Stevie Ray Vaughan vuonna 1983. Kuva: Wiki Commons
KIRJAT | Kitaristin elämäkerran tekijät Alan Paul ja Andy Aledort kertovat bluesin mestarin elämästä muusikkona ja ihmisenä.
”Too blues for rock and too rock for blues.”
ARVOSTELU

Alan Paul & Andy Aledort: Texas Flood – Stevie Ray Vaughanin tarina
- Suomentanut Torsti Lakari.
- Aviador, 2025.
- 333 sivua.
Texas Flood – Stevie Ray Vaughanin tarina (Aviador, 2025) on omistettu muusikon vaimoille ja lapsille, jotka tukevat musiikin tekijöitä joka päivä. Kirjassa kerrotaan Stevie Ray Vaughanin ja hänen vanhemman veljensä Jimmien, kitaristi hänkin, tarina.
Vaughan ja hänen musiikkinsa kiinnostaa yhä, kolmekymmentä vuotta kitaristin kuoleman jälkeen. Hänen soittotyyliään analysoidaan ja pilkotaan tutkittavaksi vieläkin.
Kirjaa varten on haastateltu kymmeniä huippumuusikoita eikä heistä kenelläkään ole mitään valittamista Stevie Rayn soiton ja hyvin harvoin käytöksenkään suhteen. Jos Stevie Ray kohteli jotakuta huonosti, niin toisinaan itseään.
Kohtaamisistaan kertovat muun muassa Bonnie Raitt, Buddy Guy, Albert King, Eric Clapton ja Jimmien vaimo Connie Vaughan.
Kirjan ovat kirjoittaneet toimittajat Alan Paul ja Andy Aledort, joista jälkimmäinen on itsekin kitaristi.
Jo nuorena isoveli Jimmie huomasi Stevie Rayn paremmuuden kitaransoittajana. Perheen isä ei ollut aina innostunut poikiensa harrastuksesta, vaikka suvussa oli lukemattomia countryn ja populaarimusiikin soittajia, erityisesti kitaristeja.
Jimmie muutti ensin Austiniin ja muutaman vuoden kuluttua pikkuveli teki samoin. Kotikaupungissaan Stevie Raylla oli jo ollut bändejä ja hän oli saavuttanut suosiotakin soittamisellaan.
Austinissa Stevie Ray Vaughan soitti kitaraa suositussa Paul Ray and The Cobrasissa. Bändin muutaman jäsenen ja ongelmallisten ihmissuhteiden takia hän erosi bändistä ja perusti Double Troublen, josta tuli vuosikymmeniksi Stevie Rayn oma yhtye.
Texas Flood ei ole pelkästään luettelo päähenkilönsä tekemisistä, keikoista ja julkaisuista. Kirja piirtää kuvan soittamista ja musiikin tekemistä rakastavasta miehestä, jolla oli paljon ystäviä, enimmäkseen muusikoita. Tarinat kertovat heidän tapaamisistaan ja yhteisistä projekteistaan.

Kuva: Aviador
* *
Työn, keikkojen ja levyjen tekemisen rankkuus ja perhe-elämän ongelmat johtivat Stevie Ray Vaughanin kohdalla liialliseen alkoholinkäyttöön, mikä vei hänet lopulta hoitoon. Joutuessaan itsensä kanssa ongelmiin muusikko ei koskaan osannut pyytää apua ajoissa.
Vaughan kuoli helikopterionnettomuudessa 27. elokuuta vuonna 1990, vain 35-vuotiaana.
Stevie Ray Vaughanin musiikki on yhdistelmä mustaa bluesia ja rockia. Pari kertaa kitaristin keikalla olleena voin sanoa kuulleeni soittoa, josta arvelin Stevie Rayn nauttineen yhtä paljon kuin kuulijoiden. Porissa vuonna 1985 jopa vip-alueen mölisijät hiljentyivät kuuntelemaan mestarin soittoa. Oulun Kuusirockissa heinäkuussa 1988 oli todella riehakas tunnelma. Rockin ystävät hyväksyivät bluesin mestarin.
Stevie Ray Vaughanin musiikista sanottiin: ”Too blues for rock and too rock for blues”. Ehkä tuosta syystä niin monet miljoonat rockinkin rakastajat löysivät hänen musiikkinsa
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sujuvan katsaus fysiikan löytöihin ja keksintöihin – arviossa Heikki Ojan Fysiikan sankareita viideltä vuosisadalta
KIRJAT | Professori Heikki Ojan esittelee tietokirjassaan henkilöhistorioiden kautta 42 fyysikkoa ja tieteen uudistajaa Blaise Pascalista Peter Higgsiin.
Suomalaisen runouden ihmeaikuinen Ilpo Tiihonen on saanut ehdottomasti ansaitun elämäkerran
KIRJAT | Pirkko Vekkelin erinomainen teos Mies, leikki ja ikävä avaa Suomen kolmanneksi parhaan runoilijan tarinaa.
Historia tulee eläväksi ja esitettäväksi – arviossa Lars Huldénin Kajaaninlinna 1636
KIRJAT | Tuomo Holopaisen ja Jaakko Salemaan suomentama Kajaaninlinna 1636 on yksi suomenruotsalaisen nykyrunoilijan Lars Huldénin vähemmän tunnetuista teoksista.
Polkuja on paljon, mutta riittääkö patikoijalle enää polttopuita? Arviossa neljä opasta päiväretkeilijöille
KIRJAT | Retkeilyn suosio tuottaa kirjoja, joissa reitit on esitelty huolella ja kiinnostavasti, mutta toisiin on ahdettu turhaa tavaraa.




