalaista, kun tila ei ole esteetön, Milla Keränen sanoo.

Tarinataloon matka vie

Pirkkalaiskirjailijat ovat muuttamassa Hiedanrantaan Tarinatalo-yhteisöön, jolle on suunniteltu tilat Tehtaasta. Kulkeminen olisi helppoa, kun suoraan ratikkapysäkiltä olisi selvä reitti sisälle. Ihan heti ei tarvitse kirjoja pakata muuttolaatikkoihin, sillä menee vuosia ennen kuin Hiedanrannan Tehdas on siinä kunnossa, että asia on ajankohtainen.

Tarinataloon kuuluvat Pirkkalaiskirjailijoiden lisäksi Sanataideyhdistys Yöstäjä, Lastenkirjainstituutti ja Tampere Kuplii.

– Hanke nytkähti eteenpäin tänä keväänä, kun kaupunginhallitus hyväksyi Hiedanrannan kulttuuritilojen tarveselvityksen jatkoselvittelyn pohjaksi, Milla Keränen sanoo,

Häntä innostaa, että samaan Tehtaan kokonaisuuteen ovat tulossa muun muassa musiikkiopistot ja kirjasto sekä lukuisia joukko kulttuurialan väkeä.

– Yhdistykselle on tulossa Tarinataloon omat tilat, ja sen lisäksi yhteiskäytössä olevia tiloja, joissa voi järjestää tapahtumia. Esimerkiksi voisi olla lukijoiden ja yleisön kohtaamisia. Lisäksi tilaan on suunnitteilla kirjallisuushistoriallinen näyttely.

Keränen kuuluu Tampereen Tarinatalo ry:n hallitukseen, joten hän on jyvällä siitä, mitä tapahtuu.

– On suuria synergiaetuja, kun samassa paikassa on muita kirjallisuusyhdistyksiä ja muitakin kulttuuritoimijoita.

Milla Keränen kirjoittaa historiallisia romaaneja. Kuva: Arto Jalonen

Lähitulevaisuudessa

Pirkkalaiskirjailijat järjesti huhtikuun lopulla kirjailijoiden ja toimittajien verkostoitumistapahtuman Kulttuuritalo Laikussa (lue Mikko Saaren artikkeli täältä).

– Syksyllä starttaa Sitaattiklubi, jossa kirjallisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yhdistetään muita kulttuurimuotoja, vaikkapa tanssia. Sitaattiklubilla voivat olla vieraina kirjailija ja tutkija, jotka tuovat oman näkökulmansa asioihin. Klubille etsimme ulkopuolista tarkoitukseen sopivaa tilaa, Milla Keränen kertoo.

Hän sanoo, että olisi hyvä aika puhua kirjallisuudesta tuotantolähtöisesti, ei vain syksyn uutuusteoksista, vaan esimerkiksi koko kirjailijan tuotannosta nousevista teemoista. Kirjojen elinkaari on lyhyt. Tätä pitää muuttaa. Sitaattiklubilla ei olla sidoksissa siihen, että tämä teos julkaistiin sinä vuonna.

Hän sanoo, että Roosalupi oli hieno ja toimiva konsepti, mutta välillä on aika uudistua.

Milla Keränen kuului ennen puheenjohtajaksi valintaansa vuoden Pirkkalaiskirjailijoiden hallitukseen, joten oli helppo tarttua nuijan varteen. Siirtymää auttoi se, että Anna Paldar veti hyvin oman puheenjohtajakautensa, joten oli sujuvaa jatkaa siitä.

Yhdistys maksaa pienillä tuntimäärillä palkkaa kahdelle henkilölle.

Ammattimaisuutta

Jäsenilleen Pirkkalaiskirjailijat tarjoaa matalan kynnyksen tapahtumia.

– Tehtävänämme on ammatillisten edellytysten parantaminen ja ammattimaisuuden lisääminen. Keväällä meillä oli jäsenilta aiheesta kirjailija ja sosiaalinen media, ja aiheen käsittelyä jatketaan työpajoissa.

Yksi tärkeä palvelu on ateljeekritiikin tarjoaminen eli tilaisuus saada vertaiskommentteja.

– Tätä palveluamme voisivat käyttää maksusta myös pienet kustantamot, joilla ei ehkä ole lainkaan kustannustoimittajia. Näin he saisivat kattavan kirjallisen palautteen teoksesta. Jäsenillemme ateljeekritiikit tarjoavat työtilaisuuksia, joista saa palkkion. Harva näet elää kirjoittamisella. Joukossamme on esimerkiksi kirjoittamisen opettajia, joten osaamista löytyy.

– Itse ajattelen, että yhteistyö on voimaa. Sitä on jo, mutta sitä voi lisätä. Metsossa on runotuokioita. Nokian kirjastossa järjestetään runotapahtuma Runojen Virta (12.5.2026).

Huhtikuussa Kulttuuritalo Laikussa oli toimittajien ja kirjailijoiden verkostoitumisiltapäivä. Milla Keränen avasi tilaisuuden. Kuva: Arto Jalonen

Oma tuotanto

Milla Keränen kirjoittaa historiallisia romaaneja. Kaarneen varjo (Avain, 2024) on historiallinen romaani 1700-luvun Turusta. Se kertoo muistin epäluotettavuudesta, järjestä ja hulluudesta sekä uskosta tieteeseen ja paholaiseen.

Trilogian toinen osa Kuunkiroajat (Avain, 2025; lue artikkeli) on Skotlantiin sijoittuva historiallinen romaani. Se kertoo ruumiinryöstäjistä, tieteentekijöistä ja vaiennetuista naisista valistuksen ajan Edinburghissa.

– Kirjani ovat mysteeriromaaneja, ja Kuunkirjossa on myös historiallisen dekkarin piirteitä. Kuvaan todellista historiaa. Rakenne on kuin sipuli, ja aikajärjestystä rikotaan

– Kuvailisin kirjojani synkiksi, ei romanttisiksi. Niissä on maagisuutta, eivätkä ne ole tiukkaa historiallista realismia. Mukana on okkultismia ja haltijoita.

Parhaillaan Milla Keränen kirjoittaa trilogian kolmatta osaa, joka on tarkoitus julkaista keväällä 2028. Trilogian ensimmäinen ja toinen osa ilmestyivät vuoden välein.

– Kirjoitin niitä rinnakkain kymmenen vuotta, kun kustantamokuviot eivät heti olleet selvillä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua