Kulttuurimatka Iraniin on täynnä sinisävyisiä mosaiikkeja, lumoavaa runoutta ja julmia valloittajia

26.04.2021

Samira Ahmed. Kuva: BBC / Yle

TELEVISIO | Ihmeellinen Iran on tässä sarjassa todella muuta kuin ihmisoikeusrikoksistaan ja sananvapausrajoitteistaan tunnettu jättivaltio.

”Persia kyllä pärjäsi ilman arabeja, mutta arabit eivät ilman persialaisia. Islamilaisuus sai iranilaisilta keskeiset viisautensa.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Historia: Ihmeellinen Iran

  • Britannia, 2020. 3 jaksoa.
  • Katso: Yle Areena. Yle Teema & Fem tiistaisin 27.4. lähtien kello 21.

Ihmeellinen Iran on BBC:n kumarrus Iranin kolme ja puolituhatvuotiselle menneisyydelle. Vaikka itse herkästi näen maan ajatollahien, naistenkivityksen ja uraanin rikastamisen kolmiossa, Iranin (joka sana muuten on alkuperäinen Iranin nimi ja viittaa arjalaisiin) eli Persian kulttuuri on säihkyvin kaikista Etu-Aasian kansoista ja valtioista.

Sen tekee selväksi kolmiosaisen sarjan toimittaja-juontaja Samira Ahmed, joka vaeltaa hienotunteisesti Persepoliista Shiraziin ja Golestanista Bamiin, Tabrizin basaaria ja Esfahania unohtamatta.

Zarathustralaisuudesta edetään valtakunnan perustajan Kyyros Suuren ja Dareioksen hallitsijasuvun kausien kautta arabivalloittajien ja mongolien kausiin 600–1200-luvulla ja lopulta Pahlavien viimeisen shaahisuvun nousuun ja tuhoon vuonna 1978.

Zarathustralaisuudessa viivähdetään pitempäänkin. Onhan se rauhan uskonto ja iranilaisen viisauden välittäjä, kristinuskolle mallia antanut lunastajauskonto ja rakkauden julistaja.

* *

On jännää tajuta, miten persialainen kulttuuri ja periaatteet imaisivat valloittajan kerrallaan lumoihinsa. Niin kävi arabikulttuurille kuin mongoleillekin. Persia pärjäsi ilman niitä, mutta ne eivät olleet uskottavia ilman persialaisuutta.

Myös iranilaista kirjallisuutta ja runoutta pohjustaneet teokset, Farhang eli kulttuuri mosaiikkipyhättöineen, moskeijoineen, palatseineen ja hautoineen alkaa elää Samiran innostuneen katseen kohteena.

Ahmedin intoa peesaavat Iranin historiaan perehtyneet brittitutkijat, joiden suussa selvästi sulaa iranilainen pistaasi-halvamakeinen, Tuhannen ja yhden yön viinit ja hedelmät.

Koska maa on enimmäkseen rutikuivaa ja kuumaa aavikkoa, hedelmätarhat, suolajärvet, pienet puutarhat ja viljelyyn käyvät kaistaleet ovat päätyneet myös aikansa maalareiden ja ornamenttien kohteeksi.

ve001onrzy

Kolmiosaisen sarjan jaksot ovat nimeltään Sivilisaation synty, Arabien valloitus ja Kohti nykyaikaa. Kuva: BBC / Yle

* *

Petrolinsinisestä ultramariiniin ja okrankeltaisesta sitruunaan ja limeen lainehtiva värimaailma käy terapiasta huhtikuun räntäsateissa. Samira Ahmed piipahtaa teheranilaisessa teetuvassa ja kuuntelee runoilija Saadin Golestan-teoksen parhaita paloja ja kuolemattomia aforismeja.

Ihmeellinen Iran on tässä sarjassa todella muuta kuin ihmisoikeusrikoksistaan ja sananvapausrajoitteistaan tunnettu jättivaltio.

Se jättää käymättä armenialaisten tai muiden vähemmistöjen parissa. Iranissa on eniten shiamuslimeja, vaikka zarathustralaiset, armenian kristityt ja juutalaiset ovat myös osa kansaa.

Muhammed Reza Pahlavin itsevaltainen hallintokausi toi paljon hyvää intellektuelleille, mutta shaahiperheen pröystäily kävi kaikille selväksi jo vuoden 1971 Persian keisarikunnan 2500-vuotisjuhlissa. Mahtava muinaisuus katettiin tarjolle palatseja muistuttavissa teltoissa, kulkueissa ja herkkuja notkuvissa ruokapöydissä.

Ja kyllähän me seniorit shaahiperheen Suomen-vierailun 1970 muistamme. Oi sitä keisarinna Farah Diban perässä juoksentelua!

Rouva muuten elää edelleen Pariisissa ja New Yorkissa. Kaksi neljästä lapsesta on jo kuollut surullisissa olosuhteissa ja isä Pahlavi menehtyi imusolmukesyöpään vuonna 1980. Farahin elämään lohtua tuovat kuvankauniit lapsenlapset.

Poika Reza elättelee edelleen toiveita Iranin vallankahvaan paluusta, pohjoismaisesta demokratiasta mallia etsien.

Shaahiperheen elämää käydään sarjassa läpi vuoden 1979 maanpakoon asti.

* *

Ai ne persialaiset matot? Näemme toki niidenkin kudontaa. Aidoissa matoissa kutojat saavat käyttää omaa mielikuvitustaan perinnemallien ohessa ja kunnon persialainen koti on pehmeiden mattojen paratiisi.

Kun sukua tulee, kaikki majoitetaan. Olohuonetta ja makuuhuoneita ei varsinaisesti ole. Vain kylpyhuone ja keittiö säilyttävät perusmerkityksensä.

Anne Välinoro

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua