Pia Krutsin. Kuva: Arto Jalonen
LUKUTAITO | Tamperelainen Sanataideyhdistys Yöstäjä sai lapsilta ja nuorilta konkreettisia ehdotuksia hiipuneen lukuinnon uudelleen sytyttämiseksi. Sanataiteen alueella on muitakin hyviä kuulumisia: Hiedanrantaan on suunnitteilla alan toimijat yhteen kokoava, Tarinatalo.
”Jos laitat pukinkonttiin kirjan, saatat samalla antaa matkan toiseen maailmaan tai avaimet aarrearkkuun.”
Pia Sivunen, teksti
Arto Jalonen, kuvat
Lasten ja nuorten heikkenevästä lukutaidosta ja -innosta ollaan yleisesti huolestuneita, ja huoli on tarttunut lapsiin ja nuoriin itseensäkin. Esimerkiksi Tampereen nuorisovaltuustolle tehdyssä kyselyssä 90 prosenttia vastaajista kertoi olevansa todella tai melko huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta.
Suomessa on laadittu kansallinen lukutaitostrategia, ja lukuinnon virittämiseksi on muun muassa tarjottu täydennyskoulutuksia ammattikasvattajille ja toteutettu erilaisia hankkeita. Lasten ja nuorten oma ääni on kuitenkin jäänyt lukutaitotyön suunnittelussa usein marginaaliin.
Sanataideyhdistys Yöstäjän tänä syksynä päättyneessä Lukutaitounelmia-hankkeessa haluttiin kuulla nimenomaan tamperelaisten lasten ja nuorten ajatuksia siitä, miten luku- ja kirjoitusintoa voisi parantaa kotona, koulussa ja harrastuksissa.
Lukuvuoden ajan kestäneen Lukutaitounelmia-hankkeen työpajoihin, sanataidetunneille, koulutaiteilijatyöskentelyyn ja erilaisiin kyselyihin osallistujia oli kaikkiaan 1 455. Ideoita siis saatiin melkoiselta joukolta.
Vanhemman esimerkki vaikuttaa
Etenkin lukuinnon herättämisessä kodin rooli korostui lasten vastauksissa. Lapsenkin on luontevaa tarttua kirjaan, kun kirjoja on näkyvillä ja saatavilla, asenne kirjallisuutta kohtaan on positiivinen ja vanhemmat näyttävät esimerkkiä lukemalla kirjoja ja lehtiä.
Lapset ja nuoret myös toivovat, että vanhemmat lukisivat heille.
– Vaikka itse jo osaisi lukea, voi tykätä, kun aikuinen lukee. Ja vaikka ei itse jaksaisi lukea, on kiva kuunnella toisen lukemista, sanoo Lukutaitounelmia-hankkeen koordinaattori, sanataidekasvattaja ja lastenkirjailija Pia Krutsin. Hän on myös Sanataideyhdistys Yöstäjä ry:n toiminnanjohtaja, tuottaja ja perustajajäsen.
Kotona voi innostaa lukemiseen paitsi lukemalla lapselle, myös juttelemalla kirjoista. Vaikka lukuhetki ei aina olisi yhteinen, voivat sekä lapsi että aikuinen lukea saman kirjan ja vaihtaa siitä ajatuksia. Myös kivojen kirjojen ostaminen ja lainaaminen kirjastosta herättää kiinnostusta.
Jos lapsille lukeminen ei vielä ole kuulunut perheen arkeen, niin siihen kiinni pääseminen ei ole hankalaa.
– Yksinkertaisesti aloita. Se on minun vinkkini, sanoo Pia Krutsin.
– Kirjasto on hyvä auttaja, jos sopivan kirjan löytäminen tuntuu vaikealta. Ja kirjan voi myös keskeyttää, jos se ei miellytäkään.
Myös vauvaperheiden neuvolasta saama kirjakassi auttaa alkuun. Valtakunnallisessa Lukulahja lapselle -kampanjassa on jaettu noin 270 000 kirjakassia.
Lukutaitounelmia-hankkeen projektityöntekijä, sanataidekasvattaja Minttu Tervaharju rohkaisee aikuisia lukemaan lastenkirjoja ihan itsekseenkin.
– Suomessa julkaistaan vuosittain noin 1 400 lastenkirjaa, joten valinnanvaraa riittää. Lastenkirjoissa on esillä hyvin monenlaisia kysymyksiä, ja ne voivat auttaa vanhempia käsittelemään vaikeitakin asioita, esimerkiksi kuolemaa, lapsen kanssa.

”Sanataidekasvattajan taikapurkeista löytyy innostaviin sanataidetyöpajoihin tarpeellisia sisältöjä ja menetelmiä, kuten kielellistä luovuutta, mielikuvitusta, kirjallisuuden käsitteitä ja taidepedagogista tietoa”, Minttu Tervaharju kertoo.
Palkitseminen tärkeää
Krutsin ja Tervaharju muistuttavat palkitsemisen voimasta. Lapset ja nuoret ovat nykyisessä peli- ja somemaailmassa tottuneet saamaan nopeita dopamiinipiikkejä eli mielihyväpalkintoja, eikä palkintoa toiminnasta enää jaksetakaan odottaa kovin pitkään. Kokonaisen kirjan lukeminen voi äkkiseltään tuntua aivan ylivoimaiselta keskittymiskyvyn venyttämiseltä.
Lukemisesta on tietenkin hyötyä niin opiskelussa kuin kaikessa yhteiskunnassa pärjäämisessä, mutta se ei riitä lapselle tai nuorelle palkinnoksi.
– Se on aika abstrakti palkinto. Esimerkiksi peliajan antaminen tai raha tai herkut ovat konkreettisia palkintoja, jotka lasten ja nuorten itsensä mielestä innostavat paremmin, Pia Krutsin vinkkaa.
Minttu Tervaharju muistuttaa, että lasten ja nuorten huomiosta kilpailee todella moni sellainen asia, joka tarjoaa niitä nopeita dopamiiniryöppyjä.
– Tässä ajassa kaivataan myös lukemiseen rauhoittumista, niin sanottua tylsyyttä. Lukemisesta voi kehittää rutiinia – vaikka sellaista, että koko perhe rauhoittuu lukemaan tiettynä hetkenä päivässä.
Lukemisesta saa myös palkintoja ja hyötyä, jotka avautuvat ehkä vasta ajan kanssa. Pia Krutsin kuvaa lukemista ajatusten lukemiseksi.
– Lukemalla pääsee tosi monenlaisten ihmisten mieliin ja motiiveihin. Tiedän monien nuorten olevan yksinäisiä. Kirjoista saa perspektiiviä omaan elämään ja tekemisiin ja voi huomata, ettei olekaan yksin, hän sanoo.
– Tuo on tärkeä pointti, Minttu Tervaharju komppaa.
– Lukeminen kehittää tunnetaitoja ja empatiaa. Kirjoista voi löytää jopa kirjaystävän.
– Jos laitat pukinkonttiin kirjan, saatat samalla antaa matkan toiseen maailmaan tai avaimet aarrearkkuun, sanoo Tervaharju.
– Voit antaa avaimet myös parempaan tulevaisuuteen, sillä kaikki opiskelukin on lukemista ja kirjoittamista. Lukeminen kehittää sanavarastoa ja kielentajua, Pia Krutsin täydentää.

”Sanataidekasvattajan työkalupakkiin kuuluu monenlaisia hauskoja ja luovaan ilmaisuun innostavia välineitä, kuten runokorjaamon rekvisiittaa. Sanataide on omalla tavallaan myös hiukan välineurheilua”, Pia Krutsin sanoo.
Enemmän aikaa kirjoittamiselle
Lapset ja nuoret kertoivat ajatuksiaan ja toiveitaan myös siitä, miten koulussa ja harrastuksissa voitaisiin innostaa lukemiseen ja kirjoittamiseen. Mitä kouluun tulee, ykköstoive on aika: sekä lukemiseen että kirjoittamiseen toivotaan enemmän aikaa.
Lapset ja nuoret haluaisivat kirjoittaa enemmän erityisesti tarinoita ja muita luovia tekstejä. He toivovat, että luovia tekstejä saisi joskus kirjoittaa myös niin, että niistä ei annettaisi numeroarviointia.
Koulussakin haluttaisiin ainaisen huolipuheen sijaan mieluummin kuulla positiivista kannustamista lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Lukemiseen ja kirjoittamiseen innostavina harrastuksina lapset ja nuoret pitävät niin kerhotoimintaa kuin omaa luku- ja kirjoitusharrastustaan.
Opetushallituksen, Tampereen kaupungin Operaatio Pirkanmaan ja Suomen sanataideopetuksen seuran rahoittamassa Lukutaitounelmia-hankkeessa syntyi muun muassa 16 julkaisua, 3 tekstinäyttelyä, Sanataidesanomat-verkkolehti, lukutaitovinkit kotiin, kouluun ja harrastuksiin sekä toimintamalli sanataidekasvatukselle lukutaitotyön moottorina.
Satuhemmoksi Tarinataloon?
Vaikka luovasta, kielellisestä ilmaisusta koostuva sanataide osoittautui lapsille ja nuorille käsitteenä vieraaksi, he käytännössä ideoivat varsin monenlaista harrastustoimintaa sanataiteen tiimoilta ja sen kehittämiseksi. Sellaisia ovat esimerkiksi lukupiiri, kirjakerho, tarinakerho, näytelmäkerho ja “leipomissyömävilttilukukerho”, jossa yhdistetään useampaa kivaa tekemistä.
Viime keväänä tamperelaisilta 4.–9.-luokkalaisilta pyydettiin ehdotuksia vuoden 2050 lukevan kaupungin ammateiksi. Ehdotusten mukaan 25 vuoden kuluttua töitä paiskisivat esimerkiksi satuhemmo, toivekirjakirjoittaja, avaruusolioiden lukuvalmentaja, kirjaministeri, kirjatykittäjä ja lukuhieroja.
Lukutaitounelmia-hankkeen työpajoissa ideoitiin myös Unelmien tarinatehdasta. Siellä olisi rauhallista, rentoa, kotoisaa ja tunnelmallista. Sieltä löytyisi sohvia, riippumattoja, telttoja, tyynyjä ja majoja. Ja sieltä löytyisi kavereita ja paljon kirjoja.
Kirjallisuuden genreihin voisi tutustua vaikkapa kauhukellarissa tai taikahuoneessa. Kirjoittaa voisi satuputkilossa ja herkutella väärinpäinkeittiössä.
Ideoille löytyy käyttöä, sillä Tarinatalon syntymistä Hiedanrantaan todella edistetään, ja siellä on mahdollista ottaa lasten ja nuorten toiveita huomioon. Nyt ollaan vasta suunnitteluvaiheessa, mutta tilat tamperelaiselle sanataidekeskuḱselle on jo luonnosteltu.
Tarinatalo kokoaa yhteen nyt ilman tiloja olevat tai riittämättömissä tiloissa toimivat kirjallisuus- ja sarjakuva-alan toimijat. Sinne asettuvat Sanataideyhdistys Yöstäjän lisäksi Pirkkalaiskirjailijat ry, Lastenkirjainstituutti ja Tampere Kuplii ry. Niin ikään Tarinataloon tulee Tampereen seudun työväenopiston tiloja.
Neljä edellä mainittua yhdistystä ovat perustaneet Tampereen Tarinatalo ry:n, joka on vienyt Tarinataloa eteenpäin jo muutaman vuoden ajan.

”Lapset ovat luontaisia tarinankertojia, sillä leikkien, kirjojen ja tv-ohjelmien kautta heidän arkensa on täynnä tarinoita ja mielikuvitusta”, Minttu Tervaharju kertoo.
Tila näyttää tekemisen
Tarinatalosta tulee toteutuessaan sanataiteen näyttelyineen, tapahtumineen ja koulutuksineen valtakunnallisesti ainutlaatuinen paikka, ja sellaisena myös käyntikohde matkailijoille.
– Olemme tilan myötä kehittämässä paitsi toimintamalleja, myös uusia rahoitusmalleja ja yhteistyökumppanuuksia. Hienoa, että Tampereen kaupunki on suhtautunut myötämielisesti, Pia Krutsin sanoo.
Minttu Tervaharju sanoo tilan olevan kirjallisuudelle ja sanataiteen kehittämiselle erittäin tärkeä.
– Että sanataiteelle on oma, elämyksellinen tila, jossa voi näyttää, että tällaista se on. Jossa voi oivaltaa, että minäkin voin tehdä tätä – wau! Ja että me voidaan mennä sinne tekemään yhdessä.
Tarinatalo auttaa osaltaan korjaamaan rakenteellisia puutteita, jotka vaivaavat sanataidetta.
– Lasten tekijyys on kirjallisuusalalla jäänyt sivurooliin. Eihän kuvataidettakaan opeteta vain maalauksia katsomalla tai musiikkia pelkästään kuuntelemalla musiikkia. Yksi avain heikkenevään lukuintoon löytyy kirjoittamisesta. Ja harrastaminen on sitä, että on paikka, jonne kokoonnutaan yhteen, joku ohjaa, ja sitten tehdään porukalla.
Rakenneongelmiin kuuluu myös sanataiteen rahoituskuopassa oleminen. Kirjallisuuden alan avustukset kirjallisuuden järjestöille ovat vähäiset. Taidekasvatuksen tieteenalan tutkimuksessakin sanataidekasvatus usein sivuutetaan, eikä sanataideopettajille ole omaa pedagogista koulutusta.

”Monipuolinen kirjallisuuden taiteenalan tuntemus on ensisijaisen tärkeää sanataidekasvatuksessa. Taidekentän asiantuntijuus jää usein lukutaitotyössä liian vähälle huomiolle”, Pia Krutsin sanoo.
Sanataide enemmän esille
Vaikka sanataiteen kehittämisen tiellä on omat hankaluutensa, se ei näytä Pia Krutsinin ja Minttu Tervaharjun innokkuutta latistavan. Nyt on isketty kiinni uuteen hankkeeseen, johon on saatu Opetushallitukselta rahoitus.
– Se on Lukutaitounelmien jatkohanke, nimeltään Nuoret lukutaitovaikuttajat. Siinä jatketaan lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista ja toteutetaan heidän ehdotuksiaan ja toiveitaan sanataiteen keinoin. Pyrkimyksenä on saada sanataide mukaan ja paremmin esille myös koulujen ulkopuolella esimerkiksi kirjastojen, nuorisopalvelujen ja Lastenkulttuurikeskus Rullan toiminnassa, Pia Krutsin kertoo.
– Kysymme lapsilta, nuorilta ja aikuisilta, miten näissä jo olemassa olevissa kuvioissa voisi tuoda sanataidetta, kirjallisuutta ja kirjoittamista toimintaan mukaan.
Sanataidepedagogiikan ja sen ammattilaisten muodostama palanen on erittäin tärkeä lukutaitotyön kokonaisuudessa. Parhaat tulokset Krutsinin mielestä saadaan, kun yhdistetään kunnan toiminnot ja sanataiteellinen sekä kirjallisuuden alan järjestöjen asiantuntijatyö.
– Usein lukutaitotyön näkökulman mukaan ottaminen on vain oivalluksesta kiinni. Esimerkiksi koulun infonäytöllä voi julkaista nuorten kirjavinkkejä, sanoo Krutsin ja lausahtaa valmiin reseptin.
– Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen. Lisätään olemassa olevaan toimintaan vain kirjallisuus ja kirjoittaminen, jotka sanataideammattilaiset tuovat oikein mielellään mukaan, Krutsin sanoo.
* *
Sanataideyhdistys Yöstäjä ry
- Sanataidekasvatuksen ja kirjallisuusalan ammattilaisten yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta kirjallisuuden taiteenalalla ja kehittää sanataiteen opetusta, koulutusta ja esitys- ja harrastustoimintaa Tampereella ja muualla Pirkanmaalla.
- Yöstäjän toimintaan kuuluu esimerkiksi hankeavustuksin toteutettavia projekteja, sanataidetyöpajoja ja -esityksiä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa, lasten ja nuorten tekstien julkaisemista, sanataidekoulutuksia eri alojen ammattilaisille ja kirjallisuusalan tapahtumien tuottamista.
- Perustettu vuonna 2003. Yhdistys lainasi nimensä mustaa aukkoa lähestyvästä asteroidista, Rökö Yöstäjästä, jonka sanataidepajaan osallistunut 10-vuotias Arttu loi tekstissään Rökö Yöstäjän muistelmat.
Lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Pirkkalaiskirjailijoiden toimistolla myytiin kirjoja ja tarjottiin glögiä
TAPAHTUMA | Pirkkalaiskirjailijoiden kirjamyyjäisissä oli paikalla toistakymmentä paikallista kirjailijaa teoksineen. Pöydillä näkyi sekä uutuuksia että vanhempia teoksia.
F. S. Fitzgeraldin Kultahattu on ajaton kuvaus rakkaudesta, pinnallisuudesta ja materialismista
ESSEE | Amerikkalainen unelma, materialismi, luokkaerot ja ihmisen haavoittuvuus näkyvät edelleen voimakkaasti nyky-yhteiskunnassa. Kultahattu kuvaa unelmien tavoittelua ja niiden epärealistista luonnetta.
Satu Rämö kerää voimia seuraavaan dekkariin – Hildur tulee syksyllä Tampereelle
HENKILÖ | Satu Rämön mukaan jokaisen uuden romaanin rutistus on ”helvetinmoinen työsarka”. Hildur nähdään syksyllä 2026 Tampereen Komediateatterin lavalla.
Retoriikassa voi olla eroja, mutta Sanna Marin ja Tulenkantaja-voittaja Riina Tanskanen puhuvat samoista asioista
KOLUMNI | Tampereen Kirjafestarit on teosten suurhyöky, jonka pyörteissä voi iskeä ahdistus, Maarit Saarelainen kirjoittaa kolumnissaan.



