Eriikka Magnusson. Kuva: Päivi Vasara
TAPAHTUMAT | Runoraadille ja sen sisartapahtumalle Elämäni kirja & runo löytyi uusi koti kulttuuriravintola Telakan yläkerrasta.
”Hyvä, että saimme ennestään kulttuuriohjelmalle vakiintuneen paikan.”
Päivi Vasara, teksti
Kun tamperelaisravintola Laterna sulki ovensa kulttuuriravintolana, joutui Kaupungin valot -yhdistys etsimään uutta kotia runotapahtumilleen. Runoraati sekä Elämäni kirja ja runo järjestetään jatkossa kulttuuriravintola Telakan yläkerrassa.
Ensimmäinen Runoraati kokoontuu 26.8.2025. Vakiokasvot kirjailija Nina Hakalahti ja muusikko Heikki Salo ovat tietysti paikalla, ja vierailijana on niin & näin -lehden päätoimittaja Kaisa Kortekallio.
Runoraati on näistä kahdesta vanhempi. Se syntyi vuonna 2017. Ensimmäinen paikka oli kirjakauppa Tulenkantajat, sitten oltiin vuodesta 1922 ravintola Kivessä Tampereen Teatterin talossa ja viimeisimmäksi Laternassa.
– Kuusi vuotta on hyvä saavutus, sanoo Eriikka Magnusson, joka luotsaa Kaupungin valot -yhdistystä.
Kiitoksia vastaantulosta
Eriikka Magnusson on kiitollinen siitä, että tilat järjestyivät Telakalta.
– Telakka on vakiintunut kulttuuripaikka ja sen sijainti on loistava keskustassa. Jos olisimme joutuneet uppo-outoon paikkaan, olisimme joutuneet ponnistamaan uuden runotapahtumien läpilyönnin.
Laternan luopuminen kulttuuriravintolakonseptista tuli yllätyksenä ja hetken verran vallitsi hämmennys, kunnes mieleen tuli Telakka.
Runotapahtumien viehätyksiin liittyy se, että voisi istua alas, mahdollisesti ruokailla ja nauttia virvoitusjuomia. Jossain luentosalissa olisi tylsempää.
Majanoja-säätiön tuki mahdollisti sen, että muutto ei syönyt yleishyödyllisen yhdistyksen rahavaroja ihan nolliin. Kaupungilta on saatu tukea 450 euroa.
Kolme plus kolme
Runoraadin isäntä Erkki Kiviniemi ja runojen lausuja Eriikka Magnusson valitsevat Runoraatiin kumpikin kolme runoa. Niistä keskustellaan keskenään ja mielipide voi vaihtua. Konseptiin eivät sovi kovin pitkät runot, eivätkä kaikki runot ole lausuttavissa.
Seuraamista helpottaa se, että yleisö saa runokopiot paperilla.
– Pidämme huolta siitä, että kaikki sukupuolet on huomioitu. Se, että on vanhaa ja uutta runoutta, pidetään mielessä. Joskus esillä oli klassikkorunoja, mutta se hiipui pois.
Aina löytäminen ei ole helppoa. Paljon on jo käsitelty, koska Runoraati on jo eskari-iässä. Kun syksyllä on viisi tapahtumaa, ja kussakin kuusi runoa, pitää etsiä 30 uutta kilpailijaa. Välillä täytyy vähän kaivella.
Runoraadissa annetaan leikkimielisesti pisteitä, mutta tärkeintä on, että runoista keskustellaan.
– Emme liiku akselilla hyvä vai huono, vaan merkittävää on, mikä tekee vaikutuksen. Eli tykkääkö vai eikö tykkää. Arvosteluasteikko voi vaihdella ykkösestä kymppiin saman runon kohdalla.
Yleisön toivotaan osallistuvan keskusteluun, ja niin se tekeekin, kun alkukankeus hellittää.
Näinä aikoina se, että on tilaisuus, jossa keskustellaan runoista, on jopa absurdi ajatus.
Kivaa ja halpaa
Runotapahtumiin on kymmenen euron lippu. Eläkeläiset, työttömät ja runoilijat maksavat vitosen.
– Tämä on kivaa ja tämä on halpaa, Eriikka mainostaa.
Hänen mielestään molempien runotapahtumien vetonaula on inhimillinen uteliaisuus. Halu kuulla, mitä kutsutut vieraat sanovat runoudesta. Tämän vuoksi vieraiksi pyydetään myös henkilöitä, joita ihmiset eivät yleisesti yhdistä tähän kirjallisuuden lajiin. Niinpä syksyn vieraana on myös muusikko Pauli Hanhiniemi, jota harva mieltää ”runopojaksi”.
Eriikka lisää, että runoudesta voi puhua kevyesti ja hauskasti, mikä on yleisön ensikertalaiset yllättänyt. Akateemisuus on tapahtumista kaukana.
– Kun kutsumme runotapahtumiin vierailevia osanottajia, he yleensä sanovat ensin, että en minä osaa sanoa runoista mitään. Sitten osoittautuu, että he osaavat sanoa paljonkin. Itsekin hämmästyn välillä, miten runo voi synnyttää niin runsaasti ajatuksia ja mielipiteitä.
Kaupungin valot
Kaupungin valot -yhdistys pitäytyy nyt runoissa. Yhdistys on perustettu vuonna 2019. Runoraati sekä Elämäni kirja ja runo ovat vakiinnuttaneet asemansa. Niiden lisäksi voi olla satunnaisia runotapahtumia.
Erkki Kiviniemi ja Eriikka Magnusson ovat olleet mukana alusta asti. Samoin Heikki Salo. Ennen Nina Hakalahtea oli mukana Anna Elina Isoaro.
Telakalle muutto tietää myös sitä, että kokoontumisaika palaa vanhaan malliin eli se on jatkossa tiistai.
* *
Runotapahtumat Telakalla 2025
- ti 26.8. Runoraati, vieraana Kaisa Kortekallio
- ti 9.9. Elämäni kirja & runo
- ti 23.9. Runoraati
- ti 7.10. Elämäni kirja & runo
- ti 28.10. Runoraati
- ti 18.11. Elämäni kirja & runo
- ti 25.11. Runoraati
- ti 9.12. Elämäni kirja & runo
- ti 16.12. Runoraati
Illat alkavat kello 19. Kesto kaksi tuntia.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Hei, tuntematon runoilija, hauska tutustua!
KIRJAT | Sari Harsu poimi Kulttuuritoimituksen kirjahyllystä mukaansa toimitukseen lähetettyjä runokirjoja, sellaisia, joiden kirjoittajat olivat hänelle vieraita.
Esikoisrunoteos käsittelee hienosti transitiota ja pelimaailmoja – arviossa Aura Siltalan Kyborgikesä
KIRJAT | Aura Siltalan runoissa kyborgius otetaan omaksi ja valjastetaan yhteiskuntakritiikin keinoksi.
He kaikki nukkuvat kummun alla – arviossa Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologia
KIRJAT | Tammen Maailmankirjallisuuden klassikot -sarjassa julkaistun teoksen runoissa ääneen pääsevät hautausmaan vainajat.