Sari Haapaniemi (vas.) ja Leena Svinhufvud. Kuvat: Mikko Vattulainen
MUSIIKKI | Laululiikkeen idea lähti Tampereella ja Helsingissä järjestetyistä yllätystapahtumista, joissa joukko ilmastonmuutoksesta huolestuneita ihmisiä kokoontui laulamaan yhdessä Lotta Hagforsin kuorosovitusta Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä.
”Yhdessä laulamalla voimme helpottaa ilmastokriisituskaa ja auttaa löytämään toivoa.”
Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat
Marraskuun lopulla kymmeniä ihmisiä lauloi yhdessä Tampereen Työväenmuseo Werstaalla elinkelpoisen planeetan puolesta.
Tämän jutun kuvat ovat tuosta tilanteesta. Ensin marraskuisena sunnuntai-iltapäivänä harjoiteltiin kuorolaulustemmoja, sitten laulettiin yhteislauluja ja lopuksi keskusteltiin ideoista laululiikkeen tulevaisuutta silmällä pitäen.
Laula elämän puolesta -laululiike kutsuu innostuneita yhteen Tampereen Kulttuuritalo Laikun musiikkisaliin sunnuntaina 25.1.2026 kello 16.30. Luvassa on tunti yhteislaulua.

Kalle Tervo saapui laulamaan vaimon tuomana: ”Onhan tämä mukavaa. Ympäristö on tärkeä aihe ja laulaminen kivaa.”

Laula elämän puolesta -tapahtuma kokoontui Työväenmuseo Werstaalla marraskuun viimeisenä päivänä.
Ei yhdistystä, ei rahaa
Laula elämän puolesta -idean alullepanijoihin kuuluu tamperelainen musiikinopettaja Aimo Laitamo.
– Meillä ei ole yhdistystä, eikä yhtään rahaa. Laululiike toimii vapaaehtoispohjalta ja tapahtumat ovat kaikille avoimia ja pääsymaksuttomia, hän kertoo.
Koska haaveilla voi oikein hyvin ilman rahaakin, niin aktiivien mielessä siintää tulevaisuudennäkymä, jossa kaikissa kaupungeissa on laululiike ja joskus voidaan kokoontua laulamaan oikein tosi isolla porukalla tai sitten jokaisessa paikassa on tapahtuma samaan aikaan.
Tampereen päässä Aimo Laitamon lisäksi aktiiveja ovat muun muassa tässä haastattelussa mukana olleet Janne Haapala ja Veera Hautsalo. Osa ryhmästä toimii Helsingissä ja muualla Suomessa.

Ennen rentoa laulamista on hyvä avata varren jumit. Alkulämmittelyä.

Äänen avausta.
Kuorotempaus oli alkusysäys
Tampereella ja Helsingissä järjestettiin viime kesän alussa julkisella paikalla yllätystapahtumia. Näistä lähti laululiikkeen idea. Yllätystapahtumat järjesti Äitikapina-ryhmittymä.
Tapahtumassa laulettiin Lotta Hagforsin kuorosovitus Antti Aution kappaleesta Lisää ääntä. Yllätystapahtumissa sekä laulajat että paikalle osuneet kuulijat liikuttuivat ja voimaantuivat. Tampereella laulettiin yllätykseksi Tampereen Sävel -kuorotapahtumassa Tampere-talon aulassa ja rautatieasemalla.
– Se oli hieno yhdistävä kokemus. Kaikki olivat harjoitelleet omat osuutensa itsenäisesti, ja vasta juuri ennen esitystä kappale laulettiin ensimmäisen kerran yhdessä. Siitä huolimatta laulu kuulosti isolta ja vaikuttavalta. Tästä syntyi ajatus säännöllisemmästä toiminnasta, jotta ei jäätäisi yksittäisiin tempauksiin, Aimo Laitamo sanoo.
Kelkkaan hyppäsi heti kymmeniä vapaaehtoisia.
Teemat ovat ympäristö, muutos ja toivo. Näille on tilausta, koska uutisvirtaa yksin seuraavalle voi tulla surullinen ja toivoton olo. On parempi kokoontua yhteen käsittelemään näitä tunteita kuin jäädä kotiin ahdistumaan. Yhdessä laulamalla tuska helpottuu ja löytyy voimaa muutokseen.
Tampereelle on luvassa 10.7.2026 isompi yhteislaulutilaisuus Laikunlavalla.

Yhtenä stemmalauluna harjoiteltiin kaikille tuttu Karjalan kunnailla. Osin karjalaksi.

Stemmalauluun väki jakaantui vapaamuotoisesti äänialoittain. Antti Katajisto (vas.), Janne Haapala ja Elina Mallamäki löysivät toisensa alarivistä.
Yhteisön muodostaminen
Tavoitteena on, että laululiike muodostaisi yhteisön, jossa toimitaan ympäristöaktivismin puolesta, mutta lempeästi.
– Kynnys lähteä mielenosoituksiin voi olla joillekin korkea. Joitain radikaali aktivismi arveluttaa. Laululiike on sovinnollisempi. Lähdemme liikkeelle yhteislaulusta. Mukaan voidaan ottaa myös kuoroperinnettä ja stemmalaulua, sanoo Veera Hautsalo.
Werstaalla oli mahdollisuus ensin harjoitella stemmoja. Mukana oli myös kokeneempia laulajia.
– Stemmalaulu on vaikuttavaa. Pointti on koota ihmisiä yhteen pitämään ääntä ja sanoittaa ääneen ympäristöhuolia, mikä ei ole luontevaa tavallisissa kahvipöytäkeskusteluissa. Jaetaan tilannekuva. Laulu ei ratkaise asioita, mutta se on askel parempaan suuntaan, toteaa Veera Hautsalo.
Laula elämän puolesta järjestää laillisia, turvallisia tapahtumia, ei esimerkiksi kansalaistottelemattomuustapahtumia.
– Emme ole puoluepoliittisesti sitoutuneita. Vaikka otammekin kantaa, meidän tarkoituksemme on pikemminkin voimauttaa kuin edistää tarkkoja poliittisia tavoitteita, Aimo Laitamo muotoilee.

Suvi Tulppo ja Gerbrand Bijmolt huomasivat Werstas-vierailulla sattumalta Laula elämän puolesta -hetken ja pysähtyivät laulamaan.

Yhteislaulua säestämässä Janne Hautala ja Maija Saksman.
Ei ole pakko laulaa
Janne Haapalan mielestä on merkityksellistä tässä ajassa, että voi toimia pyyteettömästi ympäristön puolesta.
– Jokainen voi laulaa omien kykyjensä mukaan. Joillain on kuorotausta ja kokemusta, mutta mukaan voi tulla ilman niitä. Eikä ole pakko ollenkaan laulaa, voi tulla vain hengailemaan, hän ehdottaa.
Janne Haapala oli säestäjä Werstaan marraskuun laulutapahtumassa. Siitä kertyi hyvää palautetta.
Veera Hautsalo pitää laululiikkeen toimintatavasta, jossa yksi ihminen ei ota vetovastuuta, vaan toimitaan ryhmänä, jossa jokainen voi käyttää omia kykyjään ja aikaansa mahdollisuuksiensa mukaan.
– Minun haavekuvani on, että laululiike alkaisi pyöriä omalla painollaan, Aimo Laitamo sanoo.
– Jos tämä laajenee, kaikkea materiaalia ja tietotaitoa jaetaan vapaasti, Janne Haapala lisää.
– Vapaaehtoisiin taustavoimiin voi liittyä kuka vaan. Voit tulla mukaan, jos sinua kiinnostaa esimerkiksi laulujen sovittaminen, tapahtumien suunnittelu ja toteutus tai vaikkapa viestinnälliset tehtävät, Veera Hautsalo sanoo.

Yhteislauluun elämän puolesta osallistui lopulta lähemmäs 40 henkeä. Edessä tapahtuman vetäjät Leena Suinhud (vas.), Veera Hautsalo, Kaisa Saarikorpi, Janne Hautala ja Maija Saksman.

Veera Hautsalo (vas.) ja Kaisa Saarikorpi ohjaamassa kuorolaulutyöpajaa ennen varsinaista yhteislaulutuokiota.
Tuttuja lauluja
Yhdessä laulaminen, kuorotoiminta tai laululiike ovat kaikki vanhoja ideoita, joten Laula elämän puolesta on osa jatkumoa.
Laulaminen voi sitoa suuria määriä ihmisiä yhteen. Se ei vaadi esiintymistekniikkaa eikä laitteistoa.
Laulutapahtumissa on mukana sekä tuttuja että tuntemattomampia lauluja, jotka käsittelevät tavalla tai toisella ympäristöä, muutosta ja toivoa. Mukana on paljon yksiäänisiä säestyksellisiä kappaleita, jotka ovat monelle tuttuja jo koulun musiikkitunneilta.
Laulujen vaikeusaste on kohtuullinen, ja mukana pidetään vaihtoehtoja eritasoisille laulajille. Samaten etsitään ja sovitetaan uusia ja vanhoja aiheeseen sopivia lauluja siten, että niitä on mahdollista laulaa isolla joukolla.
Werstaalla biisilistalla olivat esimerkiksi Makeasti oravainen, Kesäpäivä Kangasalla, Vem kan segla förutan vind, Karjalan kunnailla, Imagine (John Lennon) ja Maailmanloppu (Vimma). Osa on kansanlauluja.
– Ympäristöaiheet eivät ole uusi juttu, vaan ne kuuluvat suomalaiseen lauluperinteeseen. Huoli on siitä, onko jylhät metsät kohta avohakattu tai puupeltoja ja kuohuvat kosket valjastettu energiateollisuuden tarpeisiin, Aimo Laitamo sanoo.
Laulujen etsiminen on työlästä. Veera Hautsalo mainitsee, että Werstaan tilaisuuden keskustelussa tuli hyviä uusia kappale-ehdotuksia.

Kuorolaulutyöpaja keräsi parisenkymmentä osallistujaa. Laulun alettua paikalle löysi koko ajan enemmän väkeä.

Leena Svinhufvud osallistui muiden joukossa kuorolaulutyöpajaan.
Lisää hyvinvointia
Yhdessä laulaminen tuntuu hyvältä ja yhdistävältä. Musiikinopettajana työskentelevältä Aimo Laitamolta ei ole kadonnut hyvä fiilis siitä, kun iso joukko laulaa.
– Markku Hyyppä on tutkinut, että laulaminen vaikuttaa myönteisesti terveyteen, Veera Hautsalo sanoo.
Hän kertoo siitä, kuinka jotkut ovat tehneet uusia teemanmukaisia sanoituksia esimerkiksi Piupalipaupali-kappaleeseen eli Suutarin emännän kehtolauluun. Sekin on luovuutta.
Ilmastokriisiin ja sen uutisointiin liittyvät tunteet ovat usein epätoivon kuorruttamia, mutta ihmiset kantavat mukaan myös syvää toivoa ja voimaa, josta ei kannata vaieta. Tarvitaan uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Tutkimusten mukaan jopa 89 prosenttia väestöstä toivoo valtioiden ja päättäjien tekevän tehokkaampia ilmastopäätöksiä.
Laululiike tekee näkyväksi ja kuuluvaksi viestin: ihmiset vaativat parempaa ilmastopolitiikkaa ja ovat valmiita itse toimimaan tämän eteen.
– Olen soittanut yli 20 vuotta bändeissä, mutta tämä on erilaista. Näissä tapahtumissa esiintyjän ja yleisön raja hämärtyy ja keskiöön nousevat yhteisöllisyys ja jaettu kokemus, Aimo Laitamo sanoo.
Laulu elämän puolesta -tapahtuma Tampereen Kulttuuritalo Laikun musiikkisalissa sunnuntaina 25.1.2026 kello 16.30. Lisätietoa täältä.

Ahdistus ympäristöstä on hiipinyt Matilda Matsin elämään, mutta laulaminen tekee hyvää: ”Laulua voi myös käyttää poliittisena välineenä. On myös käytetty tehokkaasti.”

”Ympäristöasiat ovat tärkeitä. Minulla on ollut myös pitkään kaipuu stemmalauluun. Laulaminen on hyvä tapa rentoutua”, kertoo työpajan eturivissä laulava Emmi Seppänen.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikissa voi kuulua tuoreen isän huoli – Joel Järventausta sävelsi pianokonserton keskoslapselleen
KENEN LAULUJA LAULAN | Säveltäjä Joel Järventaustalle tärkeintä on suora yleisön palaute ja keskustelut esitysten jälkeen.
Muumisäveltäjä Sumio Shiratori kävi Suomessa: ”En tiennyt Muumeista mitään, kun aloitin työn”
HENKILÖ | Liki jokainen suomalainen on kuullut jossakin Sumio Shiratorin melodioita, mutta juuri mitään ei kukaan tästä japanilaissäveltäjästä tiedä.
Säveltäjä Joel Vernerin musiikillisessa ilmaisussa kohtaavat tutkijan aivot ja runoilijan sydän
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Säveltäjä Joel Vernerille musiikki ja liike ovat yhtä, ja yleensä hän tanssii työstäessään uutta musiikkia päässään.
Nyrok Dolls pistää pillit pussiin kahdenkymmenen vuoden jälkeen – Jäähyväiskeikka oli lauantaina Telakalla
MUSIIKKI | Mauri Kunnaksen perustama kirjallinen cover-bändi on päättänyt lopettaa huipulta. Kaksikymmentä vuotta paketoidaan Tampereen Telakalla.




