Kuva: Siltala / Ulla Montan
KIRJAT | Lena Andersson ei kuvaile romaanissaan ympäristöjä, sen sijaan hän keskittyy henkilöidensä ajatuksiin ja tekoihin.
”Kirjallisuudelta voi tuskin enempää pyytää kuin että se panee miettimään.”
ARVOSTELU
Lena Andersson: Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä
- Siltala, 2025.
- 249 sivua.
Ruotsalainen Lena Andersson kertoo teoksensa alkusanoissa, ettei ole kirjoittanut sen paremmin romaania kuin novelli- tai kertomuskokoelmaakaan. Kutsuu sitä miksi hyvänsä, taitavan Tutkielman inhimillisestä käyttäytymisestä (Siltala, 2025) hän todellakin on kirjoittanut.
Kirjassa on joukko naisia, ja muutama mies, joilla on kullakin aivan oma elämänsä, mutta joiden kohtalot tavalla tai toisella leikkaavat toisiaan. Kosketukset saattavat olla ohimeneviä ja sinänsä mitättömiä, mutta jokaisella on oma, tärkeä merkityksensä kokonaisuudelle.
Märtan piti lähteä Amerikkaan opiskelemaan, mutta hän oli niin rakastunut, että palasi Ruotsiin. Liselotte on pienten lasten äiti, Annie on ranskalainen näyttelijä, ja Olga opettaa venäjää, Rawia on psykologi. Muun muassa näiden henkilöiden kautta Andersson luo kudelman, jossa hän tutkii lähes kliinisen tarkasti ihmissuhteita ja niiden valtapelejä.
Lena Andersson ei kuvaile ympäristöjä, sen sijaan hän keskittyy henkilöidensä ajatuksiin ja tekoihin, ja pian nämä ihmiset ovatkin lukijalle tuttuja. Tämän tästä on pakko pysähtyä miettimään ja kysymään: ”Noinko minäkin toimin?” Henkilögalleriasta saattaa löytää useita käytökseltään tai ajatuksiltaan tutunoloisia tyyppejä.
Kirjallisuudelta voi tuskin enempää pyytää kuin että se panee miettimään. Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä on myös ovelalla tavalla humoristinen; se ei naura henkilöilleen, vaan meille kaikille. Ja me voimme yhtyä nauruun – tosin taka-alalla saattaa häilyä pieni epäilys siitä, onko tämä sittenkään hauskaa.
Tutkielma inhimillisestä käyttäytymisestä oli ehdolla August-palkinnon saajaksi.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?
Niina Holopaisen maaginen realismi pysyy kasassa ja lumoaa vaikka enemmänkin sitä olisi saanut olla – arviossa Graniittijalka
KIRJAT | Satavuotias rintamamiestalo kertoo selviytyjänaisten tarinaa. Graniittijalka tarjoilee yllätyksiä ja synkkyyttä, mutta myös toiveikkuutta.
Arttu Tuomisen tarinoissa selviytyminen näyttää olevan sattumaa – arviossa Kide-trilogian toinen osa Hydra
KIRJAT | Arttu Tuomisen teokset ovat kotimaiseksi jännityskirjallisuudeksi harvinaisen vauhdikkaita; hän ei kirjoita suomalaisista keskivertorikoksista.