Kenellä on vastuu laihuuden ihannoimisesta? Arviossa ruotsalaisdokumentti Laihin voittaa

Elvira Videgren. Kuva: Yle

Laihin voittaa (Ruotsi, 2025). Yle Areenassa 19.12.2025 saakka.

”Olen 17-vuotias ja olen vihannut kehoani nelosluokalta asti.”

Näin kertoo ruotsalainen Elvira Videgren Laihin voittaa -dokumentissa. Ruotsin yleisradion tuottama dokumentti ikuisesti ajankohtaisesta aiheesta eli ulkonäköpaineista on paikoin vaikeaa katsottavaa sen käsitellessä syömishäiriöihin ja kehonkuvaan liittyviä teemoja ja kuvia. Alussa esiintyvä sisältövaroitus syömishäiriöiden käsittelystä onkin tarpeen.

* *

Kesällä 2025 TikTok-sovellus esti #skinnytok-hashtagin, josta muun muassa Ranskan hallitus oli kannellut EU:lle syyttäen sitä laihuuden ihannoimisesta ja vaarallisen sisällön levittämisestä etenkin nuorille. Hashtag on kuitenkin vain yksi satojen joukossa, jotka levittävät äärimmäiseen laihuuteen kannustavaa sisältöä sosiaalisessa mediassa.

Juuri sosiaalisen median merkitys ulkonäköpaineisiin on keskiössä Laihin voittaa -dokumentissa, jossa käsitellään erityisesti somevaikuttajien vastuuta laihuuden idealisoimisessa. Alussa kerrataan vuosituhannen vaihteessa vallalla ollut ”heroin chic” -ihanne, Huippumalli haussa -ohjelman arvoton ulkonäön ja painon arvostelu sekä Victoria’s Secret -brändin muotinäytökset, jotka kaikki vahvistivat viestiä laihasta kehosta arvokkaana ja tavoittelemisen arvoisena.

Dokumenttiin on haastateltu esimerkiksi Karoliinisen instituutin psykologian professoria Lisa Thorellia, vaikuttaja Cassandra Klatzkowia sekä Veckorevyn-verkkojulkaisun päätoimittajaa Irena Požaria. Asiantuntijaäänistä huolimatta on 17-vuotiaan Evlira Videgrenin kuvaus somen vaikutuksesta elämään ja minäkuvan muodostumiseen dokumentin vahvimpia osuuksia.

Esimerkiksi 2010-luvulla muuttunutta, kurvikkuutta ja muotoja arvostavaa ihannetta käsiteltäessä Videgren kertoo, miten hän tällöin tunsi itsensä ensi kertaa haluttavaksi. Suuri takamus, joka aiemmin oli ollut häpeän aihe, teki hänestä yhtäkkiä suositun ja ihaillun, ja huomio sai hänet janoamaan sitä lisää ja lisää.

Vaa’an heiluri on kuitenkin viime vuosina kallistunut taas laihuuden ihannoimisen puolelle, ja sen seurauksena Videgren menetti ”ystävänsä” ja statuksensa. Hän kuvailee, miten vahvasti menetys satutti ja vaikutti hänen hyvinvointiinsa. Samoin somessa leviävä laihuutta ihannoiva sisältö vaikuttaa hänen terveyteensä ja ruokahaluunsa.

* *

Laihin voittaa -dokumentissa painottuu somen merkitys ulkonäkökeskeisyydessä. Dokumentin syntyä on innoittanut kesällä 2023 Ruotsissa käyty keskustelu niin sanotusta ”pro-ana”-ilmiöstä eli anoreksiaa ihannoivasta sisällöstä, johon dokumentissakin viitataan. Tuolloin monia vaikuttajia syytettiin anoreksian ihannoimisesta esimerkiksi kylkiluita ja selkänikamia korostavien kuvia postaamisen takia.

Vaikuttajien vastuu on dokumentin keskeinen teema. Voiko vaikuttajia kritisoida somen laihuusihannoinnista? Kuinka pitkälle? Haastateltavat nostavat esiin sen, miten vaikuttajat vetoavat helposti asemaansa yksityishenkilöinä välttääkseen vastuun – huolimatta siitä, että he ovat kaupallisia toimijoita. He saavat rahansa ulkonäkötaloudesta, joka edellyttää hoikkaa kehoa ja kauneusihanteisiin sopimista.

Psykologian professori Lisa Thorell korostaa, ettei ole mielekästä tai oikein kritisoida vaikuttajien kehoja tai niiden muutoksia. Hän kuitenkin toteaa pro-ana-keskusteluun viitaten, että vaikuttajilla on vastuu siitä, miten he poseeraavat ja mitä kuvissa korostavat. Tätä vastuuta vaikuttajat Thorellin mukaan pakoilevat.

Väite saa vahvistusta siitä faktasta, että dokumenttiin pyydettiin mukaan 11 pro-ana-sisällöstä julkisessa keskustelussa kritisoitua vaikuttajaa. Yksikään ei suostunut mukaan.

* *

Laihuuden ihannointi menee tutkijoiden mukaan äärimmäisyyksiin, jolloin jopa anoreksiaa ihannoidaan. Sitä ei nähdä hoitoa vaativana sairautena, joka johtaa pahimmillaan kuolemaan, vaan tavoittelemisen arvoisena elämäntyylinä.

Vaikka tämänkaltainen ajattelu voi tuntua oudolta, somessa se toistuu ja ajatus vahvistuu; algoritmit tuppaavat silmien eteen helposti yhä enemmän ja äärimmäisempää sisältöä. Nuoret ovat sisällölle erityisen herkkiä, eikä asian kanssa kipuilua helpota se, että somen lisäksi koko yhteiskunta on rakentunut ulkonäkökeskeiseksi.

Elvira Videgren toteaa pyrkivänsä jatkuvasti siihen, että riittäisi; riittäisi yhteiskunnan asettamille vaatimuksille halutusta ja ”oikeasta” kehosta. ”Sitä voi olla vaikea tajuta, ellei ole kuullut siitä koko ikänsä”, Videgren sanoo. Monet nuoret ovat.

Videgren kertoo hälyttävän esimerkin: hän oli törmännyt videoon, jossa TikTokissa eräs nuori pyysi nälkiintymisseuraa netistä eli kaveria motivoimaan omaa nälkiintymistään. Pelottavaa oli, miten moni kommentoi olevansa vapaaehtoinen ja haluavansa samaa.

* *

Vaikka dokumentti on hyvä analyysi median suhteesta ulkonäköpaineisiin ja laihuuden merkityksestä yhteiskunnassa, on se valitettavan yksipuolinen: poikien ja miesten näkökulma unohtuu kokonaan. Toki tilastojen valossa suurin osa syömishäiriöön sairastuvista on naisia, mutta sairaus ei katso sukupuolta. Ulkonäköpaineet ja täydellisen kehon tavoittelu eivät koske vain naisia.

Syömishäiriöliiton mukaan 7–10 prosentilla 13–17 vuotiaista pojista esiintyy syömishäiriöiden oireita. Poikien oireilu tunnistetaan heikommin, osin koska se on yleensä erilaista kuin tytöillä. Tämän olisi toivonut tulevan esiin myös dokumentissa, sillä sairauden seuraukset ovat yhtä vakavat sukupuolesta huolimatta.

Elsa Lindström

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua