Mika Hentunen ja Kristiina Helenius toivat Kiinan maailman Myllykosken kesäiltaan Kymi Librissä

Kuva: Elina Talvio

Elina Talvio, teksti

Kymi Libri on leppoisa kirjallisuustapahtuma Kouvolan laitamilla. Se järjestettiin nyt neljättä kertaa, ja Yleisradion kirjeenvaihtajana työskentelevä Mika Hentunen on ollut mukana alusta asti. Nyt hän oli vaimonsa Kristiina Heleniuksen kanssa kertomassa Kiinan maailma -kirjasta (Tammi, 2025), jonka he ovat kirjottaneet yhdessä.

Kiina tähtää maailman valtiaaksi, ja on asettanut sille takarajaksi vuoden 2049, jolloin kommunistinen Kiina täyttää 100 vuotta. Siihen mennessä Kiina on viimeistään päättänyt ottaa hallintaansa Taiwanin ja juan on syrjäyttänyt dollarin maailman ykkösvaluuttana.

Kiina on kuin mehiläispesä

Kiina on äärimmäisen tehokas koneisto. Se on kuin mehiläispesä, jossa yksilöt on valjastettu yhteisen päämäärän eteen. Hentunen ja Helenius pohtivat kirjassa kuitenkin, että tämä sama tehokkuus voi lopulta olla se tekijä, joka estää Kiinan nousun korkeimmalle tasolle. Pakottaminen toimii vain tiettyyn rajaan asti, ja parhaat keksinnöt syntyvät yleensä siitä, että joku ajattelee asioita toisin kuin muut, ja toisinajatteluun ei kiinalaisessa kulttuurissa kannusteta.

Maailman valtiaan pitää myös olla sellainen, jota muu maailma ihailee. Kirjoittajat muistuttavat, että juuri vapaus tekee lännestä ihaillun. Kiina vaurastuu, ja vapaus kiehtoo tämän ajan nuoria. Etenkään nuori sukupolvi ei ole valmis taistelemaan kommunististen ihanteiden vuoksi vaan haluavat helpompaa elämää.

Mika Hentunen kertoo kirjan syntyprosessista, että mielenkiinto Kiinaa kohtaan heräsi hänen ollessaan Ylen kirjeenvaihtajana Washingtonissa Trumpin ensimmäisellä kaudella. Kiina liittyi Maailman kauppajärjestö WTO:hon vuonna 2001 Yhdysvaltojen tuella. Siihen asti suhteiden katsottiin hyödyttävän molempia mutta järjestöön liittymisen jälkeen ne alkoivat viiletä, sillä Yhdysvallat alkoi pitää Kiinaa haastajana. Lopulta Trumpin ensimmäisellä kaudella erimielisyydet kärjistyivät kauppasodaksi.

Kiinasta puhuttiin Washingtonissa yhä enemmän. Kun tilaisuus tarjoutui, Hentunen haki toimittajaksi Pekingiin. Nykyään hänen asemapaikkansa on Moskova.

– Washingtonissa on valtava määrä Kiina-tietoutta, ehkä enemmän kuin missään muualla Kiinan ulkopuolella, Hentunen kertoo.

Kiinan hahmottaa vain Kiinasta käsin

Kristiina Helenius asuu edelleen Washingtonissa, mikä on ollut arvokasta kirjaprojektin kannalta. Pekingistä on mahdotonta saada yksittäisten ihmisten haastatteluja, kun taas Washingtonissa se onnistuu. Helenius muistuttaa, että sitäkin tietoa pitää punnita tarkoin, sillä se on värittynyttä.

Hentusen Pekingissä asuminen toi kirjaan syvyyttä, sillä järjestelmää olisi ollut vaikea hahmottaa, jos maassa asumisesta ei olisi kokemusta. Hän havaitsi, että samalla tavalla Kiinassa käydään valtataistelua, vaikka se ei ole yhtä näkyvää meille asti.

Kirjan eräs kiinnostavimmista luvuista käsittelee Elon Muskia. Ennen rooliaan Trumpin hallinnossa Musk oli jo pitkään kaveerannut Xi Jinpingin kanssa ja saanut erikoiskohtelua Kiinan markkinoilla. Hentunen vitsailee puolitosissaan, että Musk taitaa olla maailman ainoa ihminen, joka voi tuosta vain soittaa sekä Xille että Trumpille.

On pakko kysyä, tuliko tekijöille mikään yllätyksenä prosessin aikana. Molemmat sanovat kuin yhdestä suusta, että yllättävintä oli se, miten pitkälle Kiina on kaikessa hiljaisuudessa edennyt. Kiina ei ole mielikuvien riisipeltojen muinainen maa, vaan se on monella alalla johtava toimija maailmassa, ja se pyrkii määrätietoisesti ykköseksi. Pekingin liepeille rakennetaan nyt valtavaa maanalaista sotilaallista komentokeskusta, joka on monta kertaa Pentagonia suurempi.

Paljon uusiksi kirjoittamista

Kiinalaiseen ajatteluun kuuluu kärsivällisyys, ja sama koskee Xin persoonaa. Hän on taitava poliitikko – määrätietoinen, kärsivällinen, älykäs ja laskelmoiva. Vasta nyt päälle 70 vuoden iässä hän on pääsemässä tavoitteisiinsa. Kiina ei pidä epäonnistumisena sitä, että asiat eivät ole vielä tapahtuneet. Esimerkiksi Taiwanin liittäminen Kiinaan on kirjoitettu Kiinan perustuslakiin jo 1980-luvulla, mutta Kiina on kasvattanut painetta ja haluaa Taiwanin liittyvän itse. Syy tähän on se, että Taiwanin vuoristoinen pääsaari on vaikeasti valloitettava, ja Kiina haluaa Taiwanin ehjänä mikrosiruineen kaikkineen. Taiwanilla on eniten arvoa ehjänä, siitä ei haluta toista Gazaa.

Kirja elää ajan hermolla. Kirjoitusprosessin aikana tapahtumat elivät koko ajan, ja pariskunta kertoo, että sai vähän väliä kirjoittaa lukuja uusiksi, jotta niihin ei jäisi vanhaa tietoa.

Kymi Librissä järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistui Heleniuksen ja Hentusen lisäksi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Tapahtuman ihmisläheistä luonnetta kuvaa se, että suurin osa ajasta oli varattu yleisön kysymyksille. Keskustelu näytettiin suorana Yle Areenassa ja tallenne on katsottavissa 23.8.2025 saakka.

Kymi Librissä oli varattu muutenkin aikaa sille, että ihmiset pääsevät juttelemaan kirjailijoiden kanssa ja aamuvirkuimmat jaksoivat jopa nousta lenkkeilemään heidän kanssaan.

Kymi Libri järjestettiin neljättä kertaa ja Hentunen on ollut mukana alusta asti. Tapahtuma on hyvällä tavalla kotikutoinen, ja kuin sen symboliksi lippuina toimivat virkatut rannekkeet.

Mika Hentunen & Kristiina Helenius: Kiinan maailma – tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet. Tammi, 2025. 255 sivua.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua