Kuva: Norsk Rikskringkasting As / Yle
TELEVISIO | Cowboyksi pukeutuva norjalaismies Arvin Mæland keksii alvariinsa jotakin uutta henkensä pitimiksi.
”Hänellä on ilmiselviä vaikeuksia noudattaa lakeja ja asetuksia ja sillä on seurauksensa.”
ARVOSTELU
Cowboy ja kuningas
- Norja, 2022.
- 1. kausi, 5 jaksoa.
- Katso: Yle Areena. Yle Teema & Fem alkaen 15.2.
Norjalainen Arvid Mæland on mies, jolle sattuu ja tapahtuu. Hän on vasta muuttanut uskomattoman kauniilla paikalla sijaitsevalle tilalleen, missä asuu possujen, koirien, lampaiden ja kissansa kanssa. Cowboyksi pukeutuva Mæland keksii alvariinsa jotakin uutta henkensä pitimiksi – sekä ihan vain huvikseen. Hänellä on ilmiselviä vaikeuksia noudattaa lakeja ja asetuksia ja sillä on seurauksensa.
Huhu on kulkenut miehen ja tämän muuttokuorman edellä: Esson baarissa tiedetään, että kaikenlaista epämääräistä saattaa olla tulossa, sillä kaikki päähänpistot eivät ole olleet menestystarinoita. Saadakseen kyläläiset puolelleen Mæland aikoo järjestää komeat häät, joihin kutsutaan kaikki. Mies laittaa tuulemaan eikä kohta puutu kuin morsian.
NRK:n tekemä sarja Cowboy ja kuningas (2022) Arvid Mælandista elää päähenkilönsä ristiriitaisuudesta. Toisaalta tyyppi on sovinistiääliö ja punaniska ja vaikuttaa puhtaalta huijarilta. Toisaalta hän on hellyttävä oman tiensä kulkija, jonka aikuisena saama ADHD-diagnoosi on norjalaismedian mukaan auttanut monia muitakin hyväksymään itsensä.
Arvid Mælandin ystävät ovat lähes yhtä värikkäitä kuin hän itsekin. Ivan Storm Juliussenin on useita kertoja avioituineen päähenkilön ”vakiobestman” ja taidemaalari, jonka työt myyvät hyvin, mutta jota taidepiirit karsastavat. Molemmille miehille sopii aforismi ”parempi olla rakastettu ja vihattu kuin unohdettu”.
Sarjan aikana selviää, pääseekö Mæland naimisiin viimeisimmän rakkautensa kanssa ja syntyykö vuoren seinään suuri kohokuva kuningas Haraldista, kuten aina suuria havitteleva mies on suunnitellut.
Sarja on hyvin tehtyä televisiota: hienosti kuvattu ja käsikirjoitettu kokonaisuus, jossa ylimääräisiä spiikkejä ei tarvita, henkilöt ovat kiinnostavia ja päälle päätteeksi myös kuvat kertovat omia tarinoitaan.
Tiivistämisestä olisi ollut hyötyä, sillä viisi sarjaa kohellusta on ehkä hieman paljon.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kaikki lapseni puolesta – arviossa Maria Sidin tähdittämä poliisisarja Musta valo
TELEVISIO | Poliisit ovat tässä alun perin C Moren alkuperäissarjassa paikoitellen roistoja, tai ainakin käyttäytyvät moraalisesti arveluttavasti.
Heinrich Himmler vihasi homoseksuaaleja yli kaiken – arviossa dokumentti homoista natsi-Saksassa
TELEVISIO | Himmlerin mukaan sukupuolielämä ei ollut ihmisen yksityisasia, vaan siitä riippuu kansakunnan elämä ja kuolema.
Jarno ja minä päättyy kauniin kaihoisasti – sarjan päätösjakso on silkkaa timanttia
TELEVISIO | Harvoin minkään tv-sarjan äärellä on tehnyt yhtä paljon mieli ahmia huolella työstetyn ajankuvan kaikkia pienimpiäkin yksityiskohtia.
Minne katsoi supertähti – arviossa flamencodokumentti La Singla
TELEVISIO | Ylen esittämä dokumentti flamencotaiteilija La Singlasta on konvehti flamencon ja mustavalkoisten arkistomateriaalien ystäville.