Tsigu-Lupus: Lastenjuhlat

Kuvitus: Marjut Anttilainen

OIKEUS OLLA SUSI | Julkaisemme juhannusviikon sunnuntaihin asti yhden Oikeus olla susi -kilpailuun lähetetyn tekstin päivässä. Tänään vuorossa on nimimerkki Tsigu-Lupuksen novelli.

LUE MYÖSJuttu Oikeus olla susi -kilpailun tuloksista | Muut palkitut ja julkaistut kilpailutekstit

* *

Talo tuli näkyviin metsikön takaa. Susi erotti sen rinnankorkuisen heinän läpi. Pieniä ihmisiä, korviin särkyvää huutoa, koiran räksytystä, matalaa puhetta, hiilien kihinää, palavan lihan, kiiman ja veren hajua. Takapiha kuhisi, grilli savusi. Mies seisoi puhelin kädessä, nainen käveli keinuen mehuvadin kanssa. Lastenjuhlien iloista sekasortoa. Koiraa ei näy missään. Räksytys vain kuului. Räksytys ja lasten huuto.

”Hei Valtsu, etsä nyt osaa? Mä heitin kärrynpyöriä kun olin viis. Kato nyt mua…”

”Joo, kyl mä jo osaan. Kato. Kato mua. Sä oot ihan väärinpäin.”

”Mun täytyy nyt mennä. Eskosen täti, missä teillä istutaan?”

”No voi sua kulta pieni. Vessa on heti ovesta vasemmalle. Hei Pera, autatsä tota pientä kultaa et se löytää veskin!”

”Ei hemmetti, ei ehdi. Kun ei tää grilli starttaa. Onko se sun salaatti edes valmis?”

Ja niin edelleen. Susi katosi näkyvistä juuri ajoissa, kun mies heitti palaneen lihapalan vaivihkaa ojaan. Palasi sitten toimiinsa, kun takapihalle saapui toinenkin mies.

”Pera perkele, mikä täällä palaa!”

”Ai mikä palaa? No, sä palasit! Teretulemast!”

Miehet telmivät kuin karhut. Grilli savuttaa, liekit nousevat; sitten se sammuu kokonaan. Miehet kiroavat kun ymmärtävät mitä on tapahtunut.

Susi nieli hiiltyneen lihapalan ja kiersi etupihan puolelle. Sieltä räksyntä kuului. Pieni koira autontallin vieressä. Mitä se siinä? Koira ulisi, tempoili hihnaansa. Pelko sai silmät valumaan. Narttu, ja kiimassa. Verta valui karvojen välistä, ohuet luut vapisivat. Susi alkoi itsekin kiihtyä. Se näytti hampaita. Koira ulisi aivan hirveästi. Kääntyili ja painoi hädissä perää maahan. Susi astui vieläkin lähemmäksi…

Keittiöön tuli äkisti eloa. Nainen seisoi ikkunassa iso kulho kädessä. Ja se toinen mies astui esiin pimeästä, odottamatta niin että nainen huudahti.

”No hei. Mitä sä täällä huudat?”

”No hei. Hei nyt kuule. Kun tuut noin ihan salaa. Mä täällä olen perunasalaattia tekemässä. Joko sä sanoit Peralle moi. Se on taas ihan kuule kauhee!“

”Vai perunoita. Mulla olis tässä herkkukurkku. Zuccini, sano italialainen.”

Ja niin edelleen. Susi kuulee kaiken mutta ei välitä. Koira sitä kiinnostaa. Ohut nahkahihna jossa on pelon ja veren ja eritteiden lemu. Koira inisee ja vetää hihnaa. Mutta ei se siitä irti pääse. Susi taivuttaa selän kaarelle, levittää takajalat valmiiksi ponnistukseen…

Ja äkisti, nainen huutaa aivan kamalasti. Se on pelkoa ja kauhua, nyt se pimeästä tullut mieskin huutaa, se on meteliä josta sanat ovat poissa. Ikkuna aukeaa. Mies koittaa heittää perunalla mutta ohi menee. Suden ote pitää, hampaat ovat syvällä lihassa, luussa ja rangassa.

Grillin mies säntää esiin iso grillihaarukka kädessä.

”Mitä täällä tapahtuu? Lissu, missä sä oot? Onko sun hätä?”

Keittiön mies ja nainen saavat oven auki, tulevat etupihalle.

”Hei Kale, mitä täällä tapahtuu. Löysitsä sen sytytysnesteen?”

”Susi on vienyt koiran!” nainen huutaa.

”Susi vienyt koiran? Mitä helvettiä? Kuka jumalauta käski jättää koiran ulos! Ja kuka on vienyt sun housut? Kale, missä sun paita on?”

Susi juoksee pientaloalueen reunalle. Laskee vasta siellä saaliinsa ja painaa käpälän kuolleen koiran poskelle. Laiha poski se on, enemmän karvaa kuin lihaa, mutta vatsalaukusta saa sentään ravintoa. Aikansa susi sitä repii. Jättää koiranraadon sitten sikseen.

Nostaa päänsä. Moottoritie humisee. Joelta kuuluu ankkojen kaakatus.

Tsigu-Lupus

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua