Parasta juuri nyt (13.4.2024): Shogun, Eero Järnefelt, Saman sateen alla, Suga, Käärmetalo

13.04.2024
Kh4pAN1g9gL2f5dKx1XR jpgversion

Saman sateen alla. Kuva: Banijay Finland Oy / Yle

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Eija Niskasen listalla on televisiosarjaa, kuvataidetta ja korealaista poppia.

1

Shogun on James Caldwellin massiivinen romaani vuoden 1600 ympärille keskittyvästä valtataistelusta eri ruhtinaskuntien välillä. Vuosihan on sitä aikaa, kun Japani yhdistettiin yhdeksi valtakunnaksi Tokugawa-suvun alle ja pääkaupunkikin siirtyi Kiotosta Edoon eli nykyiseen Tokioon.

Tämän valtataistelun keskelle tupsahtaa laivalla Etelä-Amerikan kautta britti John Blackthorne, joka on melkoinen omaneduntavoittelija. Hänelle alkaa syntyä tunneside Toranagan johtamaan klaaniin ja erityisesti Mariko-nimiseen hovinaiseen, joka portugalia taitavana toimii Blackthornen tulkkina. Blackthorne perustuu todelliseen historialliseen hahmoon. Toranaga taas on lähimpänä todellista historiallista samuraihallitsaa Oda Nobunagaa.

Shogun tehtiin tv-sarjaksi jo vuonna 1980, ja se synnytti Japani-buumin Yhdysvalloissa, muttei saanut mairittelevia arvioita Japanissa, vaikka Toranagan rooliin oli pestattu Kurosawan samurai-elokuvien tähti Toshiro Mifune. Nykypäivästä katsoen sarja oli räikeän länsimaalaisen ylimielinen katseessaan Japaniin ja japanilaisiin ja naiskuvaus lähinnä valkoista miestä palveleva Madame Butterfly -uusintoklisee. Uuteen amerikkalaissarjaan kohdistui siis odotuksia.

Yhtenä sarjan tuottajana on toiminut Toranagaa näyttelevä Hiroyuki Sanada, joka on kertonut pyrkineensä takaamaan todenmukaisemman Japani-kuvauksen. Sarja on monella tapaa kiehtovampi ja mukaansatempaavampi kuin aiempi. Japanilaiset kuvataan monitahoisempina ihmisinä, naiset, Marikon lisäksi myös Fuji, ovat vahvempia ja puvustus, hiukset ja lavastukset yksityiskohdissaan todenmukaisempia eivätkä sellaisia hongkongilaisen rihkamakaupan oloisia kuin aiemmassa sarjassa. Blackthornea ei päästetä hallitsemaan kohtauksia, vaan Toranaga on nostettu selkeästi toiseksi päähenkilöksi, ellei itselleni suorastaan päähenkilöksi. Komeaa ja karismaattista Sanadaa nimittäin katselee mielellään. Tarkkasilmäinen toki hoksaa metsän olevan kanadalainen eikä japanilainen, koska pandemian takia sarjaa kuvattiin enemmän Kanadassa ja vähemmän Japanissa kuin oli alun perin tarkoitus.

Kaiken kaikkiaan Shogun on viihdyttävä ja tarpeeksi kunnianhimoisesti toteutettu sarja. Nyt Yle alkaa tuoda Japanissa tehtyjä tv-sarjoja Areenaan, alkuun voisi vaikkapa pistää 1980-luvulla esitetyn Shingen-sarjan, joka sijoittuu samaan aikaan ja valtakamppailuihin kuin Shogun.

Shogun Disney Plus -palvelussa.

2

Olin 1980-luvun loppuvuosina Retretissä kesätöissä. Siellä oli Eero Järnefeltin suuri näyttely, jota opastin. Niinpä Ateneumissa juuri avannut Järnefelt-näyttely näyttää tutulta. Sielläpä ne ovat: Kolin maisemat, Sibelius, kauniit lumiset talvimetsät ja se jo useaksi memeksi taipunut Raatajat rahanalaiset, jonka tunnetaan myös nimellä ”Kaski”.

Järnefelt maalasi maamme kansallismaisemien lisäksi lähipiiriään, puolisoaan, lapsiaan. Hänen sukuunsa kuului merkittäviä kulttuuripersoonia, olihan hänen sisarensa Aino naimisissa Jean Sibeliuksen kanssa. Muotokuvia syntyi myös politiikan suurmiehistä ja hyväntekijöistä.

Vaikka Järnefeltin tyyliksi mielletään kansallisromanttinen realismi, oli hänellä oma symbolistinen kautensa, jolloin hänen tyylinsä lipui Hugo Simbergin suuntaan.

Eero Järnefelt Ateneumissa 25.8.2024 asti.

EJ D 2286 I a

Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1892). Kuva: Järvenpään taidemuseo / Matias Uusikylä

3

Seitsemän nuorta ihmistä, hyvin vaihtelevin persoonin ja taustoin. Yksi, 17-vuotias Mio, on transmies, on yksi maahanmuuttajataustainen ja yksi kouluhaasteiden kanssa kamppaileva. Heitä kaikkia yhdistää yhteinen harrastus, K-poptanssiryhmä Serein, jonka jäseninä he harjoittelevat, esiintyvät ja kilpailevat.

Saman sateen alla on Ylen neliosainen seurantadokumenttisarja K-poptanssiryhmä Sereinistä ja sen tiestä harjoittelujen kautta kilpailuihin. Omia virheitä ruoditaan mutta onnistumisista myös iloitaan. Saman sateen alla seuraa erikseen kutakin jäsentä, kartoittaen kunkin elämäntilannetta ja haasteita. On ADHD-lääkitystä, työttömyyttä. Jokainen kuitenkin korostaa sitä, että Serein on auttanut heitä itsetunnon kanssa ja että se on heille toinen koti.

Lukiolaisopiskelija Nabilla oli vaikeuksia ymmärtää puutteellisen suomen kielen taidon takia, mitä opettaja puhui koulussa, mutta tanssin kieli on sama yli kielirajojen ja sen kautta Nabi pystyy ilmaisemaan itseään. Kamera seuraa sympaattisella otteella ryhmän jäseniä niin K-poptanssitapahtumissa kuin yksityiselämässä.

Saman sateen alla Yle Areenassa.

4

Eteläkorealaisen BTS-yhtyeen jäsen Suga julkaisi ensin sooloalbuminsa D-Day (2023), alter ego -nimellä Agust D (lopusta alkuun luettuna Daegu Town Suga; Suga on kotoisin Etelä-Korean Daegn kapngista), ja lähti sen jälkeen loppuunmyydylle kiertueelle pitkin Aasiaa ja Yhdysvaltoja. Kiertue päättyi elokuussa encore-konsertteihin Soulissa, joilla eri päivinä lavalle kipusivat myös BTS:n jäsenet RM, Jungkook ja Jimin. Finnkinossa esitettävä D-Day Movie kattaa tämän encoren, ei tosin aivan kokonaan, koska puoleentoista tuntiin ei mahdu koko konserttia.

Suga edustaa BTS:n rap-linjaa, hän on taustaltaan räppäri ja sellaista suuri osa hänen musiikistaankin on. Mukaan mahtuu toisaalta myös kauniita ja melodisempia biisejä. Yksi konsertin teemallisista langoista on henkinen ahdistuminen, mikä toteutettiin käytännössä esiintymislavan pienenemisenä konsertin edetessä. Suga on jo vuosia puhunut avoimesti mielenterveysongelmistaan niin biiseissään kuin haastatteluissa, ja niistä kertoo erityisesti kappale Amygdala.

Konsertin erityisen huolellisesti toteutettu visuaalinen ja lavastuksellinen ilme tukee musiikkia.

Suga | Agust D Tour ’D-Day’ The Movie Finnkinon teattereissa vielä 13.4.2024.

5

Muutin. Uusi kotini, Käpylän Käärmetalo, rakennettiin vuonna 1951, arkkitehtinään Yrjö Lindegren. Arava-kerrostaloksi rakennettu kolmiosainen, pitkulainen ja maastossa luikerteleva talokompleksi sai pian kansan suussa nimen ”Käärmetalo”. Tyyliltään se edustaa sodanjälkeistä modernismia, mutta ei ihan niin tiukan muodollisen funktionaalinen kuin joku Bauhaus-tyyli. Limittäin asetellut asunnot luova elävän pinnan ja sallivat valon kaikkiin asuntoihin.

Käärmetalo

Käpylän Kääärmetalo, Mäkelänkatu 86. Kuva: Eija Niskanen

Kompleksi oli päässyt huonoon kuntoon ja vuonna 2014 aloitettiin remontointisunnitelmat. Mukana oli talon ainutlaatuisuuden vuoksi Museovirasto, joka joko salli tai kielsi uudistukset. Esimerkiksi hissejä ei asennettu, vaan kapuan itsekin portaita neljännen kerroksen kämppääni. Keittiöissä säilytettiin alkuperäiset 1950-luvun henkiset kaapistot ja ulkopintaan palautettiin alkuperäisväri. Asunnoissa on kunnon keittiötkin eikä sellaista keittiökalusteiden riviä olohuoneen seinällä kuin nykykopperoissa. Remontointi voitti arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon 2019.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua