Sirpa Makkonen ja Harri Välimäki. Kuva: Kari Pitkänen
MUSEO | Ensimmäiset tilat kaivettiin Tampereen Aleksanterinkadulle hiilikellariin, nykyisin toimitaan katutasossa Hämeenpuistossa. Museo kunnioittaa Tampereen vankkoja nyrkkeilyperinteitä.
Kari Pitkänen, teksti
Käsi sydämelle: moniko tamperelainen tai edes suomalainen tietää, että Tampereella toimii nyrkkeilyn teemamuseo?
Jo 35 vuotta sitten perustettu Suomen Nyrkkeilymuseo on yksi kaupungin parhaiten varjeltuja urheilusalaisuuksia. Näin ei tarvitsisi olla. Pieni, mutta hyvin järjestetty museo löytyy katutasosta osoitteesta Hämeenpuisto 39. Sisään pääsee muutaman kerran kuukaudessa sekä (ryhminä) erikseen sovittavina aikoina.
Suomessa ja erityisesti Tampereella on vankat nyrkkeilyperinteet. Suomalaisia on otellut kansainvälisissä kehissä 1930-luvulta ja Gunnar Bärlundista lähtien. Tampereella on järjestetty miesten EM-kisat neljästi vuosina 1981–2000 sekä nyrkkeilyn Tammer-turnaus melkein joka vuosi vuodesta 1977 alkaen. Vuonna 1984 turnaukseen muuten otti osaa muuan Mike Tyson, joka kuului USA:n amatöörijoukkueeseen.
– Ja erottui muista selvästi jo silloin, myös käytökseltään, tietää Suomen Nyrkkeilymuseoyhdistys ry:n sihteeri Sirpa Makkonen.
Lainaksi saadut Olli Mäen mitalit ja palkinnot kuuluvat juhlavuoden helmiin. Kuva: Kari Pitkänen
Ensin hiilikellariin
Koko idea yhdelle urheilulajille pyhitetystä teemamuseosta syntyi vuonna 1989, kun kaksi tamperelaista nyrkkeilymiestä, Tauno Salminen ja Olavi Bäckström, oli automatkalla nyrkkeilykilpailuihin Mikkeliin.
Tavoitteena oli nyrkkeilyhistorian tallentaminen. Liikuntaneuvos Salminen oli hiljattain vieraillut Riikassa yksityishenkilön oman kotinsa yhteyteen kokoamassa nyrkkeilyaiheisessa museossa. Voisiko saman toteuttaa meillä?
Avuksi saatiin Suomen jääkiekkomuseon nokkamies Aarne Honkavaara ja Suomen urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen. Esineiden kerääminen alkoi ottamalla yhteyttä entisiin aktiivinyrkkeilijöihin ja heidän omaisiinsa.
Paikka museolle löytyi Tampereelta, nimittäin vanha hiilikellari Aleksanterinkatu 26:n alakerrasta. Louhinta- ja kaivuutyöt tehtiin talkootyönä. Museo valmistui ja avattiin yleisölle vuonna 1991.
Vuonna 2022 edessä yläkerrassa toimiva ravintola halusi tilat käyttöönsä. Näyttely avautui uudistuneena kesällä vuonna 2023 Hämeenpuisto 39:ssä.
Muumit nyrkkeilivät EM-kisamaskotteina vuonna 1993. Luvan siihen myönsi Tove Jansson itse. Kuva: Sirpa Makkonen
Olli Mäen mitalit esillä
Lähin kansallinen nyrkkeilymuseo löytyy Italian Assisista. Se on avattu vasta vuonna 2017. Tampereella oltiin siis vuosikymmeniä edellä. Ranskassakin toimii nyrkkeilymuseo, mutta se keskittyy lajin historiaan, ei vanhaan esineistöön.
Tampereella on museokokoelmissa reippaasti yli 10 000 esinettä. Pieneen yhden huoneen museoon mahtuu kerralla näytille vain pieni osa niistä, mutta katsottavaa riittää silti.
Museon 35-vuotista toimintaa juhlistetaan teemanäyttelyllä, joka esittelee eri vuosikymmenien suurimpia suomalaisia kehäsankareita 1930-luvulta tähän päivään.
Esillä on ensimmäistä kertaa esineistöä Olli Mäen ja Tarmo Uusivirran uran ja elämän varrelta. Muutkin hanskaajat tulevat tutuiksi: Sten Suvio, Pertti ”Purtsi” Purhonen, Mira Potkonen, Eva Wahlström, Robert Helenius ja monet muut.
Purhonen nyrkkeili olympiapronssia Tokiossa 1964. Viimeisin miesnyrkkeilijä olympialaisissa oli Joni Turunen Sydneyssä vuonna 2000.
Cassius Clayn (Muhammad Ali) hanskat ja lippis omistuskirjoituksilla löytyvät museon seinältä. Kuva: Kari Pitkänen
Amatöörit pääosassa
Museokokoelman pääosassa on olympiatyylin nyrkkeily eli entinen ”amatöörinyrkkeily”. Jatkossa kokoelmaan halutaan lisätä suomalaisen ammattinyrkkeilyn historiaan liittyvää esineistöä.
Museossa on joukko harvinaisuuksia kuten USA–Eurooppa-otteluissa (1937–1954) Eurooppaa edustaneiden suomalaisottelijoiden paitoja ja hanskoja, Helsingin 1952 olympialaisten otteluhanskat sekä taiteilija Magnus Enckellin piirros Viktor Smedsistä, kotimaisen nyrkkeilyn ”isästä”.
Vitriineistä löytyy myös laaja kokoelma mitaleja, palkintoja ja muistoesineitä sekä julkaisuja ja valmennusoppaita aina 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Olli Mäki on ainoa suomalainen nyrkkeilijä, joka voitti Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena. Mäki nousi uudelleen tietoisuuteen kymmenen vuotta sitten Juho Kuosmasen elokuvassa Hymyilevä mies. Sitä ennen oli jo nähty hänestä kertova näytelmä Unelmista suurin Kokkolan kaupunginteatterissa vuonna 2010.
Gunnar Bärlundin ottelumainos vuodelta 1938. ”GeeBeen” huuli aukesi, ja hänet tuomittiin häviäjäksi. Kuva: Kari Pitkänen
Auki kolmena sunnuntaina
Museotoiminnasta Tampereella vastaa itsenäinen Suomen Nyrkkeilymuseoyhdistys ry. vapaaehtoisvoimin. Museotoiminnan kulut katetaan jäsenmaksuin, avustus- ja lahjoitusvaroin, ja suurin tukija on Liikuntaneuvos Tauno Salmisen säätiö.
Suomen Nyrkkeilymuseo on avoinna 1–2 kertaa kuukaudessa muun muassa isoimpien tamperelaisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien aikana tai sopimuksen mukaan. Ryhmät voivat varata opastettuja vierailuja.
– Kierrokseen menee 45–60 minuuttia kiinnostuksen ja kysymysten mukaan. Monella kävijällä on kokemuksia ja muistoja tamperelaisista nyrkkeilytapahtumista, museoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Harri Välimäki tietää.
Maaliskuussa museo on erikseen auki kolmena peräkkäisenä sunnuntaina eli 15.3., 22.3 ja 29.3.2026 kello 13–16. Museoon on vapaa pääsy. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Elegantti pukuloisto säväyttää – Valkeakoski-opiston Kädentaidot-näyttely avautuu Myllysaaren museossa
NÄYTTELY | Suunniteltu näyttelykonsepti kattaa museotilan hyvin visuaalisesti ja tuo esiin, miten ansioituneita kädentaidonnäytteet voivat parhaimmillaan olla.
Panimomatroona oli myös mesenaatti – Sinebrychoffin taidemuseon näyttely kertoo Anna Sinebrychoffin tarinan
NÄYTTELY | Anna Sinebrychoff teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä sekä tuki kulttuuria ja taidetta.
Erik Bruun tuntee linnut hennon untuvan tarkkuudella – Postimuseo esittelee sata vuotta täyttävän graafikon lintuaiheisia merkkejä ja luonnoksia
NÄYTTELY | Pieni postimerkki on juuri nyt paljon kokoaan suurempi hätähuuto monimuotoisen ja elävän luonnon puolesta.
Urheilumies, mesenaatti ja vaikuttaja – Kalle Kaiharin uskomaton elämä Werstaan näyttelyssä
NÄYTTELY | Kauppaneuvos Kalle Kaihari oli urheilumies, antelias mesenaatti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kaiharin uskomaton elämä on esillä näyttelyssä Tampereella Työväenmuseo Werstaalla.