Tv-dokumenttisarja kirjoitustaidon historiasta kertoo miten ja miksi ihmiskunta oppi kirjoittamaan

29.03.2021

Missä syntyivät ensimmäiset aakkoset ja miten niistä kehittyi kirjoitettu teksti? Kuva: Yle

TELEVISIO | Harva tietää, että kirjoitustaito syntyi kirjanpidon tarpeesta. Jokivarsien maanviljelyskulttuureissa, Egyptissä ja Mesopotamiassa piti voida laskea yhteen tuotettu ruoka, jakaa ja verottaa sitä. 

”Sarja kirjoitustaidon historiasta kiehtoo, koska se saa ajattelemaan oman maailmankuvan ja historiankäsityksen perusteita, mikä ei ole pieni saavutus yhdelle tv-sarjalle.”

ARVOSTELU

3.5 out of 5 stars

Historia: kirjoitustaidon synty

  • 2 jaksoa, 2020.
  • Katso: Yle Areena. Yle TV1 ke 31.3. ja 7.4. klo 19. Uusinnat la 3.4. ja 10.4. klo 9.05

Maailman tärkeimpiä keksintöjä voi alkaa listata mielessään ja päätyä siihen, ettei enää erota kattilaa kuokasta tai tulentekotaidosta, röntgensäteistä tai rokotteista. Kuka tulisi edes ajatelleeksi kirjoitustaitoa maailman tärkeimpiin kuuluvana keksintönä?

Kirjoittaminen tuntuu jotenkin niin arkipäiväiseltä ja tavalliselta, ettei osaa ajatellakaan, että jossain sekin on pitänyt keksiä.

Varman laadun historiadokumentti

Tätä arkisuutta lähdetään purkamaan Ylen esittämässä historia-aiheisessa dokumenttisarjassa Kirjoitustaidon synty (2020). Muun muassa brittiläisen BBC:n ja taiteeseen ja kulttuuriin keskittyneen ranskalais-saksalaisen Arte-yhtiön yhteistuotantona syntyneessä sarjassa selvitetään kirjoitustaidon syntyä niin perin pohjin, että vanhat käsitykset kirjoittamisesta sumerien keksintönä saavat kyytiä.

Sarja alkaa Siinain autiomaasta, missä sijaitsee Serabit el Khadimin ylänkö. Sen reunalla ovat muinaisen egyptiläisen temppelin rauniot. Temppelille 4 000 vuotta sitten tulleet siirtotyöläiset vaikuttivat kirjoitustaidon syntyyn. Sarja mieltää kirjoitustaidon tarinan ihmiskunnan tarinaksi.

Katsoja saa rauhan ajatella

Sarjassa miellyttää rauhallinen tahti, joka antaa tilaa sekä asiantuntijoiden puhua että esitellä eri puolilta maailmaa löytyneitä todisteita kirjoitustaidon kehittymisestä. Kairon lähellä sijaitsevalla Sakkaran hauta-alueella on Faarao Tetin hauta, jonka seinään on kaiverrettu tuhansia tyyliteltyjä kuvia. Ne ovat loitsuja, joiden avulla muinaiset egyptiläiset uskoivat kuninkaan virkoavan ja elävän ikuisesti.

Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että kirjoittamalla nimensä ihminen ikuisti itsensä eli tuli kuolemattomaksi. Tämän kuullessaan ei voi olla ajattelematta miten itsepintainen on egyptiläisten idea kuolemattomuuden saavuttamisesta.

ve001o3ci7

Arabialaiset kirjoitusmerkit ovat melkein kuin kalligrafiaa. Kuva: Yle

* *

Eikö jokainen teoksensa signeeraava taiteilijakin usko elämänsä jatkumiseen taiteessa? Yksittäistä ihmistä enemmän kirjoitustaidossa ja maailman kuvien piirtämisessä on kenties ollut kyse kokonaisten heimojen ja kansojen halusta ymmärtää itseään ja maailmaa kuvien ja käsitteiden kautta. Ennen kirjoitustaitoa ihmisillä ei ollut muuta keinoa tietojen, tarinoiden ja historian tallennukseen kuin laulut, siitä sarja käyttää esimerkkinä australialaisen alkuperäisasukkaiden heimon perinnelaulajaa.

Runojen ja laulujen avulla tehdään ikään kuin karttoja, sillä niissä nimetään reittien varrella ovat paikat, puut ja eläimet. Ne ovat maailman kuvia.

Kuvat saavat ajattelemaan

Hyvä esimerkki sarjan lähes filosofisesta lähestymistavasta on, että se saa katsojansakin kysymään: mistä esivanhemmillemme tuli tarve tallentaa asioita silmälle (kirjoittaa) korvan (laulamisen) sijasta?

Yksi kirjoitustaidon syntymisen jättimäisistä askelista oli kuvakirjoituksen synty. Kuvakirjoituksessa kuva tai kuvio tarkoittaa jotain tiettyä asiaa, siitä on enää lyhyt matka äännekirjoituksen syntyyn, mikä taas on kielihistoriallisesti vallankumouksellinen idea.

Sarja ei jää länsimaille ja Euroopalle läheisimpien egyptiläisten hieroglyfejä ja mesopotamialaisten nuolenpääkirjoitusta pureksimaan, vaan ulottaa katseensa myös kiinan kieleen, jonka kirjoitusmerkit ovat pohjimmiltaan kuvakirjoitusta.

ve001o3ci3

Kiinalaisten kirjoitusmerkkien sukulaisuus omiimme ei ole niinkään kaukaa haettua. Kuva: Yle

* *

Hieroglyfeistä ja kiinalaisista kirjoitusmerkeistä on pitkä matka meidän tuntemaamme aakkostoon. Mutta silti harva tulee nykyään ajatelleeksi, että egyptiläiset hieroglyfit piileksivät meidänkin aakkosissamme, tosin vain pelkistetyssä ja toisinpäin käännetyssä muodossa.

Nykyisessä kirjoittamisessamme jokaista foneemia kuvaa vain yksi merkki. Sama periaate on kaikissa kielissä. Aloitusosassaan sarja menee kirjoitustaidon perusteisiin ja finaalissa kirjanpainotaitoon, kirjojen levinneisyyteen ja myös kalligrafiaan.

Sarja kirjoitustaidon historiasta kiehtoo, koska se saa ajattelemaan oman maailmankuvan ja historiankäsityksen perusteita, mikä ei ole pieni saavutus yhdelle tv-sarjalle.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua