Gustav Klimt: Amalie Zuckerkandl (1917/1918). Kuva: Johannes Stoll / Belvedere, Wien
KUVATAIDE | Akseli Gallen-Kallella työskenteli tiiviisti taidekenttää uudistaneiden sesessionistien kanssa. Kansallisgalleriasta löytyi Klimtin ainutlaatuinen portfolio.
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin syksyn suurnäyttely tutustuttaa katsojat komeasti 1900-luvun alussa vaikuttaneeseen Wienin sesessioniin. Nuoret taiteilijat halusivat ottaa etäisyyttä vanhoihin taideihanteisiin ja luoda uutta taidetta omista lähtökohdistaan.
Wienin sesessioni perustettiin vuonna 1897 Gustav Klimtin johdolla. Akseli Gallen-Kallela teki yhteistyötä sesessionistien kanssa ja osallistui heidän näyttelyihinsä. Perjantaina avautuva Gallen-Kallela, Klimt & Wien -näyttely kertoo Wienin 1900-luvun alun uusia suuntia etsineestä taidemaailmasta sekä siitä innostuneista lukuisista taiteilijoista.
Gustav Klimtin maalauksia nähdään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Näyttelyssä voi tutustua teoksiin Äiti ja kaksi lasta, Josef Lewisnky Carloksen roolissa Claigo-näytelmässä, Ystävättäret sekä muotokuvaan Amalie Zuckerkandlista.
Gustav Klimt: Alaston, (1918), Kansalliskirjasto. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Pakarinen
Esillä on myös kiinnostava löytö. Kun näyttelyn kuraattori, intendentti Anu Utriainen teki taustatyötä näyttelyä varten, hän pääsi Gustav Klimtin portfolion jäljille. Klimt oli valinnut portfolioon 50 painotyötä ja yhden alkuperäisen piirustuksen alastomasta naisesta. Portfolio löytyi Kansalliskirjastosta, jonne se oli lahjoitettu sota-aikana 1943.
– Löytö oli odottamaton ja yllättävä. Portfoliota painettiin aikoinaan vain kolmesataa kappaletta. Painojälki edustaa tuon ajan huipputekniikkaa. Klimt suunnitteli jokaiseen teokseen pienen kultaisen logon, Utriainen kertoo.
Nyt nuo painotyöt ja piirros ovat ensimmäistä kertaa esillä Ateneumin näyttelyssä.
Gustav Klimt: Beethoven-friisi: Vihamieliset voimat – paneeli 1 ja 2, etuseinä (1901/1902), Belvedere, Wien. Pysyvästi lainassa Secession-rakennuksessa Wienissä. Kuva: Belvedere, Wien. Näyttelyssä on seinämaalauksista esillä kopiot.
Yhteen museosaliin on pystytetty jäljennös monumentaalisesta teoksesta Beethoven-friisi, jonka Klimt teki vuonna 1901. Beethoven-friisi on tulkinta säveltäjä Ludwig van Beethovenin yhdeksännen sinfonian filosofisesta sisällöstä. Teos kertoo kolmiosaisen tarinan ihmiskunnan ikuisesta pyrkimyksestä onnellisuuteen, kamppailusta pahuutta vastaan ja onnen löytämisestä taiteen ja kauneuden avulla. Alkuperäisen friisin omistaa Itävallan valtio.
Ateneumin kolmanteen kerrokseen rakennettu näyttely etenee teemoittain, joita ovat muotokuvat, alastomuus, maisemamaalaukset, monumentaalitaide, myyttinen menneisyys, muotoilu ja kokonaistaideteos.
Akseli Gallen-Kallelan teokset käyvät vuoropuhelua Wienin mestareiden kanssa. Komeita rinnastuksia ovat esimerkiksi Gallen-Kallelan maisemien vuoropuhelu Koloman Moserin herkkien maisemien kanssa.
Koloman Moser: Naisen muotokuva profiilissa (n. 1913), Belvedere, Wien. Kuva: Belvedere, Wien
Taiteilijoiden käyttämä sana sesessio tarkoittaa eroamista jostakin. Taiteessa se merkitsi irtaantumista perinteisistä taideinstituutioista ja akateemisesta taideopetuksesta.
Sesessionistien päätavoite oli kaikkien taiteenlajien tasa-arvo. Kuvataiteen, arkkitehtuurin, käsityön, muotoilun ja muodin tuli kuvata muuttunutta ja modernia elämäntapaa. Taiteilijoita yhdisti uuden identiteetin kehittäminen.
Sesessionistinen liike ei ollut yhtenäinen taidesuuntaus, vaan siihen sisältyi useita tyylisuuntia, kuten art nouveau, symbolismi ja impressionismi. Wienin lisäksi liike sai osallistujia monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa, esimerkiksi Berliinissä. Naiset eivät päässeet sesessionin virallisiksi jäseniksi, mutta he osallistuivat näyttelyihin ja heidän roolinsa uudistustyössä oli merkittävä.
Perinteistä ja normeista vapautumiseen sisältyi ajatus uuden, modernin elämäntavan luomisesta. Se kytkeytyi laajempaan Lebensreform-liikehdintään, jossa korostuivat fyysinen hyvinvointi, luonnonmukaisuus ja terveelliset elämäntavat.
Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema (1901), Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Näyttelyssä on esillä yli 200 teosta, joista neljännes on Ateneumin kokoelmista. Wienin Belvedere-museosta on saatu lainaan 20 teosta. Gallen-Kallelan, Klimtin ja Moserin lisäksi mukana ovat muiden muassa Emilie Flöge, Ferdinand Hodler, Josef Hoffmann, Broncia Koller-Pinell, Max Kurzweil, Elena Luksch-Makowsky sekä Edvard Munch.
Gallen-Kallela työskenteli Keski-Euroopassa vuosina 1895–1908, ja osallistui näyttelyihin useissa kaupungeissa Saksassa sekä kahdesti Wienissä vuosina 1901 ja 1904.
Gallen-Kallela, Klimt & Wien Ateneumissa Helsingissä 26.9.2025–1.2.2026. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Paluu yhteiselle leirinuotiolle – arviossa TTT:n Vuonna 85 Reunion
TEATTERI | Liian myöhään Tampereelle muuttanut Jussi Kareinen kävi seuraamassa Työviksen suosikkiesityksen jatko-osaa ja pyrki ymmärtämään fanikulttuuria sosiologisesta näkökulmasta.
Usvaa putkeen – Rock Siltanen Groupin Systeemi tarjoaa reteetä retro-hevirokkia
LEVYT | Onko Rock ’n’ Rollin voima ikuinen, kuten Rock Siltanen ryhmineen esikoislevyllään väitti? Onko tuo ikuisuus kestänyt juuri julkaistulle yhtyeen kolmannelle albumille?
Ehkä ihminen ei olekaan luomakunnan valtias – arviossa Risto Isomäen Krakenin saari
KIRJAT | Luonto- ja ympäristöasioihin keskittyvä kirjailija Risto Isomäki kuvaa uusimmassa romaanissaan ihmisen selviytymistä yllättävissä tilanteissa syvällä meren pinnan alla.
Every Note You Play tallensi musiikkia, joka muuten olisi hävinnyt – arviossa Mika Kaurismäen dokumenttielokuva
ELOKUVA | Mika Kaurismäki tallensi kolmen päivän aikana soittoa ja muusikoiden mietteitä Monheim Triennalen improvisaatiofestivaalilla.