Kuvat: WSOY
KIRJAT | Andrzej Sapkowskin menestysfantasiasarjan itsenäinen yhdeksäs osa avaa nuoren noituri Geralt Rivialaisen kasvua ja valintoja.
”Korppien tienhaarassa liikutaan legendan rakennusvaiheissa, jolloin yksikin väärä askel saattaa kantaa pitkälle tulevaisuuteen.”
ARVOSTELU
Andrzej Sapkowski: The Witcher – Noituri 9: Korppien tienhaara
- Suomentanut Tapani Kärkkäinen.
- WSOY, 2025.
- 314 sivua.
Jo 1980-luvulta alkaen Noituri-saagaansa kirjoittanut puolalainen Andrzej Sapkowski sukeltaa sarjan yhdeksännessä kirjassa sankarinsa Geraltin nuoruuteen.
Yli 30 miljoonaa kirjaa myyneen sarjan itsenäinen osa Korppien tienhaara (suom. Tapani Kärkkäinen; WSOY, 2025) on käännekohta nuoren hirviönmetsästäjän uralla. Kasvaako hän suojelemaan maailmaa ja pärjäämään omillaan vai tuleeko hänestä sellainen hirviö, jollaiseksi pahat kielet pyrkivät noitureita maalaamaan? Geralt ei ole vielä Valkoinen susi vaan Kaer Morhenista vastavalmistunut nuorukainen etsimässä omaa polkuaan.
Se polku on lähellä olla todella lyhyt, sillä Geralt on vähällä joutua hirteen sotilaskarkurin taposta. Puolustusta ei auta, että karkuri tovereineen oli aikeissa raiskata nuoren maamiehen tyttären, jota Geralt puolusti. Viime hetkellä nuoren noiturin pelastaa Preston Holt, vanha noituriveteraani, jonka arvovalta riittää viranomaisille luovuttamaan syytetyn hänen huomaansa. Holtin seurassa Geralt sukeltaa samalla osaksi noiturien traagista historiaa ja sisälle edelleen aktiivista salaliittoa tuhota noiturit kerta kaikkiaan.
Noiturien kirous on olla samaan aikaan tarpeellisia tuhoamaan moninaisia hirviöitä, jotka tavallista kansaa vaanivat, mutta samalla olla mutanttivoimineen karteltuja ja pelkoa herättäviä outolintuja, silloin kun heidän erikoiskykynsä eivät ole tarpeen. Sapkowski on taitava luomaan sankarinsa ympärille suoraviivaista toimintaa hirviöiden kimpussa tai konnien perässä ja samalla nivomaan tarinaan isompien historiankäänteiden pyörteitä. Tarinan imu on vahva ja henkilöhahmot rikkaita.
Nuori noiturimme luo valinnoillaan ympärilleen lankoja, joiden varassa hän jatkossa tulee selviytymään. Hyvät teot luovat hyvää karmaa ja palvelukset kanavoivat vastapalveluksia, joille voi tulla tarve hyvinkin yllättäen. Korppien tienhaarassa liikutaan legendan rakennusvaiheissa, jolloin yksikin väärä askel saattaa kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.