Stefan Bremerin valokuvia Hakasalmen huvilassa. Kuvat: Sari Harsu

1

Ei ole helppoa olla nuori tässä ajassa. Tosin ei kai nuorena oleminen ole ollut ongelmatonta missään muussakaan ajassa, mutta tuntuu, että nykyteineillä ja parikymppisillä on yhä enemmän taakkaa harteillaan.

On hienoa, jos nuori löytää jonkin tavan sanoittaa tuntojaan. Monelle tällä vuosituhannella syntyneelle itseilmaisun kieli ja väline on räppi. Kaikki rap-lyriikat eivät kerro päihteistä tai brassaille mammonalla. Kannattaa kuunnella, mitä sanottavaa nuorilla on.

Yksi nuorista räppäreistä on HopeeLuoti. Esimerkiksi kappale Antakaa mun olla löytyy Youtubesta.

2

”Käsitys muistamisesta ei aivan hypi pyssysissä.”

Ja Alba Ala-Pietilän Säiliö-runokokoelman (Bokeh, 2025) kieli ei aivan pysy hyppysissä vaan valuu sormien väleihin ja väleistä. Ala-Pietilä leikkii sanoilla, venyttää merkityksiä ja luo uusia:

”Uusia tosia tähkii vanhojen muuttuneista asemista, versoo alueille, joilla ne toimivat kuten mielivät toimia, kysyvät usein ja jakavat.”

Kirjassa on taitellut kannet ja tasku, josta löytyy kuvaliite.

Alba Ala-Pietilä sai Vuoden nuori runoilija -palkinnon lokakuussa 2025 Turun Kirjamessuilla.

”Ala-Pietilän runoteos kysyy, mikä maailmassa on säilyttämisen arvoista. Teos yhdistää luontevasti ja kauniilla tavalla tekstiä ja kuvataidetta. Sen filosofiset, kieltä uudistavat säkeet muodostavat harkitun ja omaäänisen kokonaisuuden”, Vuoden nuori runoilija -yhdistyksen raati perusteli valintaansa.

Yhdistys myöntää palkinnon vuosittain 16–30-vuotiaalle ansiokkaalle runoilijalle runokirjasta tai teosta runouden kentällä.

Säiliössä on kiinnostavaa paitsi itse teos, myös sen taustahanke.

”Bokeh on monitaiteinen julkaisuprojekti, joka valmistaa ja julkaisee pienieditioisia kirjallisuuden ja kuvataiteen teoksia.”

Sana bokeh on japania, ja tarkoittaa sumeutta tai utua.

Kirjallisuuden ja kuvataiteen välimailla toimivan projektin on käynnistänyt vuonna 2020 kirjailija Antti Nylén. Kannattaa lukaista myös Nylénin kirjoittama manifesti.

3

Maaliskuun lopussa tarjosin itselleni aurinkomatkan etelään eli kulttuuri- ja rentoutumispäivän keväisessä Helsingissä. Ensimmäinen kulttuurikohde oli Hakasalmen huvila. Siellä pääsin piipahtamaan oman lapsuuden ja teini-iän tunnelmiin.

Hakasalmen huvilassa on 30.8.2026 asti esillä Stefan Bremerin (s. 1953) ottamia valokuvia Helsingin yöstä 1970- ja 1980-luvuilla. Kuvissa on paljon tupeerattua tukkaa, monta tuttua rockhenkilöä ja ihastuttavaa nuoruuden uhoa.

Helsinki by Night on Bremerin henkilökohtainen näkemys öisestä Helsingistä. Kuvat esittelevät kaupunkinäkymiä ja tarjoavat edustavan nuorisokulttuuriotannan diinareista punkkareihin. Näytillä on kuvia myös rock-bändien keikoilta sekä LP-levyjen kansikuvia.

Odotan innolla myös Hakasalmen huvilan seuraava näyttelyä: Punkmuseo valtaa huvilan lokakuussa 2026.

Helsinki by Night Hakasalmen huvilassa (Mannerheimintie 13b) 30.8. asti.

4

Lasken kulttuurikohteeksi myös Yrjönkadun uimahallin: vuonna 1928 avatussa Suomen ensimmäisessä ja vanhimmassa uimahallissa voi harrastaa ruumiinkulttuuria ja ihailla rakennuskulttuuria. Lähes satavuotias kaunis halli on nyt peruskorjattu ja avattu remontoituna helmikuussa 2026.

Helsingin Kampissa sijaitsevan uimahallin porttikonki on melko huomaamaton, mutta sisätilat sen sijaan ovat hyvinkin huomattavat.

Yrjönkadun uimahalli on taas auki.

Väinö Vähäkallion suunnittelema rakennus edustaa 1920-luvun uusklassismia. Vähäkalliota inspiroivat Tukholman Centralbadet sekä keskieurooppalaiset ja antiikin kylpylät.

Yrjönkadulla on perinteisesti uitu aatamin ja eevan asussa – aatamit ja eevat eri päivinä. Uima-asujen käyttö sallittiin vasta vuonna 2001. Edelleen noin puolet asiakkaista ui alasti. Perinnettä ei aiota kieltää jatkossakaan, koska sitä pidetään vahvana osana hallin identiteettiä.

5

Rapolan linnavuoren kiveystä.

Jos haluaa matkustaa Tampereelta etelään, mutta ei ihan pääkaupunkiin asti, hyvä kohde on esimerkiksi Valkeakoskeen kuuluva Sääksmäki. Kaunis Voipaalan kartanon alue sekä Sääksmäen kirkko lienevät monelle tuttuja, mutta jos niillä nurkin liikkuu, kannattaa kiivetä myös Rapolan harjulle ja laskeutua sieltä Rapolan kartanon maille.

Rapolan tila perustettiin jo 1500-luvulla, ja vuosina 1725–1868 Rapolan omisti Svinhufvudin suku. Presidentti P. E. Svinhufvud syntyi Rapolan kartanossa vuonna 1861.

Kartanon pihapiirin rakennuksista vain osa on säilynyt. Puurakenteisen päärakennuksen lisäksi aluetta hallitsee 1860-luvulla rakennettu komea kivinavetta.

Rapolan kartanon navetta.

Retkipaikka-sivustolla kerrotaan navetan kovasta hinnasta, joka ei ollut vain rahallinen: ”Kamreeri P. G. Svinhufvudin (1804–1866) rakennuttama navetta on 75 metriä pitkä, 16,5 metriä leveä ja sen kiviseinät ovat puolitoista metriä paksut. Suuren navetan rakentaminen tuli niin kalliiksi, että kamreeri Svinhufvud ajautui konkurssiin tämän ’kivilinnan’ valmistuttua ja ampui itsensä.”

Rapolan kartanon pihapiiriin kuuluu myös vilja-aittoja, pakaritupa, puoti ja sauna.

Sari Harsu, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua