Oliko pakolaiskriisi vain Venäjän sotatoimi länttä vastaan? Arviossa Carlo Masalan Jos Venäjä voittaa

Kuvat: Anna Weise / Siltala

Aggressiivisen käyttäytymisen edessä osoitettu välinpitämättömyys tai puolittaiset toimet rohkaisevat autokraattisia valtioita, varoittaa Carlo Masala, kansainvälisen politiikan professori Münchenin Bundeswehr-yliopistosta. Hän esittää kylmäävän geopoliittisen skenaarion kompaktissa mutta tarkasti kohdennetussa kirjassaan Jos Venäjä voittaa (Siltala, 2025).

Carlo Masala rakentaa uskottavan ja yksityiskohtaisen tapauskulun, jossa maaliskuussa 2028, virallisesti päättyneen mutta lopulta Venäjälle suotuisan Ukrainan sodan jälkeen Moskova testaa Naton päättäväisyyttä miehittämällä Viron Narvan ja Hiiumaa-saaren ja uhkaa Baltian maiden turvallisuutta venyttäen liittokunnan yhtenäisyyden murtumispisteeseen.

Kirjaa lukee melkein ihokarvat pystyssä, niin todelta se tuntuu. Se pistää miettimään, että vuosien 2014–2015 suuri pakolaiskriisi olikin Venäjän masinoima harhautusliike, joka antoi Lännelle muuta ajateltavaa ja toimittavaa kuin yrittää edes jossain määrin vastustaa Krimin miehitystä.

Krimin miehitys oli siis klassisen sotateoreetikon Sunzin teorian mukainen. Hän kirjoittaa Sodankäynnin taidossa, että harhautus ja petos ovat sodan ydintä. Yksi hänen kuuluisimmista periaatteistaan on: ”Sota perustuu harhautukseen.” Eli Länttä vietiin, kuin pässiä narussa!

Suorastaan pelottavaa on lukea, miten Masala ennustaa Venäjän käyttäytyvän vuosina 2025–2028. Länsi vetäytyy Ukrainan sodan jälkeen ja NATO halvaantuu. Tästähän on jo merkkejä, kun emme varmuudella tiedä, mitä Yhdysvallat aikoo tehdä vai aikooko mitään. Venäjä rakentaa hiljaa uudelleen sotavoimiaan. Sitten 27. maaliskuuta 2028 Venäjän valtaa nopeasti samanaikaisilla maihinnousuilla Viron Narvan ja Hiiumaan. Lännen eurooppalaiset sotalaivat ovat Välimerellä tukkimassa Venäjän voimalla pakottamaa pakolaisvirtaa Afrikasta.

EU:n kohdistetut häiriötekijät, kuten muuttoliikekriisit ja terrori-iskut, vievät huomion. Suwałkin käytävästä tulee NATOn ainoa elinehto Baltian maihin, jotka ovat merellä saarrettuja.

Lopuksi NATO lamaantuu huippukokouksessa 27.–28.3.2028, jossa 5. artikla hylätään ”rajoitettuna hyökkäyksenä”. Yhdysvallat pidättäytyy äänestämästä vedoten haluttomuuteen ottaa riskiä maailmanlaajuisesta sodasta. NATOn pääsihteeri kutsuu päivää liittokunnan ”mustaksi päiväksi”.

Masala korostaa, että välinpitämättömyys ja puolittaiset toimet aggressiota kohtaan rohkaisevat autokraattisia johtajia. Elleivät Euroopan ja Yhdysvaltojen johtajat ole valmiita tukemaan kollektiivista puolustusta täysimääräisesti ja yksiselitteisesti, NATOn 5. artiklan uskottavuus heikkenee ja pelote romahtaa.

Carlo Masalan teksti on painavaa, vaikka sitä on vain 126 sivua. Kirja voi viedä yöunesi!

Jukka Kallio

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua